Verkkokaupasta tuttu hävikki-ilmiö piinaa kirjastoja: Valtava määrä varattuja opuksia rahdataan turhaan kirjastosta toiseen
Yhä useampi kirjastokirja varataan nyt verkossa – mutta nettikaupan tavoin ihmiset hamstraavat enemmän kuin ehtivät lukea. Pelkästään Vallilan kirjastosta jää joka kuukausi noutamatta 35–40 laatikollista tilattuja varauskirjoja.
Kirjojen varausmäärät ovat kasvaneet huimasti kymmenessä vuodessa.
Suomalaiset ovat lukijakansaa, ja se on hienoa. Varattuja kirjoja voi kulkea yksittäisen kirjaston kautta kymmeniä tuhansia vuodessa.
Koska verkossa asiointi on juurtunut suurella osalla suomalaisia selkärankaan, varaamisen helppous on synnyttänyt myös kiusallisen lieveilmiön, josta myös Helsingin Vallilan kirjaston Facebook-päivitys kertoo: kirjastossa nököttää 30 kuormalaatikollista varattuja kirjoja, jotka ovat jääneet noutamatta. Yhdessä kuormalaatikossa on 35–45 kirjaa.
Verkkokauppojen ongelmat jatkuvien tuotepalautusten kanssa herättävät väistämättä kysymään, onko sama ilmiö rantautunut myös kirjastoihin.
Verkkokaupasta tilataan vaatteita vain sovitusta varten, kirjastoissa taas varattu kirja jää hyllyyn nököttämään, jos sitä ei koskaan noudeta.
”Ihmiset ovat tottuneempia käyttämään palveluita verkossa ja se näkyy myös kirjaston varausmäärissä”, arvioi Antti Elomaa, Vallilan kirjaston erikoiskirjastovirkailija.
Vallilan kirjaston noutamattomat varaukset pinossa: ihmisiltä jää noutamatta kirjoja 35–40 laatikkolista kuukaudessa. © Antti Elomaa, Marko Haataja
Kirjan varaaminen on maksutonta – varausmäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti
Verkkovarauksen helppouden lisäksi kasvavalle varauskirjojen kysynnälle on toinenkin, ehkä jopa tärkeämpi, syy.
Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen Helmet-kirjastot luopui varausten maksullisuudesta noin kymmenen vuotta sitten. Varaushalukkuus lähti kasvuun, ja se näkyy kirjastoissa.
”Meillä Vallilassa oli kymmenen vuotta sitten varattu kymmenen hyllykköä kirjavarauksille. Nyt meillä on käytössä jo 60 varaushyllyä”, Antti Elomaa sanoo.
Varaus kannattaa perua, jos mieli muuttuu – samalla voi säästää ympäristöä
Se määrä kuormalaatikoita, jotka seilaavat turhaan edestakaisin pelkästään Helsingin Vallilasta, vetävät sisäänsä 1000–1200 kirjaa kuukaudessa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen logistiikkakeskus on Pasilassa. Sieltä Postin kuljetuspalvelu hakee lastin useita kertoja päivässä koppiautolla. Jokainen paikalliskirjasto saa kuljetuksen päivässä sinne toimitettavia varauksia.
Varauksen peruminen onkin oikea ekoteko, jos kirjaa ei tarvitsekaan. Muuten varattuja kirjoja rahdataan Postin autolla kirjastosta toiseen, bensaa, dieseliä ja sähköä kuluttaen.
”Varausta tehdessä kannattaa miettiä, tarvitsenko tätä kirjaa. Jos mieli sitten muuttuukin, varauksen peruminen verkossa on helppoa.”
Myöskään lomallelähdöstä ei tarvitse tehdä ongelmaa. Varauksen voi Helmet-kirjastossa jäädyttää loman ajaksi. Omaa paikkaa jonossa ei menetä. Jos kirja saapuu juuri loman aikana, se toimitetaan vasta, kun varaaja voi noutaa sen.
Helmet-kirjastoissa kirjan varaaminen on maksutonta. Myös e-kirjat ja -lehdet kasvattavat suosiotaan. Myös e-kirja kannattaa vapauttaa seuraavalle, jos sitä ei tarvitsekaan.
Pienikin julkisuus nostaa kirjan varausmääriä
Ennen varatuimmat kirjat oli helppo ennustaa: Finlandia-palkitut tai muut tunnetut teokset keikkuivat varauslistojen kärjessä. Nyt suosittuja kirjoja nousee varauslistoille kaikenlaisten kirjojen joukosta.
”Jos kirja on ollut julkisuudessa edes viisi minuuttia, sen näkyy heti varauksissa”, Elomaa selittää.
Tammikuun 2020 suosituimpia kirjoja Helmet-kirjastossa olivat kaunokirjoista Pajtim Statovcin Finlandia-voittaja Bolla ja Sofi Oksasen Koirapuisto. Tietokirjojen kärkeä piti Jari Tervon Loiri.
Lue myös: Kaikki alkoi kirjakaapista – Suomalaisella kirjastolla on pitkät ja vankat juuret