Tutkimus paljastaa: Karjan järsimä niittykasvi kasvaakin koskematonta lajitoveriaan vahvemmaksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ketokatkero. © CC BY-SA 3.0
Tietyt kasvit ovat muita vahvempia selviytymään kasvinsyöjien aiheuttamista tuhoista. Tällaiset kasvit tuottavat vahingoittamisen jälkeen aikaisempaa enemmän biomassaa ja siemeniä.

Karjan laiduntaminen luonnonlaitumella on tärkeä osa sekä perinnemaisemien hoitoa että luomulihan tuotantoa.

Laiduntava karja syö ja vie mukanaan laitumelta enemmän ravinteita kuin mitä se jätöksillään sinne tuottaa. Tämä luo tilaa niukempaan ravinnemäärään ja kovempaan kulutukseen sopeutuneille kasvilajeille.

Tietyillä lajeilla ja kasvumuodoilla nimenomaan eläinten aiheuttama vahinko tekee kasvista vahvemman ja saa sen kasvamaan paremmin eli tuottamaan enemmän biomassaa kuin vahingoittamaton lajitoveri.

Akatemiatutkija Satu Ramula Turun yliopistosta kertoo, että ilmiö on nimeltään ylikompensaatio, joka ensimmäisen kerran todennettiin tutkimuksella 30 vuotta sitten.

Ketokatkero hyötyy laiduntamisesta

Satu Remula oli mukana Ruotsin maatalousyliopiston tutkijan Tommy Lennartssonin johtamassa projektissa, jossa käytettiin nimenomaan niityillä ja luonnonlaitumilla kasvavan ja karjan ravinnoksi hyvin sopivan lajin ketokatkeron (Gentianella campestris) kahta eri kasvumuotoa.

”Kasvumuodolla tarkoitetaan, että saman lajin kaksi yksilöä poikkeavat toisistaan ulkonäöltään. Toinen on haaroittuva ja toinen pystykasvuisempi, tällaisia kasvumuotoja on joillakin kasvilajeilla”, Remula sanoo.

Puutarhakasveilla ylikompensaatio on tuttu ilmiö, mutta viljelykasveilla ja luonnonkasveilla sitä on tutkittu vähemmän. Kun pensasaitaa leikkaa, oksa haarautuu ja kasvaa vahvemmaksi. Ylikompensaatiokyky kuitenkin vaihtelee suuresti kasvilajin ja elinympäristön mukaan.

Ketokatkeroiden kasvua arvioitiin mallinnuksella koko kasvipopulaatioon

Tutkimuksessa yksittäisiä ketokatkeroita  leikattiin eri korkeuksilta. Niiton vaikutuksia kasvuun seurattiin. Kasvun vaikutuksia koko kasvipopulaatioon arvioitiin mallinnuksella, joka huomioi lajin koko elinkaaren.

Ketokatkeron kahdesta kasvumuodosta toisen havaittiin nimenomaan hyötyy vahingoittamisesta, joka saa siinä aikaan ylikompensaation.

”Ketokatkeron kasvumuodoista osa kasvaa paremmin vaurioitettuna. Se on perinnemaiseman ja avoimien niittyjen ja laidunten kasvilaji, joka ei yhtään kärsi siitä, että sitä syödään”, Remula sanoo.

Vastaava ilmiö on Kolumbiassa tehdyssä tutkimuksessa havaittu joillakin sikäläisillä perunalajikkeilla. Jos tuhohyönteiset nakersivat kasvin lehtiin reikiä, vaurio auttoi niitä kasvamaan vahvemmaksi.

Suomalaisilla perunalajikkeilla vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta Remula näkee ylikompensaatiossa potentiaalia myös ravintokasvien viljelyyn.

”Jos pieni vaurio lisää tiettyjen satokasvien tuotantoa, tätä voitaisiin hyödyntää ruoan tuotannossa myös ihan tietoisesti”, Remula sanoo.

X