Söitkö tietämättäsi valehirveä? Et ole ainoa – näin vaikea on tunnistaa väärennettyä lihaa tai elintarvikehuijauksia

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pohjalaisyritys oli myynyt Ruokaviraston arvion mukaan vuosittain 2500 kiloa valehirvenlihaa. Siitä ei ole terveydelle vaaraa, mutta lihan alkuperästä ja käsittelystä ei ole varmuutta.
Pohjalaisyritys oli myynyt Ruokaviraston arvion mukaan vuosittain 2500 kiloa valehirvenlihaa. Siitä ei ole terveydelle vaaraa, mutta lihan alkuperästä ja käsittelystä ei ole varmuutta. © Timo Jaakonaho /lehtikuva
Pohjanmaalta on myyty ulkomaista sorkkaeläintä ravintoloihin ja kauppoihin kotimaisena hirvenlihana. Mitä valehirvelle pitää tehdä, ja voiko väärennetyn elintarvikkeen tunnistaa itse?

Poliisi kertoi 14. helmikuuta, että eteläpohjalaista lihajalosteyritystä epäillään Suomen oloissa erikoisesta petoksesta.

Kunnallinen valvontaviranomainen oli huomannut, että Joupin Meklari-yhtiö myy lihaa, jota ei käsitelty sillä tavalla mihin yrityksellä oli lupa. Yhtiön tuotantotilat oli hyväksytty pelkkää lihan pakkaamista, ei leikkaamista, jauhamista tai muuta jälleenkäsittelyä varten. Tiloissa ilmeisesti myös lajiteltiin ja pakattiin eri eläinlajien lihoja miten sattuu.

Kun poliisi tutki yrityksen kirjanpidon, paljastui että firma oli ostanut ulkomailta tuhansia kiloja tarhattujen saksanhirvien lihaa, pakannut sen harhaanjohtavasti ja myynyt eteenpäin.

”Sitä myytiin täällä ihan kotimaisena hirvenlihana”, kertoo tutkintaa Seinäjoella johtava rikoskomisario Sakari Palomäki Seuralle.

Hirvenlihaa vai valehirveä? Hirvellä voi huijata helpoimmin

Hirvi, poro ja ehkä valkohäntäpeura ovat niitä harvoja villiruokaeläimiä, joilla pystyy tekemään Suomessa liiketoimintaa.

Meillä kaadetaan vuosittain kymmeniä tuhansia hirviä ja peuroja, joten suurten lihaerien kaupallinen myynti olisi teoriassa ihan mahdollista. Siksi näillä huijaamisesta ei heti jää kiinni.

Jos joku yritys välittäisi runsaasti esimerkiksi ”kotimaista kauriin lihaa”, epäilykset heräisivät nopeammin. Vaikka kauriita onkin paljon, saalista ei riitä laajaan lihanjalostukseen.

Pohjanmaan tapauksessa valehirveä on myyty ravintoloille ja isoille kauppaketjuille.
Poliisin Seinäjoen talousrikosyksikkö tutkii nyt asiaa, ja rikosnimikkeiden lista on pitkä: törkeä petos, terveys- ja markkinointirikos ja elintarvikerikkomus.

Rikoshyötyä voi epäilyjen mukaan olla kertynyt liki sata tuhatta euroa.

Pohjalaisyritys oli myynyt Ruokaviraston arvion mukaan vuosittain 2500 kiloa valehirvenlihaa. Siitä ei ole terveydelle vaaraa, mutta lihan alkuperästä ja käsittelystä ei ole varmuutta.

Hirvenlihaa vai ei? Pohjalaisyritys oli myynyt Ruokaviraston arvion mukaan vuosittain 2500 kiloa valehirvenlihaa. Siitä ei ole terveydelle vaaraa, mutta lihan alkuperästä ja käsittelystä ei ole varmuutta. © Timo Jaakonaho /lehtikuva

Voiko valehirvenlihan tunnistaa?

Ostajan ja ruuanlaittajan ei kannata olla häpeissään, vaikka olisikin valelihaan haksahtanut.

Useimmat riistanlihat näyttävät päällisin puolin hyvin samalta. Oudompi värikään ei välttämättä tarkoita, että lihassa olisi jokin pielessä, muistuttaa Ruokaviraston ylitarkastaja Jussi Peusa.

Tuoreen tai pakasteesta sulatetun lihan väri vaihtelee luonnollisistakin syistä. Pilaantunut haju ei yleensä kerro väärennöksestä – vaan pilaantumisesta.

”Käytännössä kaikki elintarvikkeiden väri-, haju- ja makupoikkeamat eli kuluttajan aistimat virheet syntyvät siksi, että elintarvikkeen suojapakkaus on pakkaamisessa, kuljetuksessa tai varastoinnissa vuotanut,” Peusa kertoo.

Makukin on yksilöllinen juttu. Riistan maku muuttuu paljon sen mukaan, miten eläin on kaadettu, käsitelty, säilytetty ja jalostettu.

”Hirven ja tarhatun saksanhirvenlihan maut ovat ”riittävän lähellä’ toisiaan, jotta kuluttajan, miksei myös elintarvikealan ammattilaisen harhaanjohtaminen onnistuu”, Peusa sanoo.

Siksi Pohjanmaalla myyty saksanhirvi meni ihan täydestä vuosien ajan.

Isot rahat liikkeellä – siksi ruuilla huijataan

Elintarvikeväärennökset ovat maailmalla yleinen bisnes. Yleisin tapa on jatkaa kallista raaka-ainetta jollain paljon halvemmalla lantrauksella.

Euroopan toistaiseksi näyttävin valeruokaskandaali tapahtui 2010-luvun alussa, kun suuren eurooppalaisen pakastevalmistajan lasagnesta ja jauhelihakastikkeista löytyi naudan sijaan tonneittain kehnolaatuista teurashevosten lihaa.

Eniten väärennetään juustoja sekä viinejä ja ruuanlaittoöljyjä. Yksinkertaisimmin huijaus tehdään vaihtamalla etikettejä kalliimman näköisiksi.

Tällaisia pystytään huomaamaan käytännössä vain laboratorioanalytiikalla tai asiakirjoja tarkistamalla.

”Pelkästään aistinvaraisesti se on ammattilaisellekin erittäin haastavaa, monissa tapauksissa mahdotonta. Otetaan esimerkiksi marjat, sienet, mehut, hillot, hunaja, erilaiset juomat sekä vaikkapa maailman väärennetyin elintarvike, neitsytoliiviöljy”, Jussi Peusa kertoo.

Suomessa ruokahuijausepäilyjä löytyy vuosittain jatkuvasti enemmän ja enemmän. Osittain syynä on se, että viranomaiset alkoivat muutama vuosi sitten tehostaa petostorjuntaa, joten huijarit jäävät herkemmin kiinni.

”Keskeiset kauppaketjut eivät Suomessa varmastikaan omasta aloitteestaan ja tietoisesti myy väärennettyjä elintarvikkeita”, Peusa sanoo.

Jos epäilyttäviä tapauksia löytyy, kaupan oma laadunvalvonta ottaa herkästi yhteyttä oman kunnan elintarvikevalvontaan. Ruokaskandaalit ovat kaikkien rehellisten toimijoiden maineelle haitaksi.

Palauta tai hävitä, omalla vastuulla

Onneksi useimmista väärennöksistä on harvoin terveydelle haittaa. Joupin valehirvetkin ovat todennäköisesti vain laadultaan halpaa lihaa.

Ruokavirasto ei tiedä, että näistä olisi ollut vaaraa terveydelle. Virasto on silti määrännyt yrityksestä löytyneet ja markkinoilla olleet huijauslihat hävitettäväksi, koska niiden alkuperästä ja pakkauksissa olevista lihalajeista ei ole varmaa tietoa.

Ostajien kannattaa tehdä sama, jos ulkomaanriistan syöminen epäilyttää: viranomaiset eivät ole antaneet syömiskieltoa näille.

Lihat voi palauttaa ostopaikkaan tai hävittää itse, virasto neuvoo.

Lue myös: Hirvenlihaa vai naudanlihaa? Riista on ylivoimainen etiikkavertailussa – ”Metsästyksen arvostus on kääntynyt 2000-luvulla selvään nousuun”

X