Vanhat kirjat
Mitä tehdä vanhalle kirjastolle, josta lapset ovat jo valinneet haluamansa? Antikvariaatinpitäjä Cecil Hagelstam kertoo vanhojen kirjojen markkinoista.
Vanhojen kirjojen kaupassa on tapahtunut muutoksia. Cecil Hagelstam on ollut alalla 35 vuotta. Uran alusta tutut vanhat keräilijät ovat jo poissa. Oman ikäpolven ja nuorten myötä kysyntä on muuttunut.
Jotkut aikaisemmin ostajia kiinnostaneet alueet ovat taantuneet. Näitä ovat kansanperinne keskiaikaa lukuunottamatta. Taidekirjojen kysyntä on laskenut.
– Nykyään painetaan halpoja uusia. Pienet erikoisjulkaisut ovat poikkeus, samoin aidoin litografiakuvin varustetut taidekirjat. Keitto- ja viinikirjatkaan eivät enää myy kuin ennen. Nykyään niitä tehdään paljon ja heikkotasoisia. Asiat eivät kuitenkaan ole näin yksiselitteisiä, ehdottomia rajauksia on vaikea tehdä.
Antikvariaattien tehtävänä on tarjota sitä, mitä kirjakaupoista ei löydy, muun muassa klassikoita. Kustantajat myyvät nykyään kirjat nopeasti loppuun.
Nykyostajat etsivät muun muassa filosofiaa ja arkkitehtuuria käsitteleviä teoksia. Keskiajan lisäksi Suomen esihistoria, pakanuuden ajan perinnäistavat ja uskomukset kiinnostavat nuorisoa ja nuoria aikuisia aikaisempaa selvästi enemmän. Myös muut laadukkaat ja hyvät kirjat myyvät aina. Sisältö ratkaisee, mutta kirjan kunto on myös tärkeä. Kansipaperi on myös merkittävä, etenkin keräilykirjoissa.
– Ennen taiteilijat suunnittelivat kansia, muun muassa Alvar Aalto, Tapio Tapiovaara, Erkki Tanttu ja Onni Oja. Kirjailijan omistuskirjoituksella ei sen sijaan ole kovin suurta merkitystä, ellei se ole tunnetun tekijän omistama toiselle tunnetulle henkilölle, jolloin mielellään mukana saisi olla vielä joitakin henkilökohtaisia rivejä.
Nahkaselkäinen teossarja ei välttämättä ole arvokas. Ja 1800-luvun hengellisellä kirjallisuudella ei tavallisesti ole mainittavaa arvoa. Sen sijaan 1700-luvun Raamattujen ja virsikirjojen hinta määräytyy kunnon mukaan.
Kirjojen hinnan arviointiin puhelimitse tai netissä Cecil Hagelstam suhtautuu nihkeästi. Kirja olisi nähtävä. Tuntumaa hintoihin saa selaamalla nettikauppojen hintapyyntöjä. www.antikvaari.fi -osoitteen viime vuoden myydyin kirja oli William Goldingin Kärpästen herra. Tätä kirjoittaessa sivulla oli 9 kpl mainittua kirjaa. Hinnat vaihtelivat 6-110 euron välillä. Kallein oli ensipainos vuodelta 1960.
Antikvariaattiin ei kannata lähteä kirjakuorman kanssa. Puhelimessa voi ensin kertoa, mitä on tarjolla. Hagelstam haluaa erityisesti ostaa luonnontieteellistä ja humanistista kirjallisuutta. Viihde ja dekkarit on myytävä muualle.
Nettikaupan myötä markkinat ovat kiristyneet ja hinnat pysyneet kurissa.
– Myyn suomalaisia kirjoja ympäri maailmaa muun muassa Australiaan, Ranskaan, USA:han ja Ruotsiin, Cecil Hagelstam kertoo.
Antikvariaatin verkkosivuja on kiinnostavaa selailla. Esimerkiksi kuriosa-otsikon alta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista postikorteista tuoteluetteloihin.
Kirjahyllyn sisältö kertoo paljon ihmisestä. Sen tietää myös Cecil Hagelstam, joka on pyytänyt julkisuuden henkilöitä valitsemaan näyteikkunaansa omia mielikirjojaan otsikolla Ajatuksella valittu. Heinäkuun valinnat teki Christer Kihlman, elokuun Svenska Kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson.
Antikvariaattien verkkosivuilta löytyy lisätietoa. Googlettamalla antikvariaatti-sanaa löytyy divareita ja nettikauppojen osoitteita.
Helsingin kirjamessuilla on aina laaja vanhojen kirjojen alue. Tänä vuonna messut pidetään 25.-28.10.
Taustalla Australian kartta 700 e. Teckningar ur Kadett-Lifvet (Piirustuksia kadettielämästä) on Hugo Backmanssonin kuvittama. Alinna Sireliuksen Suomen ryijyt, seuraavana Deutsches Magazin für Garten und Blumenkunde (Saksalainen puutarha- ja kukkatiedon aikakauslehti). Toiseksi ylimpänä pinossa on kaksi osaa teoksesta Histoire Générale des dogmes et opinions philosophiques. Kolmas osa on pöydällä avoinna. Nahkakantinen, marmoroinnein koristettu ranskankielinen filosofiateos on vuodelta 1769, hinta 120 e. Päällimmäisenä Juhani Ahon Panun toinen painos vuodelta 1900. Kaikki C. Hagelstamin antikvaarinen kirjakauppa.
Lisää antikvariaatin aarteita Vivassa 8/2012!
Teksti Marja Blåfield | Kuvat Seppo Saarentola
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti