Väkivalta jouluna voi lamauttaa täysin – ”Syyllisyys ja häpeä ovat kaksi pahinta tunnetta, jotka estävät hakemasta apua”
Monissa perheissä ja parisuhteissa joulun pitkät pyhät voivat aiheuttaa etukäteen ahdistusta ja pelkoa pahimmasta. Siksi väkivaltaan olisi hyvä varautua etukäteen. Jos tai kun väkivalta astuu kuvioihin, soita ja hae apua – siinä ei ole mitään hävettävää, muistuttaa Johanna Hietamäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Väkivalta ja sen uhka ovat myös jouluna todellisia.
Kaikille joulun aika ja pitkät pyhät eivät ole ilon, levon ja rauhoittumisen aikaa. Lähisuhdeväkivalta voi astua kuvioihin kuin varkain myös juhlapyhinä.
”Joulun aika voi olla todella vaikeaa, sillä sen pitäisi olla iloista rakastavaa aikaa. Toisille pitkät pyhät merkitsevät vapaita päiviä, jolloin rentoudutaan yhdessä perheen kanssa. Toisille se voi olla rankka paikka, että tuleekin näin paljon vapaita: sitä miettii, miten niistä päivistä oikein selvitään”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Hietamäki kertoo.
Varsinkin Suomessa, jossa joulu on monille tärkeä perhejuhla, vietetään enemmän aikaa läheisten ihmisten parissa. Uuniin palaneet piparit ja liian kovat odotukset voivat kärjistää tulenaran tilanteen pahoihin riitoihin ja jopa silmittömään väkivaltaan – mikä tahansa pieni asia voi laukaista väkivaltaisen toiminnan silloin, kun on kyse toistuvaksi muodostuneesta lähisuhdeväkivallasta.
Hietamäki kertoo, että Nollalinjan auttavaan puhelimeen tulevat puhelut koskevat eniten parisuhdetta ja parisuhdeväkivaltaa.
”Toki muissakin suhteissa ilmenee väkivaltaa, joulunakin: aikuisten sisarusten välillä, aikuisten lasten ja iäkkäämpien vanhempien välillä ja myös opiskelukavereiden välillä”, Hietamäki luettelee.
Moni saattaa kuitenkin jättää hakematta apua läheisiltään, koska ”ei halua häiritä” muita jouluna.
”Sitä ajattelee, että toisilla on joulurauha, en viitsi tällaisia vaikeita asioita tuoda esille. Mutta eivät nämä vaikeat asiat ole pois meiltä joulunakaan – apua kannattaa aina hakea.”
Väkivalta jouluna ei välttämättä tule yllätyksenä: ”Jännittää jo etukäteen, mitä joulusta tulee…”
Kaikille joulun aika ei ole turvallista. Pahimmassa tapauksessa tilanne kärjistyy väkivallaksi. © iStock
Aina alistavat haukut tai lyönnit eivät tule täytenä yllätyksenä. Väkivallan uhka on osa arkea väkivaltaisessa suhteessa elävälle ihmiselle, joka elää ikään kuin koko ajan varpaillaan – keho on alituisessa hälytystilassa.
”Lähisuhdeväkivaltaan liittyy dynamiikka, mikä voi aiheuttaa sen, että elimistöön jää stressitila päälle. Saatat koko ajan tiedostamattasikin pelätä, miettiä ja havainnoida pienistäkin merkeistä, milloinkohan tilanne alkaa kärjistyä ja ilmapiiri kiristyä”, Hietamäki selittää.
Ihminen saattaa myös miettiä, miten toimia ja rauhoittaa tilanne etukäteen, ettei mitään vain tapahtuisi. Hän vahtii ja muokkaa samalla myös omaa käyttäytymistään ja olemustaan, ettei vain ärsyttäisi toista. Tämä ei kuitenkaan estä väkivaltaa, vaikka voi hieman viivästyttää sen tapahtumista.
”Tätä stressitilaa ei välttämättä edes huomaa tai tunnista, koska se voi olla kokoaikaista, myös jouluna – tästä syystä joulukin voi olla hyvin stressaavaa aikaa.”
Väkivaltaa voi jo ennakoida
Vaikka kuulostaisi kuinka karulta, väkivaltaan voi ja kannattaa varautua ennalta. Jos perheessä on väkivallan uhkaa, kannattaa tehdä itselleen turvasuunnitelma.
Pakkaa etukäteen turvalaukku, jossa on välttämättömät tavarat ja jonka voit hädän hetkellä napata mukaasi. Tallenna puhelimeesi kaikki tärkeät numerot. Mieti etukäteen, miten pääset nopeasti ulos asunnosta. Kannattaako väliovi jättää auki, kannattaisiko terassin ovi olla laittamatta kokonaan lukkoon?
”Mieti, onko sinulla jokin syy, miksi voisit käy pikaisesti ulkona: ”Vien pikaisesti roskapussin tai koiran ulos, käyn kaupassa…” Toinen ei tiedä, että lähdetkin pakoon”, Hietamäki ehdottaa.
”Varautumisesta ei ole mitään haittaa. Jos mitään ei tapahdu, se on hyvä. Mutta jos tilanne on vaarallinen, silloin kannattaa soittaa hätänumeroon 112.”
Mutta kun kädet tärisevät. Koko keho on lamaantunut. Hätääntyneenä numeronkin löytyminen voi olla vaikeaa.
”Tallenna hätänumero tai auttavan puhelimen numero omaan puhelimeen esimerkiksi nimellä AAA, jotta se on heti ensimmäisenä luettelossa”, Hietamäki vinkkaa.
Esimerkiksi Nollalinjaan voi soittaa aina, myös jouluna.
Hietamäki kannustaa miettimään myös etukäteen, minne mennä, jos tulee lähtö. Turvakoti on hyvä vaihtoehto.
”Turvakotiin voi myös mennä, vaikka ei olisi pitkäaikaista väkivaltaa taustalla – siihen riittää myös väkivallan uhka. Mihin tahansa turvakotiin saa mennä, missä tahansa päin Suomea.”
Lue tarkat turvaohjeet väkivaltaan tästä.
Kerro naapurille, läheiselle – edes jollekin
Väkivalta elää vaikenemisesta – jos väkivallasta ei kerro kenellekään, apua on mahdotonta saada.
”Jos kokee tai pelkää väkivaltaa, olisi äärimmäisen tärkeää, että puhuisi siitä edes jollekin. Jos ei tohdi soittaa auttavaan puhelimeen tai puhua ammattilaisen kanssa, puhu läheisen kanssa”, Johanna Hietamäki kannustaa.
Hietamäki kannustaa myös läheisiä olemaan valppaina.
”Jos epäilet, että läheisesi on väkivaltaisessa suhteessa, kysy häneltä rohkeasti, onko jotain? Ilmaise, että ’minulle on tullut vähän huoli’ tai ’jos tulee jotain, voit ottaa milloin tahansa yhteyttä’”, Hietamäki vinkkaa.
Jos olet kertonut läheisellesi väkivallan pelosta ja uhasta, sopikaa yhdessä merkkisoitto- tai tekstiviesti.
Valoisaa joulua!
HEIPS.
Tuutko käymään?
”Voit sopia ystävän kanssa, että jos lähetän tällaisen viestin, soitatko silloin hätäkeskukseen”, Hietamäki sanoo.
Pelkäätkö väkivaltaa myös jouluna? Jos mahdollista, kerro naapureille tilanteestasi ja pyydä heitä soittamaan hätänumeroon tarvittaessa. © iStock
”Omalle naapurillekin voi kertoa, että omassa perheessä on nyt vaikeita tilanteita, että on ihan ok, että soitatte 112 jos meiltä kuuluu ääniä, joista huolestuitte.”
Mikä kynnys onkaan mennä omalle naapurille sanomaan, että saa soittaa poliisit?
”Sen myöntäminen ja kysyminen vaatii rohkeutta ja ponnistusta. Mutta onneksi tänä päivänä ihmiset ovat valveutuneita, puuttuvat ja auttavat. Tärkein joululahjasi voi olla se, soitat hätänumeroon ja autat naapuria.”
Väkivalta lamauttaa
Entä jos väkivalta, se ensimmäinen lyönti, tuleekin aivan puun takaa?
”Väkivallan tekijät ovat erilaisia: joistakin näkee ja tietää etukäteen, että tilanne alkaa eskaloitua. On myös sellaisia, ettei ole mitään etukäteismerkkejä – se on todella vaikea tilanne”, Johanna Hietamäki kertoo.
Yllättävässä ja myös ennakoitavissa tilanteissa ihminen monesti lamaantuu, eikä osaakaan toimia tai tehdä mitään.
”Myös parisuhteessa toinen osapuoli voi raiskata sinut, kun olet esimerkiksi nukkumassa – heräät siihen, että sinua raiskataan. Tällaisessa tilanteessa ihminen monesti lamautuu”, Hietamäki kertoo.
On todella luonnollista, ettei ihminen pysty reagoimaan väkivaltaisissa tilanteissa.
”Mutta yllättävissäkin väkivaltatilanteissa on tärkeää hakeutua mahdollisimman nopeasti turvaan ja hakea apua. Väkivalta alkaa usein vaivihkaa ja hiljalleen pitkän ajan kuluessa, ja se voi vakavoitua ja raaistua. Siksi siihen kannattaa reagoida heti.”
Kaikki eivät kuitenkaan osaa tunnistaa orastavan väkivallan merkkejä.
”Jos esimerkiksi omassa lapsuudenperheessä ei ole koskaan kohdannut väkivaltaa, vasta jälkikäteen voit tajuta, että merkkejä oli ilmassa: mutta niitä ei osannut tulkita, koska koskaan ei ole kokenut tai kohdannut sellaista toimintaa”, Hietamäki kertoo.
”Toisaalta lapsuudenperheessään väkivaltaa kohdannut voi olla erittäin haavoittuvainen ja altis väkivallalle myöhemmissä ihmissuhteissa. Voi olla vaikea tunnistaa toista vahingoittavaa toimintaa.”
Väkivaltaan liittyy häpeää ja syyllisyyttä
Parisuhdeväkivalta alkaa usein pikkuhiljaa, eikä sitä ole helppo tunnistaa.
”Parisuhde on yleensä kaikista intiimein suhde: oman kumppanin kuuluisi olla se ihminen, joka on kaikista tärkein ja tuo tukea ja turvaa omaan elämään. On todella vahingoittavaa, jos kyseinen ihminen on vahingollinen ja väkivaltainen. Se aiheuttaa erittäin suuren ristiriidan.”
Väkivallasta kertominen voi tuntua kuitenkin äärimmäisen vaikealta.
”Väkivaltaan liittyy monesti se, että toinen on latistanut itsetuntosi todella alas. Kun toinen moittii, haukkuu ja jatkuvasti latistaa ’ettei sinusta ole mihinkään’, noihin sanoihin alkaa uskoa itsekin.”
Kaksi vaikeinta väkivaltaan liittyvää tunnetta ovatkin häpeä ja syyllisyys.
”Monesti häpeä ja syyllisyys estävät sen, että väkivallasta kertoisi muille. Häpeän tunne on myös lamaannuttava tunne, mikä vie voimat ja kyvyn toimia”, Hietamäki selittää.
Parisuhdeväkivaltaan liittyy kolminkertainen häpeä:
- Häpeä väkivallan kohteeksi joutumisesta ja oman itsensä syyllistäminen.
- Häpeä ”väärän” puolison valinnasta.
- Häpeä tai pelko ulkopuolisten kommenteista, ”Miksi et lähtenyt heti?”
Väkivalta jouluna voi olla myös henkistä. Henkistä väkivaltaa on joskus todella vaikea tunnistaa. © iStock
Sama pätee myös henkiseen väkivaltaan. Henkistä väkivaltaa on tosin vaikeampaa huomata – sen voi itsekin kyseenalaistaa: onko tämä henkistä väkivaltaa vai ei?
”Ihmisen kannattaa kuunnella myös itseään ja kysyä itseltään: onko tässä nyt kaikki ok? Toinen osapuoli voi olla ihana, mahtava ja huomioiva. Mutta jos se yliampuvaa, se on aina hälytysmerkki, Jos sinulle tulee epämiellyttävä ja turvaton olo, jota et osaa selittää, silloin kannattaa soittaa esimerkiksi auttavaan puhelimeen ja kertoa tilanteestaan. He auttavat sinua.”
Lue myös: Sanna sinnitteli väkivaltaisessa parisuhteessa vuosia
Älä usko selityksiä – sinä et ole syypää väkivaltaan
Jos koet tai pelkäät väkivaltaa, asian kanssa ei kannata jäädä yksin.
”Tietysti on myös tapauksia, ettei esimerkiksi oma läheinen välttämättä osaakaan tukea tai häneltä voi tulla vähättelevää kommenttia. Silloin kannattaa soittaa auttavaan puhelimeen: Nollalinjalla puhelimeen vastaa aina ammattilainen. Hän tietää mistä on kysymys, eikä kokemustasi ei vähätellä.”
Asiakas voi itkeä, eikä välttämättä heti löydy edes sanoja.
”Auttavan puhelimen työntekijät kuuntelevat, odottavat, rohkaisevat ja auttavat keskustelussa. Missä tahansa tilanteessa voi soittaa, milloin vain.”
Johanna Hietamäki haluaa lopuksi painottaa, ettei väkivalta ole koskaan uhrin syy.
”Väkivallalle voi aina löytyä ”selitys”: sitä on niin stressaantunut, oli huono päivä, nukuin huonosti, ja niin edelleen. Mutta olisi sitä vaikka kuinka stressaantunut, väkivaltaa ei saa koskaan käyttää. Mikään syy ei anna oikeutta väkivaltaan.”
Hietamäki muistuttaa myös, että kuka tahansa voi joutua väkivallan kohteeksi.
”Ehkäpä se, että joku lukee tämänkin jutun, voi hyvin johtaa siihen, että rohkenee soittamaan itselleen apua. Muista, että väkivalta ei ole sinun syysi tai häpeäsi – sen on väkivallan tekijän häpeä.”
Pelkäätkö väkivaltaa tai jouduitko väkivallan kohteeksi? Täältä apua:
Turvallista joulua. © iStock
Lue myös: Listasimme auttavat puhelimet ja turvakodit
Lue myös: Onko puolisosi väkivaltainen? Lue tärkeät turvaohjeet väkivaltatilanteisiin