Kokkaa ilman sähköä! Näin valmistat ruokaa jälkilämmöllä pönttöuunissa tai takan tulipesän hiilloksella

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kannellisessa uunivuoassa pataruoka saa hautua rauhassa vaikka yön yli. © Peltiseppä Mika Häkkinen
Oletko koskaan ajatellut valmistaa hernekeittoa pönttöuunin tai takan tulipesässä? Pieksämäkeläisen Harrin ohjeilla herkulliset ruoat kypsyvät niin pönttöuunin kuin takankin tulipesässä.

Siitä on jo useita vuosia, kun pieksämäkeläinen Harri Raatikainen, 43, innostui laittamaan ruokaa pönttöuunin tulipesässä. Hän asui perheensä kanssa tuolloin asunnossa, jossa oli hänen ystävänsä, peltiseppä  Mika Häkkisen valmistama pönttöuuni.

”Niitä pönttöuunin tulipesän päästöarvoja silloin mittailtiin ja samalla mitattiin lämpötiloja, mitä ne ovat missäkin vaiheessa. Aloin seurata omaa uuniani digitaalisella paistolämpömittarilla. Siinä se sitten välähti, että minkäs takia ei tekisi ruokaa tulipesässä.”

Eikä ruoanlaitto ollut hänelle muutenkaan vierasta.

”Minä olen aina ollut mahottoman innokas ruoanlaittaja.”

Pönttöuunissa lämpötila putoaa hiljalleen – Hyödynnä jälkilämpö ruoanlaitossa

Harri mittasi, että pönttöuunin tulipesän lämpötila oli noin 180 astetta siinä vaiheessa, kun puut olivat palaneet ja hiilloskin jo niin sammunut, että savupellit sai laittaa kiinni.

”Siinä on sellainen ilmiö, että seuraavan tunnin puolentoista aikana lämpötila nousee noin 40 astetta, vaikka tuli on sammunut. Eli lämpötila on kuumimmillaan noin 220 astetta. Siitä se lähtee putoamaan hiljalleen niin, että 12 tunnin kuluttua lämpöä on vielä 60 asteesta 80 asteeseen. Siinäkin ruoka vielä kypsyy.”

Harri huomauttaa, että nämä arvot pätivät hänen kodissaan olleessa ”Mikan isossa pönttöuunissa”. Jokainen uuni on omanlaisensa. Siksi omaan uuniin kannattaa tutustua ja mittailla lämpötilaa paistomittarilla ennen kuin kokeilee ruoanlaittoa.

Toinen tärkeä ohje on, että uuni kannattaa lämmittämää aina samalla tavalla, kuten yhtä suurilla puumäärillä.

Silti ensikokemus voi tuottaa yllätyksen.

”Minun ensimmäisestä paististani tuli kuiva käppyrä. Siitä opin, että pitää laittaa enemmän nestettä mukaan, kuin mitä käyttää sähköuunissa.”

Pönttöuunissa voi ruskistaa ruokaa nopeasti, kun tuli on vielä hiilloksella. Silloin voi olla hyvä käyttää ritilää uunivuoan alla. © Peltiseppä Mika Häkkinen

Paistoastian voi laittaa suoraan arinalle

Nyt kun ruoanlaitto takassa on muotia, näkee myynnissä irtoritilöitä, jotka voi laittaa uunin tulipesään vuoan alustaksi. Harri Raatikainen ei ole sellaista kaivannut.

”Kun hiilet palavat arinalla, ne tippuvat tuhkalaatikkoon ja astian voi laittaa suoraan arinalle. Jos on sellainen vanhanmallinen pönttöuuni, jossa ei ole tuhkalaatikkoa, kyllä se tuhka palaa silti niin hienoksi että astian voi laskea suoraan sen päälle.”

Alkuun hankaluuksia tuotti sopivan uuniastian löytäminen.

”Kiertelin rullamitan kanssa kaupoissa ja löysin lopulta ison kannellisen lasivuoan. Kun on neljä lasta, ja silloin kaikki olivat vielä kotona, tarvittiin mahdollisimman iso astia.”

Sittemmin perhe on muuttanut kotiin, jossa on vuolukivitakka. Samalla lailla ruoanlaitto sujuu takassa kuin pönttöuunissakin.

”Tässä vuolukivitakassa on pienempi tulipesä, joten piti ostaa pienempi astia. Toisaalta lapsiakin on muuttanut maailmalle, joten pienemmällä pärjätään.”

Hänen kokemuksensa mukaan niin pönttöuunin kuin takankin tulipesässä voi käyttää mitä tahansa uuninkestävää astiaa, jota käyttäisi sähköuunissakin. Kun astiassa on kansi, se sopii haudutukseen.

Ruoanlaiton kriittisin vaihe on se, kun uunivuoan laittaa kuumaan uuniin.

”Pitää olla kunnolliset uunikintaat”, Harri ohjeistaa.

Tulipesissä valmistat hauduttamalla helppoa ruokaa

Harri Raatikainen kertoo tehneensä niin pönttöuunissa kuin takassakin tulipesässä vain haudutettavia ruokia. Se kun on helppoa ruoanlaittoa.

”Jokunen viikko sitten tein riistalintujen lihoista, koivista ja siivistä, lihapataa. Laitoin illalla ruoan tulipesään ja aamulla liha oli niin kypsää, että sai haarukalla repiä.”

Välillä ei tarvinnut aukoa uuninluukkua kertaakaan.

Hernekeitto poikkeaa muista Harrin resepteistä siinä, uuninluukun joutuu aukaisemaan kypsymisen aikana. Keittoa kun on hyvä sekoittaa kerran.

Miten tulikin mieleen valmistaa hernekeittoa pönttöuunissa?

”Se on helppoa verrattuna siihen, että alkaisit tehdä hernekeittoa liedellä. Ja tulee tosi maukasta!”

Eikö ole vaarana, että hernekeitto palaisi pohjaan?

”Ei ole minulla milloinkaan palanut. Parin tunnin kypsymisen jälkeen kannattaa sekoittaa ja sitten saapi olla.”

Eikä ole kuulemma koskaan myöskään kiehunut yli.

”Sehän kypsyy hautumalla.”

Harrin hernekeittoreseptin löydät pönttöuuneja valmistavan peltiseppä Mika Häkkisen nettisivulta.

Lue myös: Ruoanlaitto takassa kiinnostaa sähkön hinnan nousun myötä – palotarkastajan varoitukset kannattaa ottaa tosissaan

X