Työtön niskuroi – Kunta haki holhouksen alaiseksi – Professori: ”Pässinpäistä, harvoin olen nähnyt viranomaiselta näin aiheetonta ilmoitusta”

Siviilioikeuden professori Urpo Kankaan mielestä työvoimapoliittisista toimenpiteistä kieltäytyminen ei ole missään tapauksessa peruste edunvalvontailmoituksen tekemiselle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Siviilioikeuden professori Urpo Kankaan mielestä työvoimapoliittisista toimenpiteistä kieltäytyminen ei ole missään tapauksessa peruste edunvalvontailmoituksen tekemiselle.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Seura uutisoi Miiasta, joka ei kahden vuoden työkokeilun jälkeen enää halunnut jatkaa palkatonta työtä. Hän jätti tarttumatta TE-keskuksessa tarjolla olleisiin töihin ja koulutukseen sekä kieltäytyi toistuvasti tapaamasta virkailijaa. Lisäksi hän pyysi Riihimäen sosiaalikeskusta lopettamaan yhteydenpidon häneen.

Riihimäen kaupungin vastaveto oli kova. Sosiaalikeskuksen työntekijä jätti maistraattiin ilmoituksen, että Miia on ilmeisesti edunvalvonnan tarpeessa. Ilmoitusta perustettiin sillä, että Miia oli toistuvasti kieltäytynyt ”palveluista, jotka edistäisivät vähintäänkin hänen taloudellista selviytymistään”.

Perusteluteksti päättyi ankaraan johtopäätökseen: ”…on katsottava, että asiakas ei ymmärrä omaa etuaan ja sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti hänestä on tehtävä edunvalvontailmoitus”.

Sana ”hengen” oli lisätty tekstiin jälkikäteen. Ehkä kirjoittajan mielessä kävi epäilys siitä, että ilmoitus ei välttämättä perustunut lain pykäliin.

Terveysongelmia ei mainittu

Ilmoituksen perustelut eivät sisältäneet mainintaa siitä, että Miian terveydessä olisi jotain vialla.

Seuraavaksi Miia kutsuttiin terveyskeskukseen lääkärin tutkittavaksi edunvalvontalausunnon tekemistä varten. Hän ei saapunut paikalle.

Kuusi viikkoa ilmoituksen jättämisestä maistraatti teki päätöksensä: se jätti asian sillensä. Perusteena oli se, että vastusti edunvalvojan määräämistä eikä lääkärinlausuntoa ollut.

Miialle ei siis käynyt lopulta kummemmin, mutta hän pahoitti mielensä viranomaisten toiminnasta.

Seura päätti selvittää, toimiko Riihimäen kaupunki asianmukaisesti.

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas, voiko työvoimapoliittisista toimenpiteistä kieltäytyminen, vaikka se olisi toistuvaakin, olla itsessään riittävä syy viranomaiselle tehdä ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta ihmisestä?

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas.

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas. © Helsingin yliopisto

”Missään tapauksessa kieltäytyminen työvoimapoliittisista toimenpiteistä ei ole peruste edunvalvontailmoituksen tekemiselle. Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.”

Voiko ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta ylimalkaan perustua muihin kuin terveydellisiin syihin?

Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan holhoustoimilain nojalla määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa. Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. On vaikea kuvitella, että työstä kieltäytyminen voisi edes teoriassa olla peruste edunvalvojan määräämiselle, koska edunvalvoja ei voisi kuitenkaan ottaa työtä päämiehensä puolesta vastaan millään edellytyksillä.

Oliko tässä kyseessä turha ilmoitus?

”Kyllä tässä on selvästi kysymys aiheettomasta edunvalvontailmoituksesta. Viranomainen on yksinkertaisesti polttanut päreensä yksityiseen kansalaiseen. Pässinpäistä toimintaa, harvoin olen nähnyt viranomaiselta näin aiheetonta ilmoitusta.”

Toimiko maistraatti oikein kyseisessä tapauksessa?

”Maistraatilla ei oikeastaan ollut lain mukaan mitään muuta mahdollisuutta kuin selvittää edunvalvonnan tarve. Holhoustoimilain mukaan maistraatin tulee edunvalvontailmoituksen saatuaan toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ja tehdä tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. Jos maistraatti olisi vain nostanut kätensä pystyyn, se olisi laiminlyönyt lakiin perustuvan velvollisuutensa.  Päätös edunvalvontaa koskevan asian jättämisestä sillensä oli aivan oikea, mutta ymmärrän hyvin senkin, että ilmoituksen kohteeksi joutunut henkilö on koko asiasta loukkaantunut.”

Juttuvinkki Seuralle: Oletko saanut epäasiallista kohtelua viranomaisten taholta? Kerro kokemuksistasi sähköpostitse seura@otavamedia.fi

X