”Vanhemman tehtävä on välittää lapselle viesti, että suurin osa ihmisistä haluaa kuitenkin toisilleen hyvää”

Lähdin etäpäivän lounastauolla pikaiselle happihyppelylle. Oli vilpoista, ja vedin hupparin hupun tiukemmin päähäni. Edessäni kulki pikkukoululainen reppu selässään.

Äkkiä hän vilkaisi taakseen, toisen ja kolmannen kerran. Sitten hän pinkaisi karkuun paniikissa. Minäkin pelästyin: Mitä kauheaa takaa tuli? Mutta siellä ei ollut mitään. Kesti hetken tajuta, että pikkuinen oli pelästynyt minua.

Taisin yllättyä pelottavuudestani siksi, että olen nainen. Miehethän ne ovat pelottavia ja naiset turvallisia.

Kuinka paljon tavalliset miehet kokevat sitä, että heidän edellään kulkeva nainen alkaa kiihdyttää askeliaan vilkaistuaan taakseen? Miltä turvallisista miehistä tuntuu, kun heidät varmuuden vuoksi tuomitaan pelottaviksi sukupuolensa vuoksi?

Lapsuudessani varoiteltiin namu-sedistä. Muistan myös nähneeni useamman kerran itsensäpaljastajia ja juosseeni karkuun, kun popliinitakki yllättäen rävähti auki. Vastenmielinen ja hämmentävä näky tallentui silloin verkkokalvoille.

Enää eivät riitä vanhanajan pelottelukeinot ulkona vaanivista oudoista miehistä. Järjestäytynyt pahuus on pesiytynyt laajemmin, myös lasten hallitsemiin älylaitteisiin, kulkeutunut näennäiseen turvaan lastenhuoneisiin, pois puskista.

Puolustuskyvyttömiin lapsiin ja nuoriin kohdistetut julmuudet ahdistavat ja tuntuvat systemaattisuudessaan käsittämättömiltä.

Hämmennystä aiheuttaa se, että lapsille pahaa tahtova aikuinen voikin olla yhteiskunnan arvostama, pyyteetön vapaaehtoistyöntekijä tai jopa perhetuttu omasta lähipiiristä.

Miten silloin edes vanhempi osaisi epäillä niin taitavaa sumuttajaa?

Vanhempi ei voi päivystää lapsensa suojakilpenä. Lapsi tarvitsee päivitettyjä turvataitoja, vahvistusta itsemääräämisoikeuteensa sekä oppia oman ja toisen kehon kunnioittamisesta.

Vanhempi ei myöskään saa siirtää omia pelkojaan lapseen, vaikka olisi kuinka järkyttynyt. Aikuisen tulee ensin rauhoittaa itsensä, vaikka puhumalla toisen aikuisen kanssa. Vanhemman tehtävä on välittää lapselle viesti, että suurin osa ihmisistä haluaa kuitenkin toisilleen hyvää.

Myös toimivat perhesuhteet ja hyvä keskusteluyhteys suojaavat lasta. Ole kartalla hänen elämästään niin ihmisten parissa kuin verkossa. Harjoitelkaa selviytymiskeinoja ja taitoja puolustaa itseä. Rohkaise lasta kertomaan epäilyttävistä havainnoista ja huolista.

Ehkä turvaan juossut lapsi oli kotimatkalla muistanut ohjeet vieraiden aikuisten varomisesta. Toivon, että hän sai kotona kääriytyä turvalliseen syliin.

Minna Oulasmaa on pari- ja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja (STOry) ja tietokirjailija.