Ulosottovirasto ei tottele ulkoministeriötä Venäjä-pakotteiden suhteen – tutkija kertoo miksi

Jaa artikkeliTilaa Seura
Arkadi Rotenberg Venäjä-pakotteet
Arkadi Rotenberg on yksi EU:n pakotelistalla olevista henkilöistä. © Yuri Kochetkov/EPA/AOP
Hallintotieteilijän mielestä sekä UM että ulosottovirasto yhdessä sössivät EU-pakotteiden toimeenpanon.

Suomi on kompuroinut EU:n Venäjä-pakotteiden täytäntöönpanossa. Ulkoministeriö toteuttaa maan hallituksen hyväksymiä Euroopan Unionin pakotelinjauksia. Käytännössä se on velvoittanut Helsingin ulosottovirastoa etsimään EU:n Venäjä-pakotelistalla olevien henkilöiden varat ja jäädyttämään ne Suomessa.

Kesäkuussa astui vielä voimaan lakiuudistus, joka lisäsi mm. ulosottoviranomaisen toimivaltaa ja vastuuta pakotetoimissa.

Helsingin ulosottovirasto on kuitenkin ollut toteutuksessa passiivinen ja pitänyt lakiuudistusta lähinnä politikointina. Ulosottovirasto ei muun muassa ole lisännyt pakotelistalaisia ulosottorekisteriin, vaikka valtakunnanvoudin mukaan tietojen tulisi löytyä ulosottoviraston tietokannasta.

Ulosottovirasto hukkuu töihin

Prosessioikeuden professori Risto Koulu Helsingin yliopistosta kuitenkin ymmärtää ulosottoviraston kohtaamat ongelmat pakoteasetuksien toteuttamisessa.

”Ulosottoviranomaisella on kauhea määrä hommia. Luulen, että jos he ovat tehottomia tällä alueella. Siinä ei ole kysymys mistään poliittisesta kannanotosta, vaan ne ressukat ovat yksinkertaisesti hukkumassa töihin”, professori Koulu sanoo.

Hän uskookin ulosottoviraston passiivisuuden johtuvan osittain resurssien puutteesta.

”Kun ylhäältä tulee epämääräinen pyyntö tehdä jotain, niin ei se ihan prioriteettilistan kärkeen pääse. Se on vähän sama kuin poliisilla. Kun on kauhea määrä keikkoja, niin niitä hoidetaan ensin kiireellisemmästä päästä.”

Koulun mukaan ongelma on täsmätoimien ja aikataulutuksen puute.

”Jos pitäisi jostain löytää vikaa, niin ne käskyt eivät ole riittävän konkreettisia. Yleisiä määräyksiä ei ole kovin helppo muuttaa tekemiseksi. Jos ne halutaan nopeasti vaikuttamaan, silloin pitäisi käyttää hyvin täsmällisiä toimia, joihin ryhtyä määräajan kuluessa”, professori Koulu tähdentää.

Otettava opiksi

Professori Koulun mukaan myös päättäjien olisi nyt oltava itsekriittisiä.

”Juridisesti väärin ovat tehneet varmaan ennen kaikkea ulosottovirastojen päällikkövoudit, jotka eivät ole katsoneet yksiköissään, että määräyksiä aletaan panna käytäntöön. Moraalisesti väärin on tehnyt ministeriö ja valtakunnanvoudinvirasto, koska he eivät ole ohjeistaneet riittävästi kuinka toimia.”

Pakoteasetusten noudattamatta jättämisellä ei ole Koulun mukaan yksiselitteisiä seurauksia.

”Jos tässä on selviä laiminlyöntejä, niin kyseiset virkamiehet saavat seuraamuksia. Jos kyseessä on kyseenalaisia laiminlyöntejä ja vitkastelua,  niistä seuraa lähinnä huomautuksia ja moraalista paheksuntaa.”

Järjestelmätasolla puutteiden esilletulon tulisi Koulun mukaan johtaa tehokkaampaan toimimiseen.

”Kun ei ole saatu mitään aikaiseksi, niin valtakunnanvoudinviraston ja oikeusministeriön pitää ryhtyä valvomaan ja yrittää saada ulosottovirastoon vauhtia, jotta asiaan saadaan tulevaisuudessa korjaus.”

X