Uskotko? Sinulla on paljon enemmän käyttämätöntä tavaraa kuin luuletkaan – yli puolet vaatteistasikin ovat turhia

Jaa artikkeli
Ihmisille kertyy elämän varrella paljon turhaa ja käyttämätöntä tavaraa.
Muuton jälkeen kertyy uuteen kotiin tavaraa, jota ei välttämättä käytetä. Movingan tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät ole käyttäneet viimeisen muuton jälkeen 12 prosenttia muutetuista tavaroista. © Niclas Mäkelä/Otavamedia
Onko sinulla "vain muutama" turha vaate tai tavara? Todellisuudessa määrä voi olla moninkertainen, uusi tutkimus paljastaa.

Suomalaiset arvioivat, että eivät ole käyttäneet lähes kolmannesta vaatekaappinsa vaatteista vuoden aikana. Todellisuus on kuitenkin tutkimuksen mukaan toinen.

Muutto- ja logistiikkafirma Movingan teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten vaatekaapin vaatteista reilusti yli puolet eli 62 prosenttia on ollut käyttämättömänä vuoden aikana.

Oman kuluttajakäyttäytymisen arviointi on vaikeaa

Movinga loi kyselytutkimuksen ja Maailmanpankin tilastojen vertailujen avulla harhaluuloprosentin 20 eri maan kansalaisten kuluttajakäyttäytymisestä.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat vasta yhdeksänneksi parhaita arvioimaan oman turhan tavaran määrän. Parhaiten turhan tavaran määräänsä arvioivat venäläiset, ruotsalaiset ja ranskalaiset.

Tärkeintä tutkimuksessa ei ollut paljastaa turhan tavaran määrää vaan harhaluulo tavaranpaljoudesta, jonka kanssa elämme.

Käyttämättömiä vaatteita yli puolet vaatekaapin sisällöstä

Vaatteista myös ruotsalaiset kokevat melkein saman suuruista harhaa kuin suomalaiset, ja heidänkin vaatekaapissa on yli puolet käyttämättömiä vaatteita. Myös muissa maiden kaappien henkareilla roikkuu koskemattomina yli puolet vaatteista. Pahin tilanne Movingan mukaan on Belgiassa, jossa jopa 88 prosenttia vaatekaapin sisällöstä ei ole käytetty vuoteen.

Suomen Ammattijärjestäjien ry:n puheenjohtaja Ulla Lundqvist tunnistaa ilmiön:

”Ajatellaan, että ei ole kuin muutama turha vaate ja sitten niitä kertyykin neljä jätesäkillistä.”

Suomalaistenkin vaatekaapeissa on yli puolet vaatteista turhia.

© iStock

Suomalaisilla tavoitevaatteita ja projektivaatteita

Ulla Lundqvistin mielestä Suomessa opetetaan, että vaatteita pitää korjata ja säilyttää ja tuunailla, eikä niitä saa heittää pois. Todellisuudessa ”projektivaatteet” jätetään kuitenkin kaapin pohjalle.

” Käyttämättömät vaatteet voidaan yleensä jakaa kahteen ryhmään. Niin sanottuihin tavoitevaatteisiin ja projektivaatteisiin. Tavoitevaatteisiin kuuluvat vaatteet, jota halutaan käyttää esimerkiksi laihtumisen jälkeen. Projektivaatteisiin taas kuuluvat nämä, joita tuunaillaan sitten myöhemmin.”

Tavoitevaatteissa kannattaa Lundqvistin mukaan miettiä, haluaako kyseistä vaatetta laittaa enää päälle myöhemmin.

”Viiden vuoden päästä ei välttämättä ole samanlainen maku ja tyyli kuin nyt on.”

Myös projektivaatteisiin saattaa liittyä muistoja, mutta Lundqvistin mukaan on tärkeää erottaa muisto ja itse vaate.

”Kyllä sen suudelman Kreetalla muistaa 30 vuoden jälkeenkin, vaikka hametta ei säilyttäisi.”

Mikä on turhaa tavaraa?

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Mika Pantzarin mukaan tähän ei ole yksiselitteistä vastausta.

”Ulkopuolisen on vaikea lähteä arvioimaan, mikä on yksilön kannalta turha tavara. Yleensä kaikkein arvokkaimpana tavarana pidetään muistoja, jotka voivat kytkeytyä mihin tahansa esineeseen.”

Vanhemmat ikäpolvet pitävät arvokkaimpina tavaroinaan valokuvia, mutta nuoremmille muistoesine voi olla vaikka urheiluväline.

Movingan tutkimuksen mukaan suomalaiset ajattelevat, että eivät ole käyttäneet viittä prosenttia tavaroistaan viimeisen muuton jälkeen. Todellisuudessa tämä luku on 12 prosenttia.

Ammattijärjestäjien puheenjohtaja arvelee sukupolvikysymyksen olevan riippuvainen henkilöstä.

”Kaupungissa asuvat nuoretkin voidaan jakaa esimerkiksi kahteen kategoriaan. On niitä, jotka hankkivat vaatteensa kestävästi ja kierrättävät, mutta on myös heitä, joiden on saatava joka vaatteesta kolme eri värivaihtoehtoa”, Ulla Lundqvist sanoo.

Lundqvist kuitenkin arvelee, että suomalaisnuoret ovat oppineet kierrätyksen ja kirpputorien salat.

”Myös omien vaatteiden tekemistä arvostetaan taas. Kankaiden ostamisella ja niiden käyttämisellä on kuitenkin ero”, Lundqvist naurahtaa.

”Kulttuuri on kuitenkin muuttumassa, nyt hankitaan kauniita ja ylellisiä vaatekaappeja, josta vaatteet löytyvät helpommin. Keskitytään enemmän tilaan tavaran sijaan.”

Jos on tilaa, on tavaraa

Mika Pantzar on eri mieltä suomalaisten kyvystä arvioida turhan tavaran määrää.

­”Pienemmässä asunnossa suomalaisten oma-arviointi turhasta tavarasta on kohdallaan. Jos on kuitenkin tilaa tavaran varastoimiseen, niin määrää ei ehkä ajatella.”

Tavaran hankkimisessa täytyy ottaa huomioon sen varastointi, mihin sen viedään, jos sille ei ole akuuttia tarvetta.

”Ennen esimerkiksi kesämökit olivat monille paikkoja, jonne siirrettiin turhaa tavaraa. Nyt monella ei ole sitä mahdollisuutta”, Pantzar toteaa.

Mika Pantzar kertoo, että kaupunkiasunnoissa asumistiheys on tiivistynyt, kun taas kaupunkien ulkopuolella asutaan yhä väljemmin. 300 neliön asuntoon mahtuu paljon enemmän turhaa tavaraa kuin 70 neliön.

Näin aloitat vaatekaapin siivoamisen

Suomen ammattijärjestäjien puheenjohtaja Ulla Lundqvist kertoo, miten päästä alkuun vaatekaapin siivoamisessa.

Hylly kerrallaan. Käy vaatekaapin sisältö läpi järjestelmällisesti. Laita jokainen vaate päälle ja katso, miten se istuu.

Hanki apua. Ota avuksi joku ulkopuolinen, joka osaa objektiivisesti arvioida onko vaatteelle tai tavaralle käyttöä vielä sekä mitä sille pitäisi tehdä. ”Äiti tai sisko ei aina ole paras vaihtoehto.”

12 kuukauden sääntö. ”Mieti, oletko käyttänyt tätä vuoden aikana.  Ajattomat juhlavaatteet ovat eri asia.”

Unohda syyllisyyden tunteminen. ”Älä ajattele peilin edessä, että olet lihonut tai muuta vastaavaa, se saattaa torpata koko projektin. Keskity vaatteeseen. ”

 

X