Tutkimus: Veronkierto tapissa - Superrikkaat jättävät kolmasosan veroistaan maksamatta

Verottaja suunnittelee toimintojensa ulkoistamista. Perustuslaki ei estä muutosta.

Verokarhu valvoo Suomen verotusta yksinoikeudella. Mutta voisiko verottajan tehtäviä jakaa yksityisille firmoille?

Kyllä voi, selviää tuoreesta raportista. Vastikään valmistuneen taustapaperin mukaan verottaja voisi jatkossa ostaa asianvalvontatehtäviin liittyviä palveluja.

”Kyse on velkojan tai asianomistajan puhevallan käytöstä siviili- ja rikosasioissa, esimerkiksi tuomioistuimissa tai konkurssimenettelyissä”, raportin kirjoittanut veroyliasiamies Timo Räbinä kertoo.

Käytännössä ostopalvelu tarkoittaisi asianajajan palveluita. Ulkoistaminen koskisi esimerkiksi tilannetta, jossa Verohallinto tekee rikosilmoituksen epäillystä veropetoksesta. Käräjillä verottajan etua voisi ajaa yksityinen juristi.

Räbinän mukaan perustuslaki ei estä muutosta, jos sitä varten säädetään erillinen laki.

”Teimme jo asiasta säännösehdotuksen.”

Verottajan käyttämä yksityinen juristi toimisi virkavastuulla. Vastaavista säännöksistä on jo kokemuksia yksityisten järjestyksenvalvojien kanssa.

”Heidänkin tehtävänsä on lailla säädetty. He eivät ole poliiseja, mutta he toimivat virkavastuulla”, Räbinä sanoo.

Verohallinnossa on 60–70 henkilöä, jotka tekevät asianvalvontatehtäviä. Räbinän mukaan tarkoitus ei ole vähentää henkilöstöä irtisanomalla.

”Tässä ei ole tarkoitus lopettaa omaa toimintaa. Kyse olisi omaa toimintaa täydentävästä toiminnasta.”

Harva asia saa päättäjän viisarin värähtämään yhtä terhakkaasti kuin kunnon veropöllytys.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon raportissa 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi esitetään maltillisia korotuksia ylimpiin veroluokkiin ja pääomatuloihin.

Tuskin professorin ääni oli vaimentunut, kun talouseliitti aloitti oman talouspoliittisen kovapanosammuntansa. Eläkkeellä oleva EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen lanasi Iltalehden blogissaan professorin lyttyyn. Laatusen mukaan Hiilamo oli luetellut kaikki mahdolliset veronkorotukset hyvin tietäen, ”että Suomessa verotus on kaikilta osin tapissa.”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ilmoitti Ylelle, ettei eriarvoisuus poistu veronkorotuksilla. Tärkeämpää on, että mahdollisimman moni käy töissä.

”Meillä on Suomessa yksi maailman kovimmista progressioista. Jos se olisi lääke, se olisi jo tehonnut”, Orpo sanoi.

Kritiikki oli ennakoitavissa. Viime vuosina perinteisen ”rakasta verojasi” -koulukunnan rivit ovat harventuneet kotimaisten päättäjien joukossa. Tilalle on pesiytynyt koulukunta, joka painottaa työllisyyttä ja rakenneuudistuksia.

”Meidän on vaikea leikata hyväosaisilta, koska valtio ei maksa juuri mitään etuisuuksia paremmin pärjääville”, vastaleivottu pääministeri Juha Sipilä (kesk) muotoili A-studion haastattelussa toukokuussa 2015.

Sipilä peräänkuulutti hyvätuloisille talkoohenkeä, jotta palkoista voitaisiin joustaa vapaaehtoisesti.

Varakkaiden edut

Verokarhun tassujen läpi valuu verovaroja kikkailun vuoksi. © Istock

Ajatus, jonka mukaan valtio ei maksaisi ”juuri mitään” etuisuuksia varakkaille, on yksinkertaisesti epätosi.

Yrityksille maksetaan joka vuosi 3,6 miljardia euroa suorina yritystukina ja erilaisina verotukina. Etlan selvityksen mukaan potissa on satoja miljoonia euroja haitallista yritystukea, joka ei tue talouskasvua. Pahimmillaan yritystuki on liikemiesten ruokinta-automaatti. Kannattamattomasta firmasta tulee yhteiskunnan kustantama suojatyöpaikka. Tulppa, joka estää terveiden yritysten pääsyn markkinoille.

Sipilän hallitus on nostanut yritystukien määrää. Se on selkeä arvovalinta.

”Hallituksen pitää perustella selkeästi, miksi sosiaalinen tuki yrityksille on pyhä asia, kun köyhien, lasten ja nälkäänäkevien sosiaalituen kanssa ei olla niin tarkkoja”, Åbo Akademin johtamisen professori Alf Rehn vaati viime viikolla Svenska Ylen haastattelussa.

Entä progressiivinen tuloverotus?

Suomen tuloverotus on tosiaan tiukka – periaatteessa. Löysä lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin rikkaiden verokikkailun. Kansainvälisistä yliopistosta valmistuneet omaisuudenhoitajat etsivät jatkuvasti laista porsaanreikiä, joiden avulla lakia voidaan noudattaa ”luovalla tavalla”. Toiminta tuottaa erinomaista tulosta, sen osoittavat esimerkiksi paljon julkisuutta saaneet Panama-paperit: Yli 11 miljoonaa asiakirjaa sisälsi tietoja veroparatiisitoiminnasta 40 vuoden ajalta. Dokumenttien tutkimiseen osallistui verkosto toimittajia ympäri maailmaa.

Tutkimukset eivät lopulta johtaneet yhteenkään syytteeseen.

Se ei tietenkään tarkoita, ettei veroja olisi kierretty.

Kansainvälisten arvioiden mukaan valtiot menettävät superrikkaiden verosuunnittelun takia vuosittain satoja miljardeja euroja.

Pohjoismainen tutkimus

Yhtä aikaa Heikki Hiilamon raportin kanssa julkistettiin historiallinen pohjoismainen verotutkimus, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa rikkaiden veronkiertoa. Kööpenhaminan yliopiston ja Norjalaisen NMBU -yliopiston tutkimus keskittyi norjalaisten, tanskalaisten ja ruotsalaisten veronkiertoon.

Tutkimuksen sisältö on talouseliitille kiusallista kuultavaa. Se osoittaa, että superrikkaat jättävät jopa 30 prosenttia veroistaan maksamatta. Rikkaimmalla 0,01 prosentilla veronkierto on kymmenen kertaa yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Kyseinen rikkain 0,01 prosenttia väestöstä omistaa jopa puolet pohjoismaisesta varallisuudesta. Jokaisella yksittäisellä kotitaloudella on yli 35 miljoonan euron varat.

Tutkijat käyttivät aineistona julkisuuteen vuodettuja Panama-papereita ja sveitsiläisen HSBC-pankin tilitietoja. Vuodoista saatuja tietoja verrattiin julkisiin verotietoihin. Loppupäätelmä on, että todennäköisyys varallisuuden piilottamiseen kasvaa jyrkästi rikkaimman prosentin keskuudessa. Innokkaimpia verokikkailijoita ovat rikkain 0,01 prosenttia väestöstä. Norjassa lähes puolet rikkaimmasta 0,1 prosentin väestönosasta piilotti puolet omaisuudestaan ulkomaille.

Tutkijatiimiä johtaneen Annette Alstadsaeterin mukaan tavoitteena oli ”korjata globaalia eriarvoisuutta koskevia tilastoja järjestelmällisesti, jotta erittäin rikkaiden osuus kävisi paremmin ilmi.”

Suomi ei ollut pohjoismaisessa tutkimuksessa mukana. Meillä verottaja ja päättäjät ovat olleet muutenkin laiskoja karsimaan isorikkaiden nauttimaa ”veroetua”.

Hallitus ajoi juuri läpi lain hallintarekisteristä, joka helpottaa yksityisen omaisuuden piilottamista. Vuonna 2015 hallitus ajoi tehokkaan katumisen lakia, jonka myötä itsensä vapaaehtoisesti ilmiantaneet veronkiertäjät olisivat saaneet syytesuojan. Hanke kaatui kovaan julkiseen vastustukseen. Jo aiemmin joukko suomalaisia nimiä oli paljastunut HSBC-pankin vuotolistalta. Osa heistä ilmoitti kätkemänsä varat verottajalle vapaaehtoisesti. Verottaja jakoi veronkorotuksia kymmenille. Tutkintapyyntöä poliisille ei koskaan tehty.

Talouselämän julkaiseman arvion mukaan yksi prosentti suomalaisista omistaa 15 prosenttia kaikesta varallisuudesta.

Lue myös:

Hallitus valmistelee myös pörssin ulkopuolisten yritysten omistusten salaamista

Veroparatiisit syövät yhteisestä pussista – lasku palkansaajille