”Vain ihme vie kokoomukselta seuraavien eduskuntavaalien voiton”

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen ennustaa gallup-kärjessä porskuttavan kokoomuksen suosion jatkuvan huhtikuun 2019 eduskuntavaaleihin asti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Petteri Orpo tuulettaa Kokoomuksen puoluekokouksessa Lappeenrannassa 11.6.2016. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen uskoo kokoomusjohtajan pääsevän tuulettamaan myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen ennustaa gallup-kärjessä porskuttavan kokoomuksen suosion jatkuvan huhtikuun 2019 eduskuntavaaleihin asti.
Teksti:
Matti Rämö

Puolue-gallupeja pitkään hallinnut kokoomus venytti Ylen Taloustutkimukselta tilaamassa mittauksessa johtoaan 22,8 prosenttiin. Keskusta kiri 1,6 prosenttia ja nousi 17,4 prosenttiin.

Kannatuksen määrän lisäksi kokoomusta lämmittää sen laatu. Kokoomuksen kannattajat ovat muita varmempia kannastaan.

”Viime vaaleissa kokoomusta äänestäneistä vain 16 prosenttia epäilee nyt kantaansa. Kokoomuksen valttina on myös se, että heidän kannattajansa äänestävät aktiivisesti”, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen sanoo.

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2019. Rahkonen tohtii jo nyt ennustaa kokoomuksen johdon kestävän sinne asti.

”Ihmeitä pitäisi tapahtua, jos kokoomus ei olisi ensi vaaleissa suurin puolue ja Petteri Orpo uusi pääministeri. Niin vakaata puolueen kannatus on ollut”, Rahkonen ennustaa.

Porvariyhteistyö taas myrkkyä keskustalle

Talous on pitkään hallinnut poliittista keskustelua. Rahkosesta se on hyödyttänyt ennen kaikkea kokoomusta.

”Suu säkkiä myöten -mentaliteetti on ominaista suomalaisille. Moni tekee puoluevalinnan sillä perusteella, kenen hoitoon antaisi omat rahansa. Kirstunvartijaksi mielletty kokoomus hyötyy tilanteesta, jossa raha määrittää kaikkea.”

Keskustalaiset eivät ole yhtä markkinahenkisiä, kuin kokoomuksen kannattajat.

”Hallituksen politiikka on korostanut työnantajien ja elinkeinoelämän näkökulmaa. Keskustan omissa riveissä Anne Berner on ajanut yksityistämishankkeineen kokoomuksesta oikealta ohi. Koko maan asuttamista toivovilla maaseudun palveluita vaalivilla peruskeskustalaisilla on ollut tässä miettimistä.”

Samalla kun kokoomus tuntuu hyötyneen sekä leikkauspolitiikan voimistamista talouskurimielikuvista että hiljalleen virinneestä talouskasvusta, keskustalle on jäänyt luu käteen. Porvariyhteistyö nakertaa pääministeripuolueen kannatusta useammallakin tavalla.

”Tämän mittauksen mukaan 8,7 prosenttia viime vaaleissa keskustaa äänestäneistä äänestäisi nyt kokoomusta.”

Keskustan liian oikeistolaista politiikkaa kavahtavalla laidalla uhkaa siirtyminen nukkuvien puolueeseen.

”Viime vaaleissa keskustaa äänestäneillä kannastaan epävarmojen osuus on nyt selvästi suurempi kuin kokoomuksella ja demareilla. Vaaleissa hallituspolitiikkaan pettyneille keskustalaisille tyypillisin protestointitapa on jättää äänestämättä.”

Rahkosesta keskustaa uhkaa samanlainen kannatuskato kuin edellisen porvariyhteistyön jälkeen.

”Keskustassa on nähtävissä samanlaista rivien rakoilemista kuin vuonna 2011 Mari Kiviniemen aikana. Silloin hallituspolitiikka oli monelle keskustalaiselle liian kaupunkilaista, keskittävää ja oikeistolaista. Tuloksena oli vaalitappio.”

Vaalien lähestyminen pehmentää kokoomusta?

Kokoomuksen menestykseen sisältyy Rahkosen mukaan myös paradoksi.

”Oikeistolainen politiikka ei ole Suomessa perinteisesti suosittua. Suurituloisia on niin vähän, ettei heidän äänillään voiteta vaaleja.”

Tämä tiedetään hyvin myös kokoomuksessa.

”Kokoomuksessa on aina oltu erityisen taitavia lukemaan tutkimuksista äänestäjien mielenliikkeitä. Puolueessa tiedetään, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasainen tulonjako ovat suomalaisille tärkeitä. Kokoomus on huomioinut tämän kampanjoissaan.”

Kokoomuksen voittaessa vuoden 2011 eduskuntavaalit, kampanjassa vedottiin näyttävästi vähemmän ansaitseviin palkansaajiin muun muassa lupaamalla ”Sari sairaanhoitajalle” tuhtia palkankorotusta.

Jyrki Katainen myös toisti ja toisti viestiä siitä, että heikommassa asemassa olevilta ei leikata. Lopulta se alkoi tuntu kiveen hakatulta todellisuudelta. Leikkauksista puhumisen sijaan on tietysti helpompaa sanoa, keneltä ei leikata.”

Vaalivoitto edellyttää nytkin myös vähemmän tienaavien ääniä.

”Suomessa on paljon palkansaajia, joiden kuukausiansiot ovat noin 2500 euroa. Heidän äänillään on suuri merkitys vaaleja ratkottaessa.”

Pienituloisten ääniä ei saada kalastettua korostamalla työnantajien tarpeita. Rahkonen uskoo, että tämä alkaa pian näkyä kokoomuksen retoriikassa.

”Vaalien lähestyessä kokoomus tulee todennäköisesti nytkin pehmentämään imagoaan Sari Sairaanhoitaja -kampanjaa muistuttavilla avauksilla.”

Rahkosesta ainoana selkeänä porvarillisena puolueena kokoomuksella on myös varaa flirttailla pehmeillä avauksilla.

”Kokoomus tietää saavansa hyvätuloisten äänet, tekipä se mitä hyvänsä. Siksi puolue voi huoletta kosiskella äänestäjiä keskustavasemmistolaisilla teemoilla. Vaikka tämä ärsyttäisi oikeistolaisempia kokoomuslaisia, niin heillä ei ole aitoja vaihtoehtoja.”

Lue myös:

Miksi vaaligallup menee metsään – Äänestäjä on ailahtelevainen

Gallupfirmat rahastavat mielipidetutkimuksillaan: Tulokset yleensä miellyttävät tilaajaa

”Ihmiset tulleet lyhytjännitteisemmiksi”

Taloustutkimuksen Ylelle laatimassa puoluegallupissa kaksi muutosta ylittää 2,1 prosentin virhemarginaalin.

Vihreiden nousujohteinen kannatus on pudonnut 2,6 prosenttia, perussuomalaisten tasan 3 prosenttia.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen ei tee pudotuksesta numeroa.

”Kuntohuipun ei pidäkään olla päällä puolitoista vuotta ennen vaaleja”, Rahkonen sanoo.

Kannatuksen hölskymistä selittää myös sen hutera olemus.

”Vihreiden kannatus on erittäin hataralla pohjalla. Kannattajissa on paljon uusia äänestäjiä, jotka eivät äänestäneet viime vaaleissa ollenkaan. On myös paljon nuoria kaupunkilaisia, joille puolueeseen sitoutuminen on muutenkin herkkää. Vihreiden kannattajat ovat hirveän häilyväisiä vaihtamaan puoluetta tai jättämään kokonaan äänestämättä.”

Perussuomalaisten kannatusta vaanii lähinnä passivoituminen.

”Perussuomalaisten äänestäjien kannatusta siirtynyt kannatusta lähinnä SDP:lle ja vähän jopa vihreille. Suurin valuma on kuitenkin nukkuviin. Viime vaaleissa perussuomalaisia äänestäneistä 46 prosenttia on nyt epävarma puoluekannastaan.”

Vaikka kokoomuksen ja SDP:n kannattajat ovat kyselyissä varmempia puoluekannastaan, Rahkonen uskoo entistä suurempien heilahteluiden yleistyvän suomalaisessa politiikassa.

”Ihmiset ovat tulleet lyhytjännitteisemmiksi ja heillä on entistä vähemmän siteitä mihinkään puolueeseen tai aatesuuntaan. Siksi koko puoluekenttä on vahvassa käymistilassa ja siirtymät voivat olla voimakkaita.”

X