Valkoposkihanhen lihan haaskaaminen ja tuhoaminen saa täystyrmäyksen metsästäjiltä – ”Tärkeintä olisi, että saalis tulisi jollakin tavalla hyödynnettyä”

Suomen Metsästäjäliiton mukaan syötäväksi kelpaavan saaliin heittäminen hukkaan on vastoin luonnon antimien kestävään käyttöön perustuvaa metsästyksen eetosta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius ei pidä perusteltuna ajatusta siitä, että valkoposkihanhien hyödyntämiskiellolla halutaan suitsia mahdollista joukkoryntäystä poikkeuslupahakuihin.

Suomen Metsästäjäliiton mukaan syötäväksi kelpaavan saaliin heittäminen hukkaan on vastoin luonnon antimien kestävään käyttöön perustuvaa metsästyksen eetosta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Terhi Harper

Suomen Metsästäjäliitosta ei heru sympatiaa syötäväksi kelpaavan valkoposkihanhen haaskaamiselle polttamalla tai hautaamalla. Liiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen mukaan hanhikeskustelu nousee esille aina ampumislupia käsittelevän uutisoinnin myötä.

”Metsästys perustuu kestävään käyttöön aivan kuten sienestys, marjastus tai kalastuskin – riistakannan hyödyntäminen on samalla tavoin luonnon antimien hyödyntämistä. Linnun ampumisen mahdollistavaan poikkeuslupaan olisi niin EU-pykälien kuin Suomen lain puolesta mahdollisuus myös kirjoittaa lupa saaliin hyödyntämiseksi”, Simenius toteaa.

Lue myös: Ministeri Jari Leppä aikoo metsästää valkoposkihanhea heti kun laki sen sallii: ”Niitä syödään jo monissa maissa – toivottavasti pian meilläkin”

Valkoposkihanhen liha hyötykäyttöön – nyt kysytään tahtotilaa

Järjestöpäällikkö Teemu Simenius ei pidä perusteltuna ajatusta siitä, että valkoposkihanhien hyödyntämiskiellolla halutaan suitsia mahdollista joukkoryntäystä poikkeuslupahakuihin. Asia olisi liiton mukaan ratkaistavissa, mikäli tahtotilaa vain löytyy.

”Jos metsästäjien ei haluta hyötyvän hanhisaaliista, meidän puolestamme kunnat tai järjestöt voisivat toimittaa hanhenlihan esimerkiksi palvelutaloihin tai ruokajakeluihin. Meille tärkeintä olisi, että saalis tulisi jollakin tavalla hyödynnettyä, kun kerran tappamiseen on lupa päätetty antaa”, Simenius toteaa.

Simenius ei myöskään tyrmää ajatusta siitä, etteikö valkoposkihanhen lihaa voisi hyödyntää esimerkiksi ravinnoksi eläintarhan eläimille. Ekologisesti ja kestävän periaatteen mukaisesti toimittiin Korkeasaaren eläintarhassa vuonna 2009, jolloin pääkaupungista pyydetyt citykanit päätyivät leijonien ja muiden kissapetojen herkuiksi.

Mahdolliset yksittäiset haulit, joita riistalihasta saattaa löytyä silloin tällöin, eivät nekään ole ongelma. Haulien jäljet ovat Simeniuksen mukaan verrattain helppo huomata ja poistaa. Lintujen metsästyksessä käytetyt korvaavat haulit, joihin lukeutuvat muun muassa teräshaulit, eivät myöskään aiheuta vaaraa lihaa syövien eläinten tai lintujen ruoansulatuselimistölle.

Ammuttujen hanhien haaskaaminen on luonnonvarojen tuhlausta

Päätöksenteon logiikka nykyisellään ei vakuuta Simeniusta.

”Suojelutahot kritisoivat mielellään metsästyksen mahdollisia epäkohtia ja yhteiskunnan tuhlaavaa hiilijalanjälkeä. Onkin ristiriitaista, että suojeluviranomaisen luvalla saatujen syötäväksi kelpaavien lintujen tuhannet lihakilot saatetaan haaskata suojelun nimissä”, järjestöpäällikkö päättää.

Lue myös: Kuollut kettu karkotti valkoposkihanhet maanviljelijän pellolta Myrskylässä – ”Yksikään hanhi ei ole laskeutunut ruokailemaan”

Valkoposkihanhi on maanviljeljän riesa, kapinen kettu kivellä

Kun valkoposkihanhien kevätmuutto alkoi, maanviljelijä Markku Fabritius teki huomion: kettu toimikin hyvänä pelotteena linnuille. © Markku Fabritius

X