Vanhustenhoidon kriisi jatkuu – Hoitajien piti riittää, miksi vaje paheni?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lähi- ja sairaanhoitajien vajaus on pysynyt vanhusten­huollossa ennallaan, kertoo THL:n kesän alussa tekemä tarkistuslaskenta. THL:n nettisivuilta löytyy lista kuntakohtaisesta tilanteesta. © VESA MOILANEN / Lehtikuva
Vanhustenhoivan kriisin piti olla tänä syksynä ohi, koska laki käskee mitoittaa hoitajamäärän oikein. Nyt THL tarkisti tilanteen – ja vaje on yhä olemassa.

Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon yksiköistä joka kymmenes toimii alivoimalla, eikä täytä lakiin kirjattuja hoitajamitoituksen vaatimuksia, paljastaa THL:n syyskuun toisella viikolla julkaisema selvitys.

Vanhustyössä olevien lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole kasvanut, vaikka nimellisesti laitoksiin on palkattu uutta väkeä. Lisää on tullut lähinnä avustavia työntekijöitä, jotka pystyvät vähentämään hoitajien työtaakkaa siivoamisessa ja pyykinpesussa.

”Alkuperäinen ongelma eli koulutettujen hoitajien vajaus ei ole kaikissa hoivakodeissa korjaantunut”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Tavoitteet näyttävät jäävän vain tavoitteiksi

Viime vuonna voimaan tulleen vanhuspalvelulain uudistuksen piti siirtää suomalainen hoivakriisi historiaan.

Talvella 2019 vanhustenhoidossa oli paljastunut liuta laiminlyöntejä. Tuolloin pääpahiksina pidettiin kunnille palveluita myyviä terveysjättejä kuten Attendoa ja Esperiä, joiden vastuulla on nykyäänkin miltei puolet ympärivuorokautisista hoitopaikoista.

Niiden laitoksissa hoitajia oli suhteettoman vähän tarpeeseen nähden, ja tarinat vaipoissaan makaavista, lääkkeillä hiljennetyistä dementikoista osoittautuivat tosiksi.

Ratkaisuksi lakiin kirjattiin asteittain nouseva hoitajamitoitus, aluksi 0,5 hoitajaa asiakasta kohti.

Ensi vuoden alusta määrän pitäisi olla 0,6. Aprillipäivänä 2023 meillä olisi hallituksen lupauksen mukaisesti joka vanhusta kohti 0,7 hoitajaa.

”Nykytilanteen perusteella se ei tule onnistumaan”, Sari Kehusmaa varoittaa.

Lue myös: Suomea uhkaa hoitajapula: Vuonna 2030 tarvitaan jopa 30 000 vanhustenhoitajaa enemmän kuin nyt – Miksi hallitus on lisännyt koulutuspaikkoja vain 5 000:lla?

Ala ei houkuttele tekijöitä

Miksi muutosta ei tule, vaikka alalle koulutetaan nyt jonkin verran enemmän ihmisiä kuin ennen?

”Valmistuneita ei voi pakottaa valitsemaan vanhustenhoidon töitä”, Kehusmaa muistuttaa.

Esimerkiksi sairaanhoitajille on niin paljon kysyntää monella muullakin sektorilla, että harva valitsee raskaan ja kehnosti palkatun vanhustyön.

Korona-aikakin pilasi viranomaisten laskelmat. Hoitajia on tarvittu pandemian hoidossa ja rokotuksissa odotettua enemmän, ja heitä on jouduttu joillain ruuhkautuneilla paikkakunnilla siirtämään vanhushoivasta koronatyöhön.

”Myös ikääntyvän väestön hoidon tarve tuntuu kasvavan arvioitua jyrkemmin”, Kehusmaa sanoo. Valtaosa hoitokotien potilaista on muistisairaita, joista huolehtiminen ei onnistu pelkillä roboteilla.

Yksityiset palveluntarjoajat pystyvät korjaamaan tilanteen esimerkiksi vähentämällä asiakaspaikkojen määrää niin, että mitoitus täyttyy. Kunnat eivät voi kikkailla tällä.

”Niiden on lain mukaan tarjottava hoitoa eli vain yritettävä löytää lisähoitajia jostain.”

X