Unohtelun uljas aika on alkanut – ”Enää en ihmettele pätkivämuistisia keski-ikäisiä”
”Nuorempana olin ihmetellyt, miten monet ihmiset ovat jatkuvasti niin kummallisen hajamielisiä”, päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Nyt se sitten on alkanut. Nuorempana olin ihmetellyt, miten monet ihmiset ovat jatkuvasti niin kummallisen hajamielisiä. Milloin oli hukassa avaimet, pankkikortin tunnusluku tai työpaikan kulkukortti.
Itse olin unohtanut korkeintaan pikkutakin naulakkoon kesäjuhlien yhteydessä. Vaan vähänpä tiesin, mitä kaikkea unohtamisen yllätysrikkaalla tarjottimella olikaan vielä edessäni.
Unohtelun aika on koittanut
En tiedä, liittyykö se ikään, tiettyyn elämänvaiheeseen vai siihen, että päiväkotiasioidenkin kanssa pitää muistaa nykyään huomattavasti enemmän kuin omassa lapsuudessa. Perjantaisin on 4-vuotiaan tyttäreni ryhmässä lelupäivä. Se pitäisi olla säännöllisyydessään helppo muistettava, mutta niin asia vain lävähtää kasvoille yllätyksenä joka kerta, kun riisumme talvivaatteita päiväkodin eteisessä.
Tilanteessa ei todellakaan ole oikea paikka kommentoida, että valitettavasti nyt isi unohti, mutta otetaan ensi viikolla sitten lelu mukaan. Ei tietenkään. Muilla lapsilla lelu kun on jo sylissä. Kyllä se on heti käytävä kotoa hakemassa toivottu Pipsa Possu -pehmohahmo erikoiskuljetuksella tytön kaveriksi.
© Erkki Meriluoto
Pari vuotta vanhempi poika osaa onneksi jo itse muistaa asioita. Yhtenä viikkona eskarissa vietettiin väriteemaisia päiviä, joten joka päivä piti muistaa pukeutua tietynväriseen paitaan.
Se sujui yllättävän hyvin, mutta kun taas seuraavan viikon alussa olisi pitänyt muistaa ottaa luistimet ja kypärä mukaan, taas uutta hakureissua kotiin pukkasi.
To do -listat arjen avuksi
Enää en ihmettele pätkivämuistisia keski-ikäisiä. Kuulun rennosti samaan porukkaan. Onneksi työasioissa auttaa säännöllinen kalenterin täyttö to do -listoineen.
Myös ulkoisia keinoja on tuotu unohtajien avuksi. Yksi esimerkki on niin sanottu valmentava johtaminen. Kun ennen vanhaan pomon piti antaa vastaus työntekijälle kuin apteekin hyllyltä, nykyään pitää sen sijaan kysyä vain vastakysymyksiä ja saada tyyppi itse ratkaisemaan asia. Tämähän on selvästi hajamielisten herrojen salajuoni oman arjen helpottamiseksi!
Toivotan tarmoa muistamiseen kohtalotovereille.
Maaliskuun Viva-lehti on ilmestynyt!
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti