Uutuuskirja paljastaa: Presidentti Mauno Koivisto innostui Nintendosta ja rökitti mielellään peleissä eturivin poliitikkoja

Jaa kaverilleTilaa Seura
Markus Selinin tuoreen elämäkerran mukaan presidentti Mauno Koivisto innostui Nintendo-pelikoneesta. Kuva vuodelta 1990.
Markus Selinin tuoreen elämäkerran mukaan presidentti Mauno Koivisto innostui Nintendo-pelikoneesta. Kuva vuodelta 1990. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Markus Selinin elämäkerta kertoo myös elokuvatuottajan 1990-luvun Nintendo-bisneksistä. Suositusta pelikonsolista kiinnostui myös Mauno Koivisto.

Muistatko vielä Nintendon? 8-bittinen konsoli nousi 1980-luvun lopulla pelimarkkinoiden hittituotteeksi. Japanilaisvalmisteisen Nintendon tunnetuimpia pelejä olivat esimerkiksi Super Mario, Zelda ja Mega Man.

Suomeen Nintendot saapuivat Markus Selinin myötävaikutuksella.

Elokuvavuottaja ja viihdealan monitoimimies alkoi vuonna 1988 välittää Nintendoja vuokrattavaksi kioskeihin, marketteihin ja videovuokraamoihin. Pian Selin vastaa koko nopeasti kasvavasta Nintendo-bisneksestä yhdessä Funente-yhtiön kanssa.

”Peleissä on tärkeintä learning curve eli se, että jokainen voi oppia peliä ja päästä pelissä eteenpäin. Siinä Nintendo oli todella hyvä. Tavassa, miten peli rakentui etenemiselle ja pelaajan vetämiselle kiinni peliin”, Selin selittää Nintendon viehätystä tuoreessa elämäkerrassaan.

Veli-Pekka Lehtosen kirjoittama Markus Selin – Perustuu tositapahtumiin (Tammi) -kirja paljastaa pelikoneen tehneen suuren vaikutuksen myös presidentti Mauno Koivistoon.

Mauno Koivosto vs. Kalevi Sorsa

Perustuu tositapahtumiin -kirja kertoo Nintendon päätyneen Koiviston käsiin hänen vävynsä, liikemies Jari Komulaisen välityksellä.

Komulainen kuului Selinin lähipiiriin.  Liikemies otti Nintendo-mieheltä liikelahjaksi saamansa laitteen välillä mukaan vieraillessaan appivanhempiensa kesämökillä.

”Inkoon Tähtelässä myös Mauno Koivisto innostuu videopelikeksinnöstä. Entisen satamamiehen kourat taipuvat myös Nintendon ohjaimen käsittelyyn. ’Vaikka Maunolla oli isot kädet, se pelasi hyvin”, Perustuu tositapahtumiin -kirjassa kerrotaan.

Komulaisen mukaan Koiviston suosikkipeli oli Ice Climber. Tasohyppelyssä pelaaja ohjastaa eskimopukuista hahmoa, joka kiipeää jäistä vuorta voittaakseen huipulla odottavan pahan kotkan.

”Ei Maunolla tietenkään rajattomasti ollut aikaa peleille. Ice Climberiin hän tosissaan

perehtyi ja oli aika hyvä siinä”, Komulainen kertoo kirjassa.

Presidentti haastoi Nintendo-kisaan myös Tähtelässä käyneitä kesävieraita. Yksi heistä oli pääministeri Kalevi Sorsa (sd.).

Jari Komulainen muistelee kirjassa demari-ikonien Nintendo-mittelöä: ”’Katos tätä. Onko tämmöinen tuttu’, Mauno kysyy Sorsalta. Sorsa ihmeissään. ’Tämä on Nintendo’, Mauno sanoo. ’Pelataan!’ Mauno voittaa Sorsan 10–0. ’Etkö sä oikein hallitse tätä’, Mauno kysyy. Kuulostaa uskomattomalta, mutta totta se on. Olen itse nähnyt. Niin se Mauno kyykytti kavereitaan Nintendolla. Vein Maunolle uusia pelejä Selinin toimistolta.”

Jeppe Arokanto, Jari Komulainen ja Markus Selin

Jari Komulainen (keskellä) vei ja Markus Seliniltä (vas.) saamansa Nintendon apelleen Mauno Koivistolle. Kuvassa myös Jeppe Arokanto.

Mauno Koivisto Nintendon mainosmannekiiniksi?

Presidentin Nintendo-innostuksesta kuullut Markus Selin suunnitteli hyödyntävänsä sitä liiketoimissa.

Perustuu tositapahtumiin -kirjassa kerrotaan:

”Yksi Selinin markkinointi-ideoista liittyy presidentti Mauno Koivistoon. Se on tarkoitus toteuttaa heti, kun Koivisto jättää presidentin tehtävät vuonna 1994. Silloin Helsingin Sanomien etusivun ilmoituksessa olisi iso kuva Koivistosta keinutuolissa vierellään Nintendo, vieressä fundeeraava teksti: ’Mitähän sitä keksisi seuraavaksi?’”

Kirjan mukaan Komulainen esiteli mainosidean presidentille, eikä Koivisto siitä ainakaan kieltäytynyt.  Mainos jäi kuitenkin suunnitelman asteelle Selinin Nintendo-bisnesten tyssätessä vuonna 1993.

Suomen markan devalvaatio nosti jenin arvon niin suureksi, että liiketoiminnalta katosi kannattavuus.

”Me laskettiin, että jeni yhdessä vaiheessa nousi 42 prosenttia suhteessa markkaan”, Selin muistelee elämäkerrassa.

”Se oli siinä vaiheessa tattis ja lörö.”

X