Ehjä kirkko puretaan Valkeakoskella – Ennakkopäätös raivostutti kansan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ulla Karppila
Ulla Karppila on alkanut kerätä nimiä adressiin, koska hänen mukaansa kirkko on ehdottomasti säilytettävä. ”Olisi tosi kamalaa, jos kirkko puretaan.” © Laura Vesa
Valkeakoskella halutaan purkaa kirkko. Se on ennakkotapaus. Koskaan aikaisemmin Suomessa ei ole hävitetty ehjää kirkkoa. Nyt myös kirkon puolustajat ovat heränneet.

Maaliskuun 15. päivä oli Ulla Karppilalle, 78, hirveä.

Sääksmäen kirkkovaltuusto päätti silloin, että Valkeakosken kirkko puretaan. Enemmistö, 22 edustajaa, äänesti kirkon purkamisen puolesta. Vain kolme, Ulla Karppila mukaan lukien, vastusti päätöstä. Kaksi äänesti tyhjää.

Karppila oli tyrmistynyt.

Valkeakosken tehdas

Valkeakoski oli vielä 1960-luvulla kasvava tehdasyhdyskunta, mutta nyt tehtaita on ajettu alas ja väki on vähentynyt. © LAURA VESA

Miten on mahdollista, että valtuusto teki tuollaisen päätöksen? Miksi enemmistö uskoi, että kirkon korjaaminen vaatisi viisi miljoonaa euroa? Ei kirkko sentään niin huonossa kunnossa ole – ei ainakaan Karppilan mielestä.

 

Valkeakosken kirkko on seisonut komeana Mallasveden Apianlahden rannalla vuodesta 1969. Nyt sen ympärille on vedetty aita, johon on kiinnitetty lappu: Vaara. Päätyseinästä ja tapulista voi pudota osia.

Seura olisi halunnut käydä katsomassa kirkkoa sisältä, mutta kirkkoherra Markku Antola ei antanut lupaa. Hän lähetti tekstiviestin, jossa kertoi, että kirkko on suljettu yhteistyötoimikunnan päätöksellä eikä siellä voi nyt vierailla.

Valkeakosken kirkko

Arkkitehti Veikko Larkas lähti kirkkoa piirtäessään ajatuksesta, että Raamattu on pöydällä selkä ylöspäin avattuna ja ihmiset ovat ikään kuin kirjan sisällä kuuntelemassa sanaa. © LAURA VESA

Teatteria, teatteria

”On täyttä teatteria estää kirkkoon meno. Ei se niin huonokuntoinen ole, etteikö siellä voisi edes käydä vilkaisemassa. Kirkko ei missään nimessä ole purkukunnossa”, Karppila sanoo ja osoittaa kirkon päätyä.

”Tuoltahan on pudonnut vain yksi laatta”, hän sanoo.

Heikki Heino

Heikki Heino on kotiseutuaktivisti, joka vetää kirkko- ja hautausmaakierroksia. ”En ota kantaa puoleen enkä toiseen kirkon purkamisasiassa.” © LAURA VESA

Eläkkeellä oleva diakonissa tuntee kirkon juurta jaksaen. Karppila seurasi 1960-luvulla kotinsa ikkunasta kirkon rakentamista vaihe vaiheelta. Hän näki, kuinka ensimmäiset paalut juntattiin mahaan ja kuinka kirkko oli vihdoin harjakorkeudessa ja kuinka se vihittiin käyttöön joulukuussa 1969.

 

”On se niin mahtavan kaunis kirkko.”

Kirkko oli vuosikymmeniä myös Karppilan työpaikka. Hän on edelleen aktiivinen seurakuntalainen ja käy jumalanpalveluksissa miltei joka pyhä.
Karppilan mielestä Valkeakoski tarvitsee oman, kunnon kirkon. Siksi hän on alkanut kerätä nimiä adressiin, joka pelastaisi sen.

”Nimiä on tullut jo satoja”, Karppila kehaisee.

Suuri ja mahtava Valkeakosken kirkko

Arkkitehti Veikko Larkas piirsi Valkeakosken kirkon ja sijoitti sinne 1 000 istumapaikkaa. Valkeakoskella on asukkaita 21 000. Jos lukuja vertaa Helsinkiin, jossa on yli 600 000 asukasta, ja Helsingin tuomiokirkkoon, jossa on 1 300 istumapaikkaa, ei voi kuin ällistellä Valkeakosken kirkon suuruutta.

”Aikamoista suuruudenhulluutta se oli”, kotiseutuaktivisti ja vapaaehtoinen kirkko-opas Heikki Heino myöntää mutta jatkaa, että kun kirkkoa rakennettiin, elettiin toisenlaisia aikoja.

”Uskottiin, että tehdaskaupunki Valkeakoski kasvaa. Kun Valkeakoskesta tuli kaupunki 1963, ajateltiin, että tänne tarvitaan suuri kirkko kertomaan siitä, ettei tämä ole mikään tuppukylä.”

Valkeakoski olikin vielä 1960-luvulla vankka tehdasyhdyskunta monine tehtaineen. Silloisen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Juuso Walden halusi jatkaa isänsä, kenraali Rudolf Waldenin perintöä. Rudolf Waldenilla oli periaate, että jos hän on perustanut paikkakunnalle tehtaan, hän perustaa sinne myös kirkon.

Jo 1930-luvun lopulla oli olemassa suunnitelma Valkeakosken kirkon rakentamiseksi, mutta sota keskeytti hankkeen.

Juuso Walden ei kuitenkaan rakennuttanut kirkkoa vaan antoi Valkeakoskelle pelkän tontin.

Mutta millaisen tontin?

Juuso Walden

Valkeakosken patruuna Juuso Walden lahjoitti tontin kirkkoa varten. © LAURA VESA

Tontti oli hienolla paikalla, mutta se oli osaksi jättömaata, vetistä ja märkää. Kukaan ei uskaltanut sanoa vuorineuvokselle, ettei tontti sovellu kirkolle.
”Täällä oltiin tuppisuisia alamaisia, mutta näin jälkikäteen ajateltuna ilman muuta olisi pitänyt avata suu”, Heino sanoo.

 

Kirkko on nyt kärsinyt muun muassa kosteus- ja homevaurioista. Ja koska se on suuri, sen lämmittäminen maksaa.

Kirkon suuruudessa on toki nähty myös hyvää.

Eläkkeellä oleva arkkipiispa Jukka Paarma toimi Valkeakosken kirkkoherrana 1977–1982. Hän kuvailee suurta kirkkoa valkeakoskelaisia yhdistävänä rakennuksena Meidän kirkkomme -kirjassa.

”Ei vain korkea harjakatto vaan myös tuhat istumasijaa ja pitkä ehtoollispöytä luovat sen tunnun, että tilaa on kaikille. Yhdyskunnassa, jossa on voimakkaasti koettu ihmisten ja ihmisryhmien erilaisuus ja jossa herkästi piirrellään rajoja eri asemassa, erilaisessa työssä sekä erilaisia katsomuksia omaavien välille, tämä näkökohta on tärkeä. Kirkossa on tilaa. Siellä ei karsinoida, ei jätetä ketään ulkopuolelle”, Paarma kirjoitti.

Päivi Kahila-Ilola

Lapsenlapsensa Rasmus Koskisen kanssa päiväkävelyllä olleen Päivi Kahila-Ilolan mielestä kirkko sopii maisemaan, mutta hänelle riittää Sääksmäen kirkko. ”Olen vain kerran ollut Valkeakosken kirkossa joulukonsertissa.” © LAURA VESA

Vaikea päätös – Kirkoista ylitarjontaa

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anja Peräkääly myöntää, ettei päätös purkaa kirkko ollut helppo.

”Eihän kirkkojen purkaminen ole jokapäiväistä hommaa”, hän sanoo.

Valtuuston ylivoimainen enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että kirkko on Valkeakoskelle liian suuri, sen käyttö on vähäistä ja korjaaminen maksaisi liikaa.

”Tämä on tuhannen ihmisen kirkko, ja jos jumalanpalveluksissa on 10–15 ihmistä, kodikkuuden tuntua on vaikea saavuttaa. Valkeakoskella on sama trendi kuin monessa muussakin paikassa: väkiluku vähenee, ja maksajia on entistä vähemmän.”

Valtuuston mielestä Sääksmäen seurakunnassa, johon Valkeakoskikin kuuluu, on sitä paitsi kirkoista ylitarjontaa. Jos Valkeakosken kirkko puretaan, jäljelle jää vielä kolme kirkkoa: Sääksmäen kirkko, Metsäkansan kirkko ja siunauskappeli, jossa voidaan pitää jumalanpalveluksia.

”On aivan varmaa, että näistä hautausmaiden yhteydessä olevista kirkoista pidämme kiinni. Valkeakosken kirkko ei ole hautausmaan yhteydessä”, Peräkääly sanoo.

Hautausmaan siunauskappeli sijaitsee Valkeakosken keskustassa, kahteen muuhun kirkkoon on noin kymmenen kilometrin matka.

”Tämä on ongelma, sillä Valkeakoskella on monia, joilla ei ole autoa. Heidän on vaikea päästä Sääksmäen tai Metsäkansan kirkkoon”, Ulla Karppila sanoo.

Kellotapulin kellot

Kellotapulin kellot ovat peräisin vanhasta puretusta rukoushuoneesta. © LAURA VESA

Valkeakosken kirkko on ollut tärkeä myös lähellä olevan hoivakodin vanhuksille, jotka on voitu viedä sinne pyörätuolilla. Sääksmäen tai Metsäkansan kirkkoon vieminen olisi paljon vaikeampaa.

Siunauskappelissa on viime aikoina pidetty jumalanpalveluksia, koska Valkeakosken kirkko on ollut suljettuna. Sinne mahtuu noin 200 ihmistä, ja sanaa kuuntelevat ovat mahtuneet sinne hyvin. Siunauskappeli muistuttaa monia kuitenkin kuolemasta. Siksi se ei myöskään sovellu vihkipaikaksi, ja rippikirkoksi se on liian pieni.

Karppilaa harmittaa se, että jos Valkeakosken kirkko puretaan, koko Sääksmäen seurakunnassa ei ole tarpeeksi suurta rippikirkkoa.

”Nykyään rippijuhlat ovat suuria juhlia ja Sääksmäen kirkkokin on joutunut rajoittamaan osallistujia. Tiedän tämän omasta kokemuksestani, kun lapsenlapset ovat päässet ripille. Tällä tavalla kirkko sulkee ovensa ihmisiltä.”

Sääksmäen keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon mahtuu noin 700 ihmistä.

Kypsytelty pitkään

Karppila näyttää muutaman vuoden takaista Sääksmäen seurakunnan tekemää esitettä seurakunnan tienviitoista vuoteen 2022. Sen oikeassa alakulmassa lukee: Ihmiset ovat seiniä tärkeämmät!

”Tämä kirkon purku on selvästi ollut päämääränä jo pitkään. Muistan, kun nykyinen kirkkoherra Antola valittiin virkaan muutama vuosi siten, ja hän sanoi ensimmäiseksi, että pitää päättää, mitä tehdään pahoin rapistuneelle kirkolle. Sieltä se jo lähtee.”

 

Sääksmäen seurakunnassa onkin laskettu, että jos kirkko korjataan, joudutaan lakkauttamaan virkoja. Nykyisten arvioiden mukaan jopa 11 virasta pitäisi luopua.

”Meillä ei ollut kuin kaksi vaihtoehtoa. Joko supistetaan toimintaa tai pidetään komea monumentti keskellä kaupunkia. Ei me voida joka vuosi nostaa kirkollisveroa”, Peräkääly sanoo.

Korjaamisen kustannusarviot ovat vaihdelleet kolmesta viiteen miljoonaan euroon.

Anna-Liisa Vuori

En hyväksy sitä, jos seurakunta myy kirkon tontin asuinrakennukselle tai kauppakeskukselle”, Anna-Liisa Vuori sanoo. © LAURA VESA

Seurakunta-aktiivi ja seurakunnan kiinteistöryhmässä kahdeksan vuotta työskennellyt diplomi-insinööri Juha Lahtonen ihmettelee viiden miljoonan kustannusarviota. Hänen mielestä kirkon voi korjata halvemmallakin.

”On ihan järjetöntä vaatia, että kirkko pitäisi korjata nykymääräysten mukaisesti, koska energiamääräyksiä on kiristetty melkein joka vuosi. Nehän ovat aivan eri luokkaa kuin 1969. Jos tällaista vaaditaan, totta kai se myös maksaa. Jos joudutaan esimerkiksi ottamaan pois ehjä, vanha kuparikatto, joka kestäisi vielä 50 vuotta, ja laittamaan sen alle lisää villaa ja sitten lyömään uusia kuparikatto päälle, niin miljoona siinä menee.”

Lahtosen mukaan kirkon voisi korjata kolmella miljoonalla.

”Jos tämän kolmen miljoonan lainan jakaa kymmenelle vuodelle, niin sillä pystyisi kirkon säilyttämään.”

Järki ja tunne

Valkeakosken torilla Anna-Liisa Vuori, 69, on ostamassa kukkia. Kirkko on herättänyt hänessä ristiriitaisia tunteita, sillä hänen nuorin poikansa on kastettu kirkossa, samoin yksi hänen lapsenlapsistaan.

”Tunne sanoo, että kirkko pitäisi säilyttää, mutta järki puhuu toista”, Vuori sanoo.

 

Hänen mielestä kannattaisi kuitenkin miettiä tarkkaan kirkkorakennuksen säilyttämistä.

”Voisiko kirkko olla jonkinlainen monitoimitalo. Ja nyt heitän radikaalin ehdotuksen, kun kysyn, voisiko tuosta kirkosta tehdä monien uskontojen kirkon?”

Yhdestä asiasta Vuori on kuitenkin aivan varma. ”En hyväksy sitä, jos seurakunta myy tontin ja sille rakennetaan asuintalo tai marketti. Silloin kirkko muuttaa arvot räikeästi rahaksi. Onkin suuri kysymys, mitä rakennetaan tilalle, jos kirkko puretaan.”

Henri Vehmas, 27, sanoo, että hän on koko elämänsä katsonut kirkkoa ja olisi tosi kurjaa, jos se häviäisi, vaikka hän ei kirkossa ole usein käynytkään.
”Voisiko kirkkoa ajatella jonkinlaiseksi kerhotilaksi. Tarkoitan sitä, että kirkko voisi miettiä aivan uudella tavalla toimintaansa.”

Henri Vehmas

Henri Vehmaksen mielestä olisi outoa, jos kirkkoa ei enää olisikaan.
”Se olisi suuri muutos, sillä olen katsellut sitä koko ikäni eli 27 vuotta.” © LAURA VESA

Valkeakoskella työskentelevä lähihoitaja Katja Eklund, 22, on huomannut, että kirkko on vanhuksille tärkeä. Hän on usein kärrännyt vanhuksia läheisestä hoivakodista kirkkoon. Kirkko on myös Eklundin rippikirkko, mutta se on hänen mielestään liian suuri.

”Kirkko on kuin urheiluhalli eikä kovin kodikas. Vanhan kirkon voisi purkaa vain siinä tapauksessa, jos tilalle rakennettaisiin pienempi ja kodikkaampi.”

Katja Eklund

Lähihoitaja Katja Eklund (oik.) on huomannut, että vanhuksille kirkko on tärkeä. Tuula Siivosella on tunneside kirkkoon, sillä se oli hänen rippikirkkonsa.
Jos kirkko puretaan, yksivuotiaalle Oiva Mäelle ei jää siitä muistoja. © LAURA VESA

Erikoinen tapaus

Valkeakosken kirkon lopullisen purkamispäätöksen tekee Kirkkohallitus, jossa asiaa käsitellään parhaillaan.

Purkupäätöksestä on valitettu, ja valitus tutkitaan tarkoin. Päätös tehdään syksyllä.

”Kirkkolaissa on pykälä, joka antaa seurakunnille mahdollisuuden harkita kirkon purkamistakin, jos ylläpidon katsotaan aiheuttavan kohtuuttomia kustannuksia”, yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkkohallituksesta sanoo.

Jos Valkeakosken kirkko puretaan, se on ennakkotapaus. Suomessa ei ole ennen purettu ehjää kirkkoa, ellei tilalle ole rakennettu uutta.

”Korjaukset isossa kirkossa saattavat olla todella tyyriitä, ja jos seurakunta ei sitä kestä, ei voida velvoittaa, että kirkko korjataan. Tätä pykälää ei kuitenkaan ole sovellettu. Seurakunnat ovat kyllä yleensä pitäneet tiukasti kiinni kirkoistaan”, Pihkala sanoo.

Pihkalan mukaan muista rakennuksista seurakunnat ovat luopuneet, mutta viimeiseksi kirkoista, koska niihin liittyy niin paljon muistoja ja tunteita.

Kiinteistöt ovat kuitenkin suuri menoerä, sillä kirkon tuloista noin 25 prosenttia menee kiinteistöjen hoitoon.

Suojeleeko Museovirasto?

Valkeakosken kirkkoa ei ole suojeltu. Suomessa on noin 800 kirkkoa, joista lähes 600 on suojeltu. ”Jos kirkollinen rakennus on 50-vuotias, sitä koskevista muutoksista pyydetään lausunto Museovirastolta”, Pihkala sanoo.

”Valkeakosken kirkko täyttäisi ensi vuonna 50 vuotta ellei sitä ole ennen sitä ole purettu. Täytyy muistaa, ettei Museoviraston lausunto tee kirkosta automaattisesti suojeltua ja vaikka kirkko on suojeltu, sen voi silti purkaa, jos tilanne on taloudellisesti kriittinen.”

Museovirastosta ei haluttu kommentoida asiaa, mutta siellä seurataan tiiviisti keskustelua, jonka kirkon purku on kirvoittanut.

”Onhan tämä erikoinen tapaus enkä tosiaankaan toivo, että se olisi jonkinlainen päänavaus, mutta saattaa olla, että näitä tulee vielä muitakin, koska ei näytä siltä, että seurakuntien talous kohenisi”, Pihkala sanoo.

Ulla Karppila käy aamuisin kuntosalilla, jonka ikkunoista hän näkee kirkon.

Kirkon katselu antaa hänelle voimaa polkea kuntopyörää.

”Teen kaikkeni, että kirkko pysyy. En voi kuvitellakaan Valkeakoskea ilman kirkkoa. Jos se puretaan, en enää voi asua täällä. Muutan pois.”

X