Tutkimus: Vihapuhe ottaa kierroksia erityisesti helteellä – Leppoisinta verkkokeskustelu on 15–18 asteen lämpötilassa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Vihapuhe lisääntyy helteellä.
Tutkimuksen vihatwiittien määrä lisääntyi kaikilla ilmastovyöhykkeillä kun ilman lämpötila nousi yli 30 asteen. © iStock
Kun lämpötila nousee, samalla nousee väkivaltarikollisuus. Ei siis ole tavatonta, että korkeiden lämpötilojen lietsoma aggressio leviää myös digitaaliseen ympäristöön, kuten tutkimus ilmiön todentaa.

Kun kesällä 2021 julkistettiin Valtioneuvoston tilaama selvitys Vihapuhe verkossa, kukaan tuskin kiinnitti huomiota ilman lämpötilaan. Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan lämpötilalla näyttää kuitenkin olevan paljon tekemistä vihapuheen ilmenemisen kanssa. Vihapuheen määrä lisääntyy, kun lämpötila laskee tai nousee ihmisen mukavuusalueen ulkopuolelle.

Vihatwiittien paikannustiedoista kävi ilmi säätiedot

Saksalaiset tutkijat Potsdamin ilmastovaikutustutkimusten instituutista selvittivät lämpötilan vaikutusta vihapuheeseen analysoimalla yhdysvaltalaisia twiittejä vuosilta 2014–2020. Ensin lähes neljän miljardin twiitin joukosta poimittiin oppivan koneälyn avulla noin 75 miljoonaa vihapuhetta sisältävää twiittiä.

Tämän jälkeen selvitettiin vihatwiittien paikannustiedoista, mikä oli ollut ilman lämpötila twiittauspäivänä. Näin voitiin vertailla, onko sääolosuhteilla ja vihapuheella mitään yhteyttä keskenään.

Helle nostaa vihan määrää kylmää enemmän

Tulokset osoittivat erittäin selvän yhteyden ilman lämpötilan ja vihapuheen välillä. Kun lämpötilat laskivat alle 12 tai yli 21 celsiusasteen, vihatwiittien määrä alkoi lisääntyä – ja sitä enemmän, mitä äärimmäisempiin lämpötiloihin mentiin.

Kylmällä ja helteellä oli kuitenkin eroa siinä miten tehokkaasti ne lietsoivat vihapuhetta. Kylmä lisäsi vihatwiittien määrää 12 prosenttia, mutta helle peräti 22 prosenttia.

Aineisto salli tutkijoiden myös katsoa, missä lämpötiloissa vihatwiittien määrä oli alhaisimmillaan. Se oli 15–18 celsiusasteen välillä.

Vihapuhe hehkui laajasti yli 30 asteen lämpötilassa

Tutkijat ottivat huomioon myös sen tosiasian, että kokemus tukalasta lämpötilasta vaihtelee hieman sen mukaan millaisella ilmastovyöhykkeellä ihmiset ovat syntyneet tai eläneet. Tästä huolimatta vihatwiittien määrä lisääntyi kaikilla ilmastovyöhykkeillä kun ilman lämpötila nousi yli 30 asteen.

Yli 30 asteen helle myös tasoitti eroja sosioekonomisten, poliittisten ja uskonnollisten ryhmien välillä, eli vihapuheen määrä nousi kaikissa ryhmissä.

Kun lämpötila nousee, samalla nousee väkivaltarikollisuus

Lämpötilan ja vihapuheen yhteyden tutkimiselle oli hyvät perusteet. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ilman lämpötilalla ja väkivaltarikollisuudella on melko suoraviivainen yhteys. Kun lämpötila nousee, samalla nousee väkivaltarikollisuus. Ei siis ole tavatonta, että korkeiden lämpötilojen lietsoma aggressio leviää myös digitaaliseen ympäristöön.

Sama saksalaisryhmä on aiemmin tutkinut myös rasististen twiittien yhteyttä lämpötilaan kuusi eurooppalaista maata käsittelevällä aineistolla. Aineisto oli pienempi kuin tuoreessa tutkimuksessa, mutta siinäkin havaittiin, että rasististen twiittien määrä oli alhaisinta päivinä, jolloin ilman lämpötila oli 5–11 astetta .

Suomessa näkyy alkoholinkäyttö

Suomessa vihapuheen akateemista tutkimusta on verrattain vähän eikä niissä ole tarkasteltu lämpötilan vaikutusta. Suomalaistutkijan mukaan havainnossa on kuitenkin intuitiivista järkeä.

”Vihapuheeseen vaikuttavat varmasti myös monet ulkoisetkin tekijät, joiden vuoksi ihminen on jo valmiiksi ärtyneessä tilassa ja siksi myös herkemmin reagoi tietyllä tavalla”, sanoo tutkija Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistosta.

Pöyhtäri oli yksi Valtioneuvoston tilaaman Vihapuhe verkossa -selvityksen kirjoittajista. Hänen mukaan suomalaisessa aineistossa ulkoisista vihapuheeseen vaikuttavista tekijöistä on noussut esiin alkoholin vaikutus. Esimerkiksi keskustelupalstoilla vihapuhetta hillitsevät kielenkantimet ovat löyhimmillään sellaisina ajankohtina, jolloin käytetään paljon alkoholia.

Vihapuhe verkossa -selvityksessä todettiin, että Suomessa vihapuhetta tuottaa pieni omia poliittisia päämääriään ajava joukko, jonka ääni voimistuu suhteettoman suureksi sosiaalisen median jakojen, tykkäysten, kommenttien ja keskustelujen kautta.

Sosiaalisen median yleisö siis tahtomattaankin levittää vihapuhujien sanomaa eteenpäin. Toinen puoli ongelmaa ovat sosiaalisen median algoritmit, jotka antavat lisänäkyvyyttä postauksille tai twiiteille, jotka keräävät eniten reaktioita.

Viime kesänä julkaistiin myös Oikeusministeriön selvitys vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta. Sen mukaan yli kolmasosa erilaisiin vähemmistöihin kuuluvista oli kohdannut vihapuhetta tai muuta häirintää useammin kuin kerran kuukaudessa.

X