Työttömyysputki, hukkaputki?
Työttömyysputki on luotu, käytetty ja nyt lyhyeksi pätkäisty. Onko siitä enää apua ikääntyvälle työttömälle? Tutkija Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta vastaa.
Mikä työttömyysputki on?
Eläketurvakeskus: Työttömyysputken tavoitteena on turvata ikääntyvän pitkäaikaistyöttömän toimeentulo vanhuuseläkeikään saakka. Työtön voi 500 päivää eli noin kaksi vuotta kestäneen työttömyyspäivärahakauden päätyttyä siirtyä työttömyysturvan lisäpäiville ja tämän jälkeen valintansa mukaan vanhuuseläkkeelle 62–65-vuoden iässä. Useimmiten ajatellaan ansiosidonnaista päivärahaa, vaikka myös peruspäiväraha on mahdollinen. Kaikilla työttömillä, kuten yrittäjillä, ei ole oikeutta työttömyysturvan lisäpäivärahaan ja silloin ei putkeenkaan pääse.
Putki on koko ajan kaventunut. Mitä tapahtui?
Työttömyysputken ikärajat ovat kiristyneet. Putkeen pääsi vuoteen 1996 asti 53-vuotiaana. Nyt putkeen pääsevät ovat vähintään 58-vuotiaita eli 1955–1956 syntyneitä. Vuonna 2016 putki taas tiukkenee ja silloin työttömäksi jäävän pitää olla vähintään 59-vuotias eli 1957 syntynyt tai vanhempi. Putki kiristyy myös loppupäästä, sillä vanhuuseläkkeen varhennusmahdollisuus poistuu. Muutos koskee 1958 tai myöhemmin syntyneitä työttömiä.
Milloin ja miksi työttömyysputki luotiin?
Työttömyyseläke tuli osaksi työeläkejärjestelmää 1971. Uusi eläkelaji täydensi silloista työttömyysturvajärjestelmää, kun työttömyyseläkkeen piiriin pääsivät 60 vuotta täyttäneet pitkään työttömänä olleet. Järjestelyä alettiin kutsua työttömyyseläkeputkeksi. Nykyään työttömyyseläkettä ei enää ole, vaan samankaltainen järjestely hoidetaan työttömyysturvan lisäpäivien avulla.
Kuinka moni on putkessa?
Vuonna 2010 noin 12 prosenttia kaikista 57–64-vuotiaista oli työttömänä tai työttömyyseläkkeellä. Kyse oli noin 80 000 henkilöstä.
Heistä valtaosa on työttömyysputkessa. Putken käyttö on merkittävästi vähentynyt 2000-luvulla. Työttömyysputki voi toki olla jollakin alueella tai jonkin aikaa merkittävä järjestely, jos esimerkiksi jokin tehdas suljetaan.
Tänä vuonna 62-vuotiaat valitsevat joko työttömyysturvan lisäpäivät tai vanhuuseläkkeen. Kumpi kannattaa valita ja millaisessa tilanteessa?
Tutkimusten mukaan työttömyyskorvaus on usein melko samantasoinen kuin vanhuuseläke ja siksi valinta ei kukkaron kannalta liene kovin järisyttävä. Mutta voi olla, että moni on mieluummin eläkeläinen kuin työtön. Tärkeintä on selvittää oman eläkelaitoksen kanssa, onko eläke isompi kuin työttömyyspäiväraha. Ratkaisu monimutkaistuu, jos 62-vuotias työtön saakin työtä. Tällöin hän voi ansiotyön lisäksi joko ottaa eläkkeen 62-vuotiaana tai myöhemmin, vaikkapa 65-vuotiaana. Eläkkeen suuruus kannattaa selvittää molemmissa tapauk sissa, sillä eläkettä karttuu työnteosta ensimmäisessä tapauksessa vähemmän kuin toisessa. Yhä useammat eläkeläiset keikkailevat ja saavat näin lisätuloja ja voivat kartuttaa myös eläkettään.
Työkyvyttömyyseläkkeelle?
- Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain 25 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeitä pitäisi vähentää, päättäjät sanovat. He ovat kuitenkin tyytyväisiä siihen, että mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen ei enää lisäänny.
- Korkein oikeus on kumonnut poikkeuksellisen monia vakuutusoikeuden työkyvyttömyyseläkepäätöksiä hakijan eduksi. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo moitti kesällä vakuutuslääkäreitä siitä, että linjauksia ei ole otettu huomioon uusissa päätöksissä. Ripityksen seurauksena vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen erosi tehtävästään.
- Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on luvannut aloittaa vakuutusoikeuslain uudistuksen valmistelut tämän syksyn aikana. Lakia piti uudistaa jo aiemmin, mutta eduskunta ei ehtinyt käsitellä hallituksen 2010 jättämää esitystä ennen vaaleja. Tavoitteena on, että vakuutuslääkärien ratkaisut syntyvät nykyistä nopeammin ja toiminnan on saatava lisää läpinäkyvyyttä.
Julkaistu Vivassa 10/2012.
Teksti: Riitta Lehtimäki
Kuva: Colourbox
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti