Tutkimus: Suomen ei pitäisi lisätä tukea Ukrainalle – Näin kokee liki 60 prosenttia täällä asuvista venäjänkielisistä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Cultura-säätiö tutki venäjänkielisten asenteet
Suomessa asuvista venäjänkielisistä vain 41 prosenttia kertoo luottavansa Suomen mediaan, Cultura-säätiön asennetutkimuksen mukaan. © iStock
Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy Suomessa asuvien venäjänkielisten mielipiteissä? Näitä selvitti venäjänkielisten kotoutumista ajavan Cultura-säätiön tilaama tutkimus.

Suomessa asuvista venäjänkielisistä 82 prosenttia sanoo, että he eivät ole kokeneet Ukrainan sodan aiheuttaneen syrjintää tai vihapuhetta. Tulos selvisi venäjänkielisten kotoutumista ajavan Cultura-säätiön tilaamasta tutkimuksesta.

Lähes kolmasosa vastaajista kokee, että heidän mielipiteisiinsä on yritetty vaikuttaa tarkoituksella harhaanjohtavasti. Reilusti yli puolet uskoo Venäjän olevan vaikuttamisen takana.

Suomen ei pitäisi tukea Ukrainaa enemmän, toteaa liki 60 prosenttia vastaajista

Vastaajista 64 prosenttia ei pidä Venäjän aiheuttamaa sotaa Ukrainassa oikeutettuna. Heistä osa ei kuitenkaan automaattisesti tuominnut Venäjän toimia, vaan saattoivat pitää kysymystä monimutkaisena, eikä yksinomaan Venäjän syynä.

Huoli Suomen taloudesta ja omasta henkisestä hyvinvoinnista nousee kärkeen sodan vaikutuksista puhuttaessa. Lähes puolet vastaajista eivät pidä Venäjän uhkaa Suomelle todennäköisenä.

Silmiinpistävästi melkein 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen ei tarvitsisi tukea Ukrainaa enemmän.

”He katsovat tilannetta todennäköisesti Venäjän kautta. Esimerkiksi Venäjän televisiota katsovat voivat ajatella, että sota loppuu nopeammin, jos Ukrainaa ei tueta ja se antautuu, vaikka eivät sotaa kannattaisikaan”, Culturan ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky kommentoi.

Reilu kolmannes (35 %) ei myöskään ottaisi suuria määriä pakolaisia Ukrainasta Suomeen, mutta 43 prosenttia vastaajista oli pakolaisten ottamisen kannalla.

”Todennäköisesti syynä haluun ottaa vastaan pakolaisia on sitten taas paitsi halu auttaa, myös syyllisyydentunto, koska Suomessa asuvat venäjänkieliset eivät olleet yhtä innokkaasti auttamassa esimerkiksi vuonna 2015, kun pakolaisia tuli muualta, kuten Syyriasta”, Gusatinsky sanoo.

Nuoret erottuvat Ukraina-kysymyksissä – he ovat keskimäärin optimistisempia, haluaisivat auttaa ja ottaa pakolaisia enemmän.

Luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan on vahvaa. Jopa 85 prosenttia tuntee olonsa erittäin tai melko kotoisaksi asuinalueellaan. Mitä kauemmin vastaaja oli Suomessa asunut, sitä paremman tuloksen hän oli antanut.

Vain 6 prosenttia palaamassa Venäjälle

Vastaajista vain kuusi prosenttia näkee muuttavansa Venäjälle tulevaisuudessa. Iso osa tuntee olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalainen yhteiskunta herättää myös luottamusta. Vastaajista 90 prosenttia pitää Suomen poliisia erittäin tai melko luotettavana. Toisena listalla on armeija, kolmantena koulutus.

Luottamus terveydenhuoltoon on heikkoa, mutta vanhimmat kyselyyn vastanneet ovat keskimääräistä vastaajaa luottavaisempia.

Vähiten Suomessa asuvat venäjänkieliset luottavat Suomen mediaan, jota vain 41 prosenttia pitää luotettavana.

Eilina Gusatinsky kertoo, että asiantuntijoiden selvitysten mukaan negatiivisesti Venäjästä kertovat jutut, joita on ollut paljon, voivat tulla iholle ja moni saattaa ottaa ne henkilökohtaisesti.

”Ne, jotka muistavat neuvostoliittolaiset tiedotusvälineet voivat puolestaan pitää diplomaattista sisältöä epäilyttävänä.”

Ne, jotka ovat lähteneet Venäjältä oman poliittisen aktiivisuuden takia, tai jotka ovat kotoutuneet hyvin, luottavat suomalaiseen mediaan enemmän.

Lue myös: Seuran kysely: Suomalaisista 68 prosenttia tukisi Baltian maita sotilaallisesti tarvittaessa – Vahvimman tuen Baltian puolustus saa 18–24-vuotiailta

Suomalaissotilaita osallistui maaliskuussa Virossa järjestettyyn Saber Strike 2022 -sotaharjoitukseen. © Puolustusvoimat

Lue myös: Seuran kysely: Vihan määrä on ”käsin kosketeltava” – Näin Venäjän hyökkäyssota on muuttanut suomalaisten asenteita

© Otavamedia © Otavamedia

X