Uusi eläinsuojelulaki tekeillä. Kallistuuko ruoka?
Eläinsuojelujärjestöt lobbaavat nyt kiihkeästi, jotta tuotantoeläinten olot saataisiin paremmiksi.
Eläinsuojelujärjestöjen vaatimukset liittyvät lajityypilliseen käyttäytymiseen ja sen toteutumiseen.
Eläinsuojelujärjestöt haluavat eläinsuojelulakiin muutoksia, jotka tuntuisivat tuottajien ja kuluttajien kukkarossa. Käytännössä kulut aiheutuisivat tuotantoeläinten oloihin tehtävistä muutoksista.
Suomen eläinsuojelulain uudistus on käynnistetty jo vuonna 2011. Nyt eläinsuojelujärjestöt tekevät kiivasta viime hetkien lobbaustyötä. Torstaina eläinsuojelujärjestöt Animalia ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto SEY julkistivat uuden kampanjan, jolla yritetään vaikuttaa tänä vuonna kirjoitettavan lain sisältöön.
Nykyinen laki on 20 vuotta vanha, ja järjestöjen mielestä Suomi on jäänyt eläinsuojelussa muiden Pohjoismaiden kelkasta.
Puhelu eläinsuojelujärjestöön paljastaa, että eläinsuojelijat eivät ole vaatimassa makkaran grillaamisen lopettamista tai kahvimaidon kieltämistä, vaan noin 70 miljoonaa tuotantoeläintä ja satoja tuhansia seuraeläimiä joka vuosi koskevien elinolojen parantamista.
Tuottajan kukkarosta?
Eläinsuojelujärjestöt Animalia ja SEY ovat päässeet mukaan ohjausryhmään, jossa uutta eläinsuojelulakia on suunniteltu. Järjestöjen mukaan yhteistyö on toiminut hyvin, mutta viime kevään eduskuntavaalien jälkeen hallitus on ryhtynyt lähettämään signaaleja, jotka huolestuttavat eläinjärjestöjä.
Uusi hallitus linjasi heti kättelyssä, että uusi eläinsuojelulaki ei saa aiheuttaa tuottajille tai teollisuudelle sellaisia velvoitteita, joista tulee kustannuksia. Sitten eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautettiin. Ja lopulta yli kaksi vuotta työskennelleen turkisasetustyöryhmän toiminta laitettiin jäihin.
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY:n vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist, kuinka on mahdollista tehdä tuotantoeläinten oloihin parannuksia ilman, että siitä aiheutuu kustannuksia?
”Ei mitenkään. Kyllä siitä aina jotakin kustannuksia tulee, mutta emme me sano, että ne pitäisi jättää yksin tuottajan maksettaviksi. Odotamme myös esimerkiksi valtion ja kuluttajan tulevan tässä vastaan.”
Ruoka kallistuisi
Nyt kerättävän vetoomuksen allekirjoitusten tavoitemäärä on 50 000. Vetoomuksen olennaisin vaatimus on heti ensimmäisenä. Sen mukaan tuotantoeläintenkin tulisi voida toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Se tarkoittaa esimerkiksi liikkumiseen, leikkimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja ympäristön tutkimiseen liittyviä tarpeita. Vaatimusten toteuttaminen tulisi tuottajalle kalliiksi, ja se näkyisi varmasti myös kuluttajan kukkarossa.
Siis kallistuisiko ruoka?
”Meille tulevan viestin ja monien tutkimusten mukaan ihmiset ovat todella kiinnostuneita eläinten oloista ja kohtelusta ja ovat valmiita maksamaan enemmän siitä, että eläimet voivat paremmin. Uskon, että eläinten hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia.”