Tutkimus: Uniapnean ennusteellisuus on merkittävä löydös kohonneen kuolemanriskin vuoksi verisuonileikkauspotilailla

Jaa kaverilleTilaa Seura
Uniapneaa esiintyy myös normaalipainoisilla ihmisillä.
© iStock
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleistä uniapnean ilmeneminen on vaikean alaraajojen valtimotaudin yhteydessä.

Karri Utriaisen tuoreessa väitöstutkimuksessa 84 verisuonileikkauspotilaasta 86 prosentilla todettiin vähintään lievä uniapnea.

Lähes puolilla heistä oli yli 20 hengityskatkosta tunnissa. 14 kuukaudesta seitsemään vuoteen kestäneenä seuranta-aikana 74 prosenttia yhteenlasketuista vakavista sydän- ja aivotapahtumista tai kuolemista ilmeni näillä potilailla.

”Seuranta-ajan ensimmäisen vuoden aikana uniapnea näytti kaksinkertaistavan kuolemanriskin. Uniapnean ennusteellinen merkitys verisuonileikkauspotilailla on siis merkittävä uusi löydös”, Utriainen kertoo.

Uniapnean vaikeusaste määräytyy nukkuessa hengityskatkojen määrän perusteella

Uniapnean vaikeusastetta mitataan perinteisesti hengityskatkosten määrällä nukuttua tuntia kohti.

Lievässä uniapneassa hengityskatkoksia ilmenee 5-15 kertaa tunnissa ja vaikeassa uniapneassa yli 30. Jos hengityskatkoja on keskimäärin 15-30 tuntia kohden, on kyse kohtalaisesta uniapneasta.

Tutkimuksen mukaan merkittävä yli 20 hengityskatkoa tunnissa aiheuttava uniapnea ennusti sekä sydäntapahtumia että kuolleisuutta.

Valtimotautia sairastavat ovat erityisen alttiita leikkausten jälkeisille komplikaatioille

Alaraajojen valtimoita ahtauttava valtimokovettumatauti merkitsee yleistynyttä valtimotautia riippumatta siitä, ilmeneekö sairaus oireina esimerkiksi sydämen sepelvaltimoissa tai aivoissa.

Nämä potilaat ovat alttiita saamaan leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita, kuten sydäninfarkteja.

Erityisen suuren riskin omaavia potilaita on kuitenkin vaikea tunnistaa luotettavasti käytössä olevilla arviointimenetelmillä. Myöskään heidän ennusteitaan ei ole onnistuttu parantamaan toivotulla tavalla.

”Yksittäisen potilaan ennusteen arviointi varsinkin pitkällä aikavälillä on haastavaa. Tutkimustulos avaakin aivan uuden näkökulman näiden potilaiden ennusteen arviointiin”, erikoislääkäri Karri Utriainen uskoo.

Uniapnea voi olla oireeton tai vähäoireinen erityisesti valtimotautipotilailla

Tutkimukseen osallistuneilla potilailla uniapnea ei oireillut yleensä merkittävästi. He eivät olleet vaikeasti ylipainoisia, eivätkä kärsineet voimakkaasta päiväväsymyksestä, kuten uniapneaa potevat tavanomaisesti. Vaikeaan valtimotautiin liittyvä uniapnea näyttää siis olevan eri sairaus kuin yleisemmin tunnettu uniapneaoireyhtymä.

Oireettomia potilaita on vaikea sitouttaa hoitoon, vaikka heidät tunnistettaisiin. Hyvällä uniapnean hoidolla heidän ennustettaan saatettaisiin kuitenkin onnistua parantamaan.

”Ei kuitenkaan tiedetä, onko uniapnea tässä potilasryhmässä riskitekijä, jonka hoito vähentäisi sydäninfarktin ja kuoleman riskiä.”

Karri Utriaisen mielestä on mahdollista, että uniapnea on vaikeaan valtimotautiin liittyvä hengityksen säätelyn häiriintymisestä johtuva ilmiö.

”Yhteys näiden välillä voi näin ollen olla jopa kaksisuuntainen – valtimokovettumatauti pahentaa uniapneaa ja päinvastoin.”

Tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittää, mikä aiheuttaa uniapneaa potilaille, jotka sairastavat sepelvaltimotautia ja muita valtimokovettumatauteja, sekä voitaisiinko heidän ennusteitaan parantaa uniapnean hoidolla.

X