Valtion budjettikirja – Keltaisen kirjaston kallein teos

Jaa artikkeliTilaa Seura
Valtion tulo- ja menoarvio, tuo joka joulun klassikko, tunnetaan keltaisista kansistaan.
Valtion tulo- ja menoarvio, tuo joka joulun klassikko, tunnetaan keltaisista kansistaan. © Lehtikuva
Voiko valtion budjettikirjaa lukea ja arvostella kuin romaania, novellia tai yleensäkään kaunokirjallista tuotetta? Jyrki Liikka otti tulo- ja menohärkää sarvista ja kokeili.

Yleisradion TV1:n Eduskunnan kyselytunti -ohjelmasta tutut pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) yhdessä valtiovarainministeriön virkahenkilöiden kanssa ovat laatineet massiivisen lukupaketin.

Kirjan nimi koko komeudessaan on Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021.

Jos valtio on laiva, me olemme laivan matkustajia. Meitä ei kiinnosta se, miten laiva pysyy pinnalla, vaan se, kuinka paljon meillä on käytettävissämme rahaa pelikoneisiin, ravintolassa ja laivan tax-free -osastolla.

Ja kuten vanha kansa tietää, että se on halpaa, mitä rahalla saa.

Säkit täynnä rahaa

Englannin kielen sana budget tulee ranskan sanasta bougette ’pussi, reppu’.

Bougette on pienuutta ilmaiseva muoto sanasta bouge, se tarkoittaa ’nahkasäkkiä’.

Budjettikirja kertoo kahden rahasäkin tarinan, miten toinen täyttyy ja toinen tyhjenee.

Se perustuu Suomen valtion tilinpäätöksiin 2019 sekä vuosien 2020 ja 2021 talousarvioihin.

Kirja on jännittävä yhdistelmä historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Teos on lukujen runsaudensarvi ja sen keltainen kansi on syöpynyt syvälle kansakuntamme tikapuuhermostoon.

Hiottua ja karua

Valtion talousarvioesitys koostuu yleisperusteluista, numerotaulukosta, yksityiskohtaisista perusteluista ja liitteistä.

Kirjassa on runsaasti suoraa kerrontaa ja niiden juonenkäänteitä täydentämässä niin sanottuja Selvitysosia.

Yksi niistä kertoo, että kun­tien peruspalvelut turvataan.

Tyylilaji on realismi. Kieli on asiallista ja tarkkaa, eivätkä siellä liiemmin adjektiivit temmellä.

Sanapari Kestävä kehitys toki toistuu hivenen tautologisesti, ja kustannustoimittajan punakynällä olisi tarvetta tämän kliseen vähentämiseksi.

Numerosarjojen ja lakonisten selitysten joukosta rakentuu tarkkapiirtoinen kuva yhteisten varojemme käyttökohteista.

Numerosarjojen ja lakonisten selitysten joukosta rakentuu tarkkapiirtoinen kuva yhteisten varojemme käyttökohteista. © istockphoto

Kurkistus puutarhaan

Esimerkiksi naturalistinen kuvaus Tasavallan presidentin kanslian luonnonmukaisesta elämänmuodosta on kuin Alastalon salissa -klassikosta otettua verkkaista sanailua.

”Tasavallan presidentin kanslian määrärahaa saa käyttää myös Kultarannan huvilatilan puutarha- ja viljelytoiminnasta aiheutuvien tarpeellisten ja välttämättömien menojen maksamiseen sekä Kultarannan vesialueen osakaskunnan toiminnasta kanslialle aiheutuviin menoihin.”

Kultarannan pehtoorin työtä oppii arvostamaan.

”Momentille nettobudjetoidaan Kultarannan yhteisen vesialueen osakaskunnan osakkailleen jakamat tuotot sekä Kultarannan ja Mäntyniemen puisto- ja metsäalueiden metsänhoidollisiin toimenpiteisiin liittyvät puunmyyntitulot.”

Samalla kerrotaan, miten huipputeknologiallaan ylpeilevän maan presidentinkanslia hankkii tuloja perisuomalaisilla suo-, kuokka- ja kirvesmenetelmillä:

”Momentille kertyy tuloja pääasiassa asuntojen vuokrauksesta, käytettyjen kuljetusvälineiden ja koneiden myynnistä sekä satunnaisesti vesijättömaiden lunastuksista ja metsänhoitoon liittyvästä puunmyynnistä.”

Numerorakkautta

Plussaa teokseen tuovat numerosarjat, joiden edessä miinusmerkit eivät komeile. Näitä lukuja janoamme:

Tulot 53,4 miljardia euroa! Menot 64,2 miljardia! Budjetin alijäämä 10,8 miljardia euroa!

Tiedoksi kiinnostuneille, että miljardi on luku, jossa on ykkönen ja yhdeksän nollaa.

Ei sisällä jossittelua

Kuinka paljon velkaa voi ottaa ja millä hinnalla?

Lyhyt vastaus on paljon ja halvalla, sillä Suomen luottoluokitus on hyvää AA+ -ryhmää.

Luottoluokitus kertoo, millä hinnalla seuraava laina saadaan, kun se kerran tulee otettavaksi.

Teos ei sorru jossitteluun, sillä yhtään aprikoivaa virkettä tyyliin ”Entä jos koronaa ei olisi”, ei tästä löydy.

Talous otetaan sellaisena, kun se eteen tulee. Lupauksetkin tulevat lujatahtoisesti kuin Jukolan Jussilta:

”Hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.”

Prosenttilukujen ystäville kerrottakoon, että yhteisövero vuosina 2020–2021 on miinusmerkkinen: -26 prosenttia.

Talouden odotetaan toipuvan asteittain, sillä 2021 BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,6 prosenttiyksikköä.

Kultaranta saa tuloja puunmyynnistä, mutta yllättäen ei lainkaan kukkien ja vihannesten kasvatuksesta.

Kultaranta saa tuloja puunmyynnistä, mutta yllättäen ei lainkaan kukkien ja vihannesten kasvatuksesta. © Ismo Pekkarinen / Lehtikuva

Hiukan hämmennystä

Erityisen kiinnostavia numeroita löytyy lukijaa ilahduttavissa kirjan luvuissa 5.2 Määrärahat hallinnonaloittain, 9.3 Valtion omistajapolitiikka sekä 10.5 Valtion investoinnit.

Hiukan hämmennystä herättää luvulle 12 valittu nimi, Sekalaiset tulot.

Kyseessä on kuitenkin jämpti teos, jossa asiat ovat pitkin ja poikin hyvässä järjestyksessä, eikä tämänkään luvun tuloista löydy mainostettua sekalaisuutta.

Loppua kohti jännitys tiivistyy: minne tämän kirjan juonenkäänteet vievät verorahojamme?

Sivulta 646 alkava sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon­alaa koskeva luku paljastaa yhden vastauksen.

Suomi jakaa kuntien valtionapuina määrällisesti suuren yksittäisen potin, mutta imeväisten, vaivaisten ja vanhusten huolenpitoon kuluu eri kautta ripoteltuna leijonanosa valtion varoista.

Mainio kahvipöytäkirja

Valtion talousarvioesitys 2021 on mainio kahvipöytäkirja, jonka voi puolihuolimattomasti jättää olohuoneen pöydälle inspiraationlähteeksi, sisustuselementiksi tai ihan vain vieraille ihailtavaksi.

Vetävä keskustelunavaus naapurin kanssa voisi hyvin olla:

”Tiesitkö, että valtionvelan korkojen arvioidaan ensi vuonna alenevan 12 prosenttia?”

Kirjan lopussa on 102-sivuinen liiteosuus, jota hallitus ei ole käsitellyt, sillä se on tarkoitettu tausta-aineistoksi.

Jäämme vielä odottamaan ääni­kirjaversiota. Virkistävä yllätys olisi, jos voisimme liihottaa unten maille Vuokko Hovatan tai Jarmo Heikkisen lempeän lukuäänen siivittämänä, kuunnellen runollista poljentoa:

”Momentille tuloutetaan verotuksen toimittamiseen liittyvät korkotulot, kertyneet viivekorot ja jäämämaksut, verotilin viivästyskorot sekä verontilityslain mukaiset korkotulot. Momentille kertyvien erien korko on sidottu korkolain mukaiseen viitekorkoon.”

Lue myös: Kansanedustajilla on nyt omat vauvatalkoot – Näin eduskunta näyttää esimerkkiä

X