Uutuuskirjan kova väite: tutkijat ovat pitkään kaunistelleet suomalaisten vapaaehtoisten roolia natsijoukoissa – ”Aikaisempi tutkimus on sopinut kansalliseen kertomukseen”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Toinen SS-asemiesjuhla Turun palokunnantalolla 3.3.1944
André Swanströmin uutuuskirja Hakaristin varjossa haastaa arvioimaan uusiksi suomalaisten vapaaehtoisten roolin natsien SS-pataljoonassa.

André Swanströmin Hakaristin ritarit (Atena-kustannus) kyseenalaistaa aikaisemman historiankirjoituksen suomalaisista SS-joukoista.

1 400 nuorta liittyi Heinrich Himmlerin johtamiin Waffen-SS-joukkoihin ja vannoi uskollisuutta Aldof Hitlerille.

Kirja tuo esiin vaiettuja puolia suomalaisista joukoista. Aikaisemmin nämä vapaaehtoiset nähtiin epäpoliittisina eliittisotilaina ja velvollisuudentuntoisina isänmaanystävinä.

Mutta miksi tämän edellisen historiankirjoituksen kyseenalaistaminen on kestänyt niin kauan?

”Professori Mauno Jokipiin vuonna 1968 kirjoittama Panttipataljoona oli iso työ, ja kirjan perkaaminen on ollut haastavaa tutkijoille. Myös hänen arvovaltaansa on luotettu” kommentoi André Swanström.

”Jokipiin tutkimus on ollut osa isänmaallista historian kirjoitusta. Se on kuulostanut hyvältä ja sopinut kansalliseen kertomukseen, kukaan ei ole uskaltanut haastaa sitä”

Swanström kertoo, että hänen aikaisemmassa sotilaspastoreita ja sotapropagandaa koskevasta tutkimuksesta nousi esiin Jokipiin tutkimuksen kyseenalaistavaa tietoa, ja hän päätti jatkaa tutkimusta.

”Muutaman SS-joukoissa toimineen sotilaspapin sotapäiväkirjat sisälsivät tietoa, joka kulki vastaan aiempaa käsitystä. ”

Hakaristin ritarit saa suitsutusta teoksen Helsingin Sanomissa arvioineelta historiantutkija Oula Silvennoiselta.

”Hakaristin ritarit on pakollista luettavaa jokaiselle sodan poliittisesta historiasta, ja erityisesti Suomen ja Hitlerin Saksan suhteesta kiinnostuneelle. Sujuvasti kirjoitettu teos on kipeästi kaivattu kriittinen puheenvuoro, joka viimein nostaa suomalaiseen SS-liikkeen tutkimuksen kansainväliselle tasolle. Kirjavuoden tärkeintä ja ansiokkainta sotahistorian tietoteosta ei tarvitse kauempaa etsiä, se on tässä”, Silvennoinen kirjoittaa.

X