Tuulipukukansan identtiteettitutkimus yllättää: Karjalaisten tunteikkuus onkin harhaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mistä tunnet sä suomalaisen? © Pekka Holmström / Otavamedia
Suurtutkimus paljastaa, millaisina suomalaiset itseään pitävät.

Karjalaisia on pidetty Suomen tunteellisempana heimona, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan karjalaiset ovat ”itse asiassa täysin keskimääräisiä tunteiden näyttämisessä”.

Asia selviää tuoreesta tutkimusraportista Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteetistä.

Tutkimuksen ovat tehneet ajatuspaja e2:n tutkijat VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä hankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.

Tutkimustulokset perustuvat 6 398 henkilön antamiin vastauksiin ja Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017– 11.1.2018.

Suomalaisten identiteetti koostuu monesta asiasta.

© Pekka Holmström / Otavamedia

Eri heimot eivät lopulta eroa merkittävästi toisistaan

Tutkimus osoittaa, etteivät eri heimoihin kuuluvat eroa luonteeltaan merkittävästi toisistaan. Joitain eroja on kuitenkin tutkimuksessa löydetty.

Stadilaiset erottuvat tilastoissa suorapuheisuudellaan, uteliaisuudellaan ja esiintymishalullaan sekä sillä, että eivät miellä itseään vaatimattomiksi.

Hämäläisissä on muita hieman vähemmän suorapuheisuutta ja innostumista. Karjalaisissa on hieman tavanomaista enemmän puheliaita.

Tutkimuksessa myönnetään, että heimojen omimaispiirteet ovat haasteellisia kvantitatiiviseen tutkimukseen sovellettaviksi. Ihmiset voivat käsittää uteliaisuuden, vetkuttelevuuden ja ehdottomuuden hyvin eri tavoin, kun kysytään, miten ominaisuudet kuvaavat heitä. Lisäksi lomakevastauksissa annettaan usein sosiaalisesti hyväksyttäviä vastauksia. Harva myöntää olevansa mahdoton vetkuttelija.

Tässä lisää tutkimustuloksia:

Itä-Länsi -muuttoliike on olematonta

Muuttoliikkeen vähäisyys voi pitää osin yllä heimojen ominaispiirteitä. Tulkinta saa vahvistusta tämän tutkimuksen tuloksista. Esimerkiksi Satakunnassa asuvista vastaajista vain yksi prosentti on kotoisin Itä-Suomesta, ja vastaavasti Etelä-Karjalassa asuvista vain yksi prosentti on kotoisin Länsi-Suomesta.

Olemme nyt tutkitusti tuulipukukansaa

Tutkimus vahvistaa käsitystä suomalaisista tuulipukukansana, jonka omakuva ei ole kiinni ulkonäöstä. Ulkonäköä pitää identiteettinsä kannalta erittäin tärkeänä alle viisi prosenttia suomalaisista, alle 30-vuotiaista kymmenen prosenttia.

Sukupuoli – mitä väliä!

Vain vajaa kolmannes suomalaisista pitää sukupuolta identiteettinsä kannalta erittäin tärkeänä. Jokseenkin tärkeänä sitä pitää 32 prosenttia. Naiset pitävät sukupuolta identiteetin kannalta vain hieman tärkeämpänä kuin miehet. Kymmenen prosenttia vastaajista pitää sukupuolta täysin merkityksettömänä asiana identiteettinsä kannalta.

Sukupuoli on identiteetin kannalta tärkein kristillisdemokraattien kannattajissa.

Tuntematon sotilas ja monta muuta suomalaisen identiteetin osaa.

© Pekka Holmström / Otavamedia

Harvalla on uskovaisen identiteetti

Suomalaisista vain 12 prosenttia painottaa uskonnollisuuden erityistä tärkeyttä identiteetissään ja vain kolmannes liittää uskonnollisuuden ylipäätään identiteettiinsä. Raportin laatijat pitävät tulosta hämmästyttävänä sen valossa, että 70 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Hyvin uskonnollisina itseään pitävistä peräti 65 prosenttia pitää vapaaehtoistyötä identiteettinsä kannalta joko erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Ei-uskonnollisista näin ajattelee vain 32 prosenttia.

Kokoomuslaiset ovat yläluokkaisia

Yhteiskuntaluokka ja poliittinen kanta ovat enemmistölle suomalaisista melko merkityksettömiä. Kokoomuksen kannattajista peräti 40 prosenttia sijoittaa itsensä ylempään keskiluokkaan tai yläluokkaan. Muissa puolueissa ylempään keskiluokkaan itsensä sijoittavia on huomattavasti vähemmän.

Perussuomalaiset ovat heikoimpia vapaaehtoistyössä

Perussuomalaisten kannattajille vapaaehtois- ja kansalaistoiminta on vähiten merkityksellistä identiteetin kannalta kaikista puolueista. Heistä sitä pitää erittäin tai jokseenkin tärkeänä vain 31 prosenttia. Kultaa tässä kisassa saa kristillisdemokraatit (73 %), hopeaa RKP (51%) ja pronssia Suomen keskusta (49%).

Perussuomalaisille myös koulutus on vähiten tärkeä identiteetin osa kaikista puolueista.

Kaikkein vähiten poliittista kantaansa korostavat sinisten kannattajat. Ero perussuomalaisiin on selvä. Vasemmistoliiton jälkeen poliittinen kanta määrittää eniten juuri perussuomalaisten kannattajia. Myös kokoomuksen kannattajille puoluekanta on hieman keskimääräistä tärkeämpi.

Suomalaiset kaipaavat yhteisöllisyyttä

Tutkimusta varten tehdyissä ryhmäkeskusteluissa osanottajia pyydettiin miettimään, millaisten piirteiden he toivoisivat vahvistuvan suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelijat toivoivat paluuta yhteisöllisempään aikaan, jolloin ”ihmiset huolehtivat toisistaan”.

Tutkimuksen analyysit ja tutkimusraportin on tehnyt ajatuspaja e2. Ajatuspaja e2:n taustalla on Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys ry., jonka jäseniä ovat muun muassa Edistyksellinen Tiedeliitto, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Säätiö, Suomen Keskusta ja Svenska Folkskolans Vänner ry.

X