Hurja väite: Presidenttinä Trump tekisi sen mitä moni eurooppalainen toivoo

Jaa artikkeliTilaa Seura
Trump: Vahva armeija - mutta vain USA:n itsensä puolustamiseen. © Bulls
Yhdysvaltain vetäytyminen maailmanpoliisin roolista olisi samalla Euroopalle totuuden hetki.

USA:n presidentinvaalien loppukiri alkoi tällä viikolla republikaanien puoluekokouksella, missä Donald Trump valittiin viralliseksi presidenttiehdokkaaksi. Ensi viikolla demokraatit kokoontuvat valitsemaan Hillary Clintonin.

Viime viikkoina tapahtumien poliisiampumisten myötä rotukysymykset ovat nousseet tulikuumaksi vaaliteemaksi. Myös amerikkalaisen keskiluokan asema puhuttaa äänestäjiä, kuten aina. Sen sijaan monia suomalaisia kiinnostava aihe, USA:n ulkopoliittinen linja, ei ole herättänyt suuria intohimoja.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma on seurannut käynnissä olevia presidentinvaaleja aitiopaikalta. Aunesluoma työskentelee vierailevana professorina Minnesotan yliopistossa Minneapolisissa.

Aunesluoman mukaan vaaliasetelman toinen puoli on melko selvä: Hillary Clinton olisi eurooppalaisille tuttu ja turvallinen vaihtoehto. Pitkän linjan ulkopolitiikan veteraani on luvannut jatkaa Barack Obaman viitoittamalla tiellä.

”Clinton on säilyttäjä. Hänen kohdallaan tiedetään täsmälleen, mitä saadaan. Obama on pyrkinyt kommunikoimaan vastapuolen kanssa, ja Clinton haluaa jatkaa samalla linjalla”, Aunesluoma sanoo.

USA:n sodat ulkomailla loppuvat?

Donald Trumpin ulkopoliittisen linjan tulkitseminen on monimutkaisempi juttu.

Suurin ero on siinä, että Trump on sanonut vastustavansa USA:n maailmanpoliisin roolia. Tässä suhteessa hänen valintansa voisi merkitä globaalin turvallisuuspolitiikan mullistusta: Yhdysvalloissa olisi presidentti, jonka mielestä maailmasta ei tule parempi paikka, vaikka USA lähettäisi kriisialueelle lentotukialuksen.

”Trump tekisi sitä, mitä moni eurooppalainen haluaa: Ei sotilaallisia interventioita, ei sotilaallista voimaa ulkomailla”, professori Aunesluoma sanoo.

”Se olisi eurooppalaisille totuuden hetki. Kukaan ei enää estäisi kansanmurhaa. Jonkun muun kuin USA:n olisi mentävä väliin”, Aunesluoma sanoo annos ironiaa äänessään.

Lopulta Trumpin linja ei ole kuitenkaan aivan niin radikaali, kuin miltä näyttää.

”Hän on sanonut, että Euroopan pitää käyttää enemmän rahaa puolustukseen. Se on täsmälleen sama, mitä Obama sanoo. Trump vaan sanoo sen tavalla, jonka jokainen ymmärtää.”

Professori Aunesluoma huomauttaa, että myös Barack Obama on käyttänyt Euroopassa kovia otteita. Vuonna 2010 hän painosti Iso-Britannian konservatiivihallituksen perumaan puolustusbudjettiin kaavaillut säästöt.

Trump: ”Amerikka ensin”

Yksi Trumpin ulkopolittisen linjan kulmakivistä on termi America First.

“Aion palata ajattomaan periaatteeseen. Meidän on aina asetettava amerikkalaisten turvallisuus kaiken muun edelle”, Trump sanoi viime huhtikuussa esitellessään ulkopoliittisen linjansa.  Samalla hän painotti haluavansa kehittää USA:n armeijaa, mutta ainoastaan puolustustarkoituksessa.

”America First on vanha termi, joka tarkoittaa, että sotilaallista voimaa käytetään ainoastaan, kun amerikkalaisten hyvinvointi on vaarassa. Sekin on linjassa Obaman harjoittaman politiikan kanssa”, Juhana Aunesluoma sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi ISISin, jonka vastaiseen taisteluun Yhdysvallat lähti mukaan hitaasti ja haluttomasti.

”Alussa Obama näki ISISin vain vähäisenä riskinä amerikkalaisille. Lopulta hänen täytyi lähteä konfliktiin mukaan, koska ISISistä tuli ongelma eurooppalaisille.”

Näennäisistä eroista huolimatta Donald Trumpin ja Barack Obaman näkemyksissä on siis yllättävän paljon yhtymäkohtia. Silti temperamenttisena ja omapäisenä ihmisenä tunnetun Donald Trumpin valintaan liittyy Aunesluoman mukaan merkittävä turvallisuuspoliittinen riski.

”Kukaan ei ihan tarkkaan tiedä, mitä hän ajattelee näistä asioista. Entä jos joku haluaa kokeilla, milloin se America First -termi laukeaa? Se on se kauhuskenaario.”

Juuri Trumpin arvaamattomuus on hermostuttanut turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Ennen puoluekokousta moni toivoi, että varapresidenttiehdokkaaksi nousisi joku tunnettu republikaani, joka toisi Trumpin ulkopoliittiseen linjaan ennustettavuutta.

Mutta Trump valitsi aisaparikseen Indianan kuvernöörin Mike Pencen. Konservatiivisena jäykistelijänä tunnetulla Pencellä on läheiset suhteet Bible Beltin raamattupiireihin sekä oikeistolaiseen teekutsuliikkeeseen, mutta mikään ulkopolitiikan kehäkettu hän ei ole.

Sen verran tiedetään, että myös Pence kannattaa vahvaa armeijaa. Vuosi sitten hän ajoi USA:n armeijan määrärahan nostamista. Vuonna 2002 hän äänesti Irakin sodan puolesta. Hän on myös kannattanut kovia kuulustelutekniikoita, joita käytettiin terroristiepäiltyjä kohtaan Guantanamo Bayn vankilassa.

Perinteisiä amerikkalaisia arvoja, joku voisi sanoa.

X