”Päiväkodeissa tapahtuu asioita, joista ei kerrota”, vanhempi sanoo – Tuore tutkimus paljastaa myös päiväkotien työntekijöiden huolen
Varhaiskasvatus on kriisissä. Tutkimusten mukaan vanhemmat luottavat päiväkotien turvallisuuteen enemmän kuin hoitajat. Mistä se johtuu?
Helsingin varhaiskasvatus on kriisissä. Tammikuun 18. päivä oli mielenosoitus Senaatintorilla.
Varhaiskasvatus on kriisissä. Helsingissä järjestettiin sen vuoksi tammikuun 18. päivänä Stop vakava leikki -mielenilmaisu, jossa vaadittiin päättäjiltä vaadittiin tekoja. Järjestäjät arvioivat, että Senaatintorille kokoontui noin 500 ihmistä.
”Vanhemmat ovat aidosti huolissaan Helsingin päiväkotien tilanteesta, joka on resurssipulan takia tosi kriittinen”, sanoo Niina Pippuri, joka on yksi mielenilmaisun järjestäjistä.
Mielenilmaisun järjestäjät ovat keränneet tietoja päiväkotien arjesta sekä vanhemmilta että päiväkotien työntekijöiltä.
”Päiväkodeissa tapahtuu asioita, joista ei kerrota vanhemmille. Työntekijöitä ei ole riittävästi, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Kun päivittäin on sijaisia, jotka vaihtuvat, se aiheuttaa lapsille turvattomuutta.”
Pippurin mukaan päiväkodeissa on tapahtunut vakaviakin tilanteita.
”On ollut useita tapauksia, joissa lapsi on päässyt pihalta karkuun, eikä sijainen joka ei tunnista lapsia, ole huomannut sitä. Lapsi on toimitettu ohikulkijan toimesta takaisin. Sijaiset voivat myös aiheuttaa riskitilanteita, lapsi voidaan esimerkiksi luovuttaa väärälle hakijalle, koska sijainen ei tunne oikeaa hakijaa.”
© iStock
Varhaiskasvatus tarvitsee kipeästi koulutettuja työntekijöitä
Superin tuore selvitys tukee mielenosoitukseen osallistuneiden vanhempien huolta. Sen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöistä 69 prosenttia on huolissaan lasten turvallisuuden vaarantumisesta arjessa.
Suurin osa vastaajista on lastenhoitajia. Selvitys on valtakunnallinen, mutta nimen omaan Helsingin varhaiskasvatuksen kriisi on ollut viime kuukaudet otsikoissa.
Sen sijaan on yllättävää, että peräti 92 prosenttia pääkaupunkiseudun vanhemmista luottaa siihen, että lasten turvallisuudesta huolehditaan hyvin päiväkodeissa. Tämä selviää pääkaupunkiseudun teettämästä vanhemmille suunnatusta kyselystä.
Miten on mahdollista, että valtaosa päiväkotien työntekijöistä on huolissaan lasten turvallisuudesta, mutta valtaosa vanhemmista ei ole? Viestintäänkö päiväkotien ongelmista avoimesti, Helsingin varhaiskasvatuksen johtaja Miia Kemppi?
”Ei ole tarkoitus salailla eikä peitellä. Kun tulee palautetta, niin lähdemme selvittämään, mistä on kyse ja onko tarvetta toimenpiteisiin sekä millaista apua yksikössä tarvitaan. Meillä on käytössä kohdennettu työyhteisötuen malli ja tällöin räätälöidään tarpeen mukaan esimerkiksi täsmäkoulutusta henkilöstötilanteisiin tai esihenkilötukea.”
Superin selvityksen luvut ovat kuitenkin lohduttomia. 53 prosenttia varhaiskasvatuksen työntekijöistä katsoo varhaiskasvatuksen laadun heikentyneen viiden viime vuoden aikana ja 78 prosenttia harkitsee alan vaihtoa.
”Liittäisin tämän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Niillä aloilla, joilla on työvoimapulaa, tällainen ilmiö näyttäytyy”, Kemppi sanoo.
Hän korostaa, että varhaiskasvatuksen ydinongelma on työvoimapula ja alalle tarvitaan lisää koulutuspaikkoja.
”Oppisopimuskoulutusta ja oppilaitosyhteistyötä on kehitetty. Henkilöstön pätevöitymistä varhaiskasvatuksen opettajiksi, erityisopettajiksi ja sosionomeiksi tuetaan palkkaeduilla. Vuoden 2024 aikana on tulossa tuki kasvatustieteen maisteriopintoihin päiväkodin johtajille ja varajohtajille.”
”Nykyinen tilanne on syntynyt, koska koulutuksen aloituspaikkoja on ollut liian vähän. Pääkaupunkiseudulla tarvittaisiin heti 2 000 korkeasti koulutettua työntekijää ja 2030 mennessä tarvitaan heitä arviolta 6 000.”
Kiinnostaako päättäjiä oikeasti varhaiskasvatuksen kriisi?
Mielenilmaisun järjestäjät vaativat Helsingin päiväkotien tilanteen korjaamista välittömästi.
”Koulutuspaikkojen lisääminen ei ratkaise tämän hetkistä ongelmaa, vaan nykyiset työntekijät on saatava pysymään alalla. Vaadimme heille parempia työoloja ja parempaa palkkaa”, Niina Pippuri sanoo.
Superin tuoreen selvityksen mukaan peräti 78 prosenttia varhaiskasvatuksen työntekijöistä harkitsee alan vaihtoa.
Miia Kempin mukaan pelkästään palkkojen ja työolojen parantaminen ei ratkaise käsillä olevaa ongelmaa, koska henkilöstöpula on niin kova. Siksi on kehiteltävä monia erilaisia ratkaisuja.
Siitä hän on samaa mieltä Pippurin kanssa, että toimenpiteitä tarvitaan välittömästi. Viime vuonna varhaiskasvatus sai Helsingin kaupungin palkkaohjelman kautta lisärahoitusta, jonka turvin saatettiin nostaa yhdenvertaisuuslisällä kriteerien täyttävien päiväkotien työntekijöiden palkkoja 150 euroa kuussa.
”Yhdenvertaisuuslisä kohdistettiin niihin yksiköihin, joissa on paljon nollamaksuluokkaan kuuluvia ja monikulttuurisia lapsia, jotta siellä saadaan pätevä henkilöstö pysymään.”
Kemppi toivoo, että varhaiskasvatus huomioidaan palkkaohjelmassa myös tänä vuonna.
Mutta riittääkö se parantamaan kriisialan tilannetta?
Pippuri on pettynyt Helsingin päättäjiin.
”Kaupunki pystyisi tekemään nämä päätökset (nostamaan palkkoja ja parantamaan työoloja). Tämä ei vaadi eduskunnan päätöstä. Nyt näyttää siltä, että varhaiskasvatukseen ei haluta oikeasti panostaa.”