”Pienet terveyskeskukset ovat haavoittuvaisia” – Vaarantaako lääkäripula Kainuussa jo potilaiden turvallisuuden? Lääkäriliitto vastustaa koulutuspaikkojen lisäämistä
Lääkäriliitto vastustaa lääkäreiden koulutuspaikkojen lisäämistä, vaikka myöntää, että kysyntä on pohjaton. Kainuussa joka viides terveyskeskuslääkärin paikka on täyttämättä.
Suomen pahin lääkäripula vaivaa tällä hetkellä Kainuuta. Kainuun Soten perusterveydenhuollosta vastaava ylilääkäri Marjut Hovinen kertoo, että maakunnan terveyskeskusten lääkärinviroista 20 prosenttia on täyttämättä.
”Virkoja on 50 ja niistä kymmenen täyttämättä, eli kymmenen lääkäriä voisin palkata heti. Itseäni huolestuttaa pitkäaikaissairaiden tilanne”, Hovinen sanoo.
Terveyskeskusten lääkärivaje lähes 230 koko maassa
Kainuun keskiarvoa pahempaan lääkäripulaan on Marjut Hovisen mukaan monta syytä, joista suurin on etäisyys yliopistokaupungeista.
”Jos lääkärillä on akateemisesti koulutettu puoliso, tämän on vaikea löytää Kainuusta töitä. Lähteminen ei ole helppoa. Lääkäreistä iso osa jää paikkakunnille, joissa heitä koulutetaan. Mutta ne, jotka tulevat Kainuuseen, he viihtyvät ja kokevat, että täällä on mukava tehdä töitä.”
Vaarantaako Kainuun lääkäripula jo potilasturvallisuuden?
”En käyttäisi sitä sanaa, mutta riski on olemassa. Jonot ovat liian pitkät, jolloin tutkimukset ja diagnoosit viivästyvät. Riski on tiedossa kaikilla, ja siihen yritetään miettiä ratkaisuja.”
Lääkäripulaa on maakunnassa paikattu siirtämällä sairaanhoitajien vastuulle kaikki ne tehtävät, mitkä hoitaja voi tehdä.
”Hoitaja tekee aina hoidon tarpeen arvion. Kainuussa on hoitajia, joilla on rajoitettu oikeus määrätä lääkkeitä. Näiden oikeuksien laajentaminen ei ole ratkaisu – sen sijaan hoitajille tarvitaan lisää koulutusta hoitajille potilaiden tutkimiseen”, Hovinen sanoo.
Etälääkärin vastaanotto Kainuussa on ollut käytössä jo vuosia.
”Yksi virkalääkäri tekee töitä Helsingistä käsin kaikkiin muihin Kainuun kuntiin paitsi Kajaaniin. Hänellä on etäyhteys terveysaseman hoitajan kanssa. Stetoskooppi kuuluu Helsinkiin asti. Etävastaanoton käyttö on rajattu pitkäkestoisiin kansansairauksiin. Uuden vaivan kanssa etävastaanotolle on vaikeampi tulla.”
Mistä lisää lääkäreitä?
Toisiko alan koulutuspaikkojen lisääminen ratkaisun lääkäripulaan?
”Vaikea sanoa, tulisivatko he tänne töihin vai jäisivätkö isoihin keskuksiin. Ketkä heistä hakeutuisivat Kainuuseen? Ne, jotka eivät muualle pääse”, Hovinen pohtii.
Lääkäreillä ei Hovisen mukaan käytännössä ole työttömyyttä. Akavan tuoreen raportin mukaan helmikuussa 2019 Suomessa oli 99 työtöntä lääkäriä, lomautettuja lukuun ottamatta, kun vuotta aiemmin heitä oli 114.
Akavan mukaan korkeasti koulutettujen työttömyys oli helmikuussa hieman yli yhdeksän prosenttia, mutta lääkäreiden työttömyys vain 0,5 prosenttia.
”Yksittäisiä tapauksia on, ja työttömyys on jaksoittaista. Toivottavaa ei ole sekään, että kortistossa olisi työttömiä lääkäreitä. Se olisi hukkaan heitetty resurssi,” Hovinen sanoo.
Kainuun terveyskeskuksiin lääkäreitä saa toki rahalla, eli ostopalveluina yksityisiltä lääkärifirmoilta.
”Kriisitilanteissa näin saadaan pakolliset asiat hoidettua. Rahalla saa keikkalääkäreitä, jotka tekevät pitkää päivää. Mutta auttaako se, jos se johtaa kierteeseen, että joka paikassa nostetaan palkkoja? Pian ollaan taas samassa tilanteessa.”
Lääkäriliitto myöntää lääkäripulan
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on Hovisen kanssa samalla linjalla siinä, että terveyskeskusten lääkärivajeen alueelliset erot ovat suuria.
”Yliopistokaupungeissa on ylitarjontaa ja syrjäseuduille on vaikea saada lääkäreitä. Terveyskeskuksiin tarvittaisiin kokeneita pitkän linjan yleislääkäreitä, eikä vastavalmistuneita, jotka on pakotettu tekemään yhdeksän kuukauden jakso osana erikoislääkärin koulutusta”, Halila sanoo.
Ratkaisuvaihtoehtona Halila ehdottaa perusterveydenhuollon resurssien lisäämistä.
”Erikoissairaanhoidon resurssit ovat viime vuosina kasvaneet mutta perusterveydenhuolto on aliresursoitu. Lääkärit eivät uskalla mennä töihin, koska he kokevat, etteivät pärjää tai jaksa. Jos väestömäärä per lääkäri on liian suuri, sitä ei jaksa kovin pitkään. Lääkäriliitto on puhunut, että tarvitaan lisää lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Se ei välttämättä tarkoita, että perustetaan uusia virkoja. Yksityispuolella on hurjan paljon käyttämätöntä kapasiteettia. Yksi vaihtoehto on ostopalvelu”, Halila sanoo.
Yksityisellä puolella on varsinkin kaupungeissa runsaasti vapaita tarjolla aikoja joka päivä.
”Terveyskeskuksessa joutuu jonottamaan jopa viikkoja, kun samassa kaupungissa yksityislääkärille pääsisi tunnissa. Yksityislääkärit ovat usein yksityisiä ammatinharjoittajia, eikä kukaan maksa heille istumisesta ja peukaloiden pyörittelystä. Varmaan moni tyytyy pienempiin ansioihin”, Halila pohtii.
Entä potilasturvallisuus, jos Kainuun terveyskeskuslääkäreiden viroista 20 prosenttia on täyttämättä?
”Se on noidankehä. Pienet terveyskeskukset ovat haavoittuvaisia, kun taas erikoissairaanhoidossa on paljon paremmat resurssit. Kaatuneessa sote-uudistuksessa hyvää olisi ollut se, että perus- ja erikoissairaanhoito olisi ollut saman järjestävän organisaation alla.”
Lääkäriliitto vastustaa lisäkoulutusta
Lääkäreiden palveluiden kysyntä on Halilan mukaan kansainvälisesti ja Suomessakin lähes pohjaton.
”Vaikka lääkäreitä olisi kuinka paljon, koskaan ei pystytä tyydyttämään palveluiden kysyntää,” Halila arvioi.
Samaan aikaan Lääkäriliitolla on huoli ylikoulutuksesta ja työvoiman ylitarjonnasta. Tästä Halila on puhunut jo kesäkuussa 2017 Ylen haastattelussa ja marraskuussa 2015 Taloussanomissa.
”Sisäänottomäärä Suomen yliopistoissa on noin 750 vuodessa ja sitä on jo lisätty suuresti. Uutena ilmiönä peliin on tullut, että noin tuhat suomalaista opiskelee lääketiedettä muissa Euroopan maissa. Valtaosa ilmoittaa palaavansa Suomeen valmistuttuaan. Ulkomainen koulutus on hallitsematonta, emmekä me voi säädellä sitä mitenkään,” Halila sanoo.
Lääkäriliitto siis myöntää lääkärivajeen, mutta lääkäreiden määrän lisääminen ei ongelmaan auta. Samaan aikaan koulutuspaikkojen lisääminen ja ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden suuri määrä uhkaavat aiheuttaa ylitarjontaa, ei kuitenkaan vielä vaan joskus tulevaisuudessa.
”Kotimainen ja ulkomainen koulutus yhteen laskien Suomessa tulee jatkossa noin 900 uutta lääkäriä työmarkkinoille joka vuosi. Eläkkeelle jää 500 lääkäriä vuodessa, eli näitä ylimääräisiä lääkäreitä tulee 400 joka vuosi. Kysymys kuuluu, onko kansantaloudella varaa työllistää heitä. Ennuste on, että viiden vuoden kuluttua lääkärivaje muuttuu ylitarjonnaksi,” Halila arvioi.
Koulutuspaikkojen lisääminen ja ulkomailla koulutettujen lääkäreiden tulo Suomen työmarkkinoille ei ole näkynyt ainakaan Akavan raportoimassa työttömyysasteessa viimeiseen 15 vuoteen. Lääkäreiden työttömyys vuosina 2004-2018 on pysynyt tasaisesti prosentin alapuolella.
© Akava
Tammikuussa Halila ehdotti Aamulehden haastattelussa, että Suomen yliopistojen lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja tulisi vähentää vuosittaisesta 750:stä viidenneksellä eli 600:aan.
Samassa yhteydessä hän kertoi työttömiä lääkäreitä olevan 200 eli noin prosentti 20 000 työikäisestä lääkäristä. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin Akavan raportissa. Mistä ero johtuu?
”Minun lukuni työttömistä perustuu lääkärien työttömyyskassan tilastoihin vuodenvaihteessa. Akavan luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Lääkärien työpaikat eivät kulje juurikaan sitä kautta”, Halila vastaa.
VATT: Lisää lääkäreitä tarvitaan
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkija Tanja Saxellin mukaan Suomessa on ilmeinen tarve lääkäreiden koulutuspaikkojen lisäämiselle.
”Jos katsoo korkeaa palkkatasoa ja hämmästyttävän alhaista työttömyysprosenttia, lääkärit erottuvat merkittävästi muista julkisen sektorin ammateista. Varsinkin harvaan asutulla alueella lääkäri pystyy pyytämään todella korkeaa palkkaa, kun tulijoita ei ole. Ilmeinen ratkaisu on kouluttaa enemmän lääkäreitä, kunhan samalla pidetään huoli siitä, että koulutuksen laatu pysyy yhtä korkeana kuin se on nyt”, Saxell sanoo.
Lääkäriliitto ei Saxellin mukaan ole ainoa ammattiliitto, joka vastustaa oman alan lisäkoulutusta. Liiton tehtävä on pitää omien edunsaajiensa puolta ja maksimoida jäsenten saatavissa oleva hyöty.
”Jos kilpailua työpaikoista olisi enemmän kuin nyt, lääkäreillä olisi enemmän kannustimia lähteä syrjäseuduille töihin alhaisemmallakin palkalla.”
Näkemystään Saxell perustelee vertaamalla lääkäreiden työmarkkinatilannetta muihin julkisen sektorin ammatteihin, kuten opettajiin.
”Meillä pitää olla riittävästi työvoimaa, jotta pystymme tarjoamaan hyvää palvelua. Jos terveydenhuoltoalalle tulee lisää palveluiden tuottajia, ja jos ne eivät saa riittävästi työvoimaa, mitä ne voivat tehdä? Tarjota vain korkeampaa palkkaa”, Saxell pohtii.