Poliisitarkastaja vastaa Twitter-kohuun: ”Ei pyöräilijän tarvitse olla koko ajan käsi ojossa – Suomi on tuhansien rikosten maa, jopa roskan heittäminen maahan on rikos”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pyöräilijä näyttää suuntamerkkiä kädellään
© iStock
Uuden lain mukaan suuntamerkkiä on näytettävä koko käännöksen ajan. Poliisitarkastaja sanoo, että huolellisuusvelvoite varmistaa liikenneturvallisuuden.

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin twiittasi 5.8.2018 uuden tieliikennelain myötä voimaan tulevasta muutoksesta.

Sen mukaan suuntamerkkiä on näytettävä hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä. Lisäksi suuntamerkkiä on näytettävä siihen asti, että toimenpide on suoritettu loppuun.

Muutos koskee myös pyöräilijöitä, mikä herätti runsaasti kysymyksiä Twitterissä.

Erään kommentoijan mielestä käden pitäminen irti tangosta koko käännöksen ajan ei kuulosta turvalliselta.

Tähän poliisitarkastaja kommentoi: ”Voi sitä suuntamerkkiä näyttää myös muilla raajoilla. Vaihtoehtoisesti asennat fillariisi vapaaehtoisina valaisimina suuntavalaisimet. Vaihtoehtoja kyllä löytyy.”

Jalka näyttää mihin matka vie

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin, mitä tarkoittaa suuntamerkin näyttäminen muilla raajoilla? Saako suuntamerkkiä siis näyttää esimerkiksi jalalla?

”Kyllä, sitä voi näyttää jalalla. Määräysten mukaan suuntamerkki tulee näyttää joko siihen tarkoitetulla laitteella, eli käytännössä vilkulla, tai jollain muulla tavalla, joka on näkyvä ja tunnistettava.”

Yleensä pyöräilijä näyttää suuntamerkkiä heilauttamalla kättä suuntaan, johon on kääntymässä. Jalalla merkin näyttäminen ei kuitenkaan ole aivan tavatonta.

Arvelin muistelee nähneensä muutama vuosi sitten kenttätyötä tehdessään, kun 80-luvun mopoilla ajelevat pojat risteyksissä potkivat jalalla siihen suuntaan, johon olivat menossa. Suuntavalo ei ole mopossa pakollinen varuste.

”Jalalla merkin näyttäminen oli vain yksi esimerkki. Eipä sitä suuntamerkkiä kovin moni käytä tänä päivänä muutenkaan. Se olisi ihan positiivinen muutos, että suuntamerkkiä käytettäisiin enemmän.”

Huolellisuusvelvoite takaa turvallisuuden

Uusi tieliikennelaki otetaan käyttöön muutaman vuoden sisällä. Liikenne- ja viestintävaliokunta on ehdottanut, että laki voisi tulla voimaan 1.6.2020.

Laki on hyväksytty eduskunnassa, mutta se odottaa vielä Presidentin vahvistusta.

Nykyisen lain mukaan riittää, että suuntamerkkiä näyttää hyvissä ajoin ennen aiottua käännöstä, kaistan vaihtoa tai muuta suuntamerkin vaativaa toimenpidettä.

”Pyöräilijöiden on tähänkin asti pitänyt näyttää suuntamerkkiä, mutta tieliikennelain nykysääntely on lievempää kuin Wienin tieliikennesopimuksessa, jonka pohjalta uusi laki on tehty.”

Moni oli huolissaan siitä, pitääkö uuden lain myötä pyöräilijän olla olosuhteista riippumatta koko käännöksen ajan käsi irti tangosta.

Näin ei Arvelinin mukaan tarvitse toimia, vaan selkeä ja näkyvä suuntamerkin näyttäminen riittää.

”Jos tarvitsee pitää molemmat kädet tangossa, niin ilman muuta kannattaa pitää. Ei tarvitse olla koko ajan käsi ojossa, vaan riittää, että käsi heilahtaa muutaman kerran.”

Liikenteessä pätee huolellisuusvelvoite, eli liikennesääntöjen ohella on aina noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

”Kun otetaan huomioon huolellisuusvelvollisuus sekä velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä, niin se johtaa tulkintaan, ettei omaa liikennekäytöstään pidä tahallaan viedä turvallisuutta heikentäväksi.”

Arvelinin mukaan Twitterissä oli paljon tahallista väärinymmärtämistä sen suhteen, voiko jossain tilanteessa suuntamerkkiä näyttää.

”Puhuttiin paljon esimerkiksi alamäessä olevista risteyksistä, jotka koetaan vaarallisiksi. Nehän ovat sellaisia paikkoja, joissa kuljettajan tulee sovittaa nopeus sellaiseksi, että ajoneuvo on hallittavissa.”

Polkupyörään voi asentaa vilkun

Mikäli suuntamerkin näyttäminen kädellä tai muulla raajalla tuntuu hankalalta, pyörään voi myös hankkia suuntavalaisimen.

Ajoneuvolain määräykset ja toimivalta siirtyivät liikenteen turvallisuusvirasto Trafille vuonna 2015.

Tuolloin Trafi antoi määräykset kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen pakollisista ja vapaaehtoisista varusteista. Suuntavalaisin on luokiteltu vapaaehtoisiin varusteisiin.

”Kun kyseessä on vapaaehtoinen varuste, niin sen mallista ja tyypistä ei ole mitään kansainvälisiin sopimuksiin tai EU-direktiiveihin perustuvia vaatimuksia. Ainoat vaatimukset ovat, että valon tulee olla ruskeankeltainen ja valaisin on näkyvä ja ymmärrettävä.”

Arvelinin mukaan tällaisia tuotteita on saatavilla esimerkiksi suomalaisissa ja ulkomaisissa verkkokaupoissa.

Irrallinen lisävaruste saattaa kuitenkin houkutella pitkäkyntisiä, joten siitä kannattaa pitää huolta, jos pyörän jättää pidemmäksi aikaa vartioimatta julkiselle paikalle.

”Suomi on tuhansien rikosten maa”

Mikäli lain tulkinnassa on epäselvyyttä ja poliisi antaa virheellisestä suuntamerkin käytöstä liikennevirhemaksun, viime kädessä asia ratkaistaan hallinto-oikeudessa.

Tänä päivänä virheellisestä suuntamerkin käytöstä moottoriajoneuvon kuljettaja voi saada 100 euron rikesakon ja kevyen liikenteen käyttäjä 40 euron rikesakon.

Uuden liikennelain myötä maksut pysyvät saman suuruisina, mutta ne muuttuvat liikennevirhemaksuksi.

”Sakko tarkoittaa poliiseille sitä, että joku saa rikosoikeudellisen seuraamuksen siitä, että on tehnyt rikoksen. Uudessa tieliikennelaissa näistä liikennerikkomuksista tulee hallinto-oikeudellisia rikkomuksia, eli ne eivät enää ole rikoksia.”

Periaatteessa seuraamuksen tarkoitus on sama kuin sakolla: sillä pyritään puuttumaan lainvastaiseen toimintaan.

Arvelinin mukaan rikosoikeuden liiallinen käyttö voi aiheuttaa rikosoikeuden inflaation.

”Suomi ei ole pelkästään tuhansien järvien maa, vaan myös tuhansien rikosten maa, koska jopa roskan heittäminen maahan on rikos.”

”Mitä vähäisempiä rikoksia sakotetaan, niin rikosoikeuden tarkoitus ei välttämättä enää toteudu. Rikoksen pitäisi jokaisen korvassa kalskahtaa siltä, että tämä on niin väärin kuin olla ja saattaa.”

Pyöräilijöiden sakkoja ei tilastoida erikseen

Twitter-keskustelussa heräsi myös epäilyjä siitä, pystyykö poliisi todella valvomaan pyöräilijöiden suuntamerkin käyttöä, kun ei sitä tänäkään päivänä juuri valvota.

”Poliisin tulostietojärjestelmässä, josta viralliset tilastot tulee, liikennerikoksia ei ole luokiteltu tienkäyttäjäryhmittäin”, Arvelin kertoo.

Pyöräilijöiden liikennerikkomuksiin kuitenkin puututaan. Helsingin poliisilaitos järjesti hiljattain tempauksen, jossa he puuttuivat muuan muassa jalkakäytävillä pyöräilyyn.

”Siinä suoritteita tuli aika moinen kasa, toki suurin osa kirjallisia huomatauksia.”

Arvelin myöntää, ettei poliisi pysty valvomaan tai antamaan sanktioita kaikista liikenteessä tapahtuvista rikkomuksista, sillä lähes jokainen kansalainen käyttää liikennettä päivittäin.

Punaisia päin käveleminenkin on rikos.

”Jos poliisi yrittäisi puuttua kaikkiin liikennerikoksiin, mitä vuorokaudessa tapahtuu, niin eihän me mitään muuta ehdittäisi tekemään. Empiiristen havaintojen mukaan kaikki tienkäyttäjäryhmät kyllä kantavat kortensa kekoon liikennesääntöjen laiminlyömisessä.”

X