Varmuusvankeus pitäisi vaaralliset vangit telkien takana - Hannu Lauerma: ”Suomessa on nähdäkseni muutamia henkilöitä, joiden kohdalla tämä menettely olisi tarpeen”
Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkäri Hannu Lauerma: ”Tahdosta riippumatonta oikeuspsykiatrista hoitoa voisi varovaisesti laajentaa koskemaan persoonallisuushäiriöitä, jotka ovat lähellä skitsofreniaa.”
Norjassa on käytössä varmuusvankeus. Siellä vaarallisia vankeja voi pitää kauemmin vankilassa kuin Suomessa.
Hovioikeus vapautti vuosina 2011—2018 seitsemän vankia, joiden väkivaltariski oli arvioitu suureksi ja joiden vapauttamista Rikosseuraamuslaitos vastusti omassa lausunnossaan.
Elinkautiseen vankeuteen tuomittu vanki voidaan vapauttaa ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuota.
”Osana vapauttamisharkintaa tehdään oikeuspsykiatrinen väkivaltariskiarvio, joka pieneltä osaltaan vaikuttaa hovioikeuden päätökseen. Esimerkiksi jos teko itsessään on hyvin törkeä, vaikka riskiarvion tulos on matala, voi tuomio olla pitkä ”, Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma sanoo Seuralle.
Nykyisessä systeemissä jokainen vanki vapautuu lopulta elinkautisen päätyttyä, vaikka rikoksen uusimisriski todettaisiin edelleen korkeaksi.
Varmuusvankeus jatkaa uusimisriskissä olevan vangin vankeutta
Asia on noussut taas puheenaiheeksi, koska viimeviikkoisella oikeusministeriön lausuntokierroksella riskiarvion rooli vankien vapauttamisessa katsottiin epäselväksi.
Esimerkiksi Norjassa on käytössä varmuusvankeus, jossa tuomioistuin voi tarkoin määritellyin ehdoin jatkaa vakavaan rikokseen syyllistyneen, uusimisriskissä olevan vangin vankeutta.
Näin ollen vaarallisia vankeja voi pitää kauemmin vankilassa kuin Suomessa.
Hannu Lauerman mielestä elinkautisen vankeuden jälkeinen vapauttaminen ei toimi aivan kaikkien vankien kohdalla, joten hänkin kannattaisi varmuusvankeuden tuomista Suomeenkin.
”Vakavat väkivaltariskit ovat hyvin harvinaisia. Suomessa on nähdäkseni muutamia henkilöitä, joiden kohdalla tämä menettely olisi tarpeen”, Lauerma sanoo.
Hannu Lauerman mielestä elinkautisen vankeuden jälkeinen vapauttaminen ei toimi aivan kaikkien vankien kohdalla. Varmuusvankeus olisi hänestä hyvä tuoda Suomeenkin. © Kristiina Kurronen / Otavamedia
Tahdosta riippumatonta hoitoa voisi laajentaa
Vakavasta väkivaltarikoksesta tuomitulle tehdään usein mielentilantutkinta, jonka perusteella päätetään, sijoitetaanko hänet vankilaan vai tahdosta riippumattomaan hoitoon vankilajärjestelmän ulkopuoliseen valtion oikeuspsykiatriseen sairaalaan.
Tahdosta riippumattomasta oikeuspsykiatrisesta hoidosta Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaalasta ei vapaudu välttämättä koskaan.
Väkivaltainen rikoksentekijä voidaan siirtää valtion oikeuspsykiatriseen tahdosta riippumattomaan hoitoon vain, jos hän sairastaa psykoottista sairautta, kuten skitsofreniaa.
Tämä mahdollisuus on siis rajattu vain niihin väkivallantekijöihin, joilla on todellisuudentajua hämärtäviä harhoja.
Tahdosta riippumattoman hoidon laajentamista on esitetty Suomessa ministeriöryhmän mietinnössä jo yli kymmenen vuotta sitten, koska psykoosisairauksien lisäksi muutkin sairaudet voivat hämärtää todellisuudentajua ja heikentää empatian kokemista toista ihmistä kohtaan – mikä lisää väkivaltarikoksen uusimisen riskiä.
Hannu Lauerma kannattaa myös tahdosta riippumattoman hoidon laajentamista.
”Tahdosta riippumatonta hoitoa voisi varovasti laajentaa niihin vakavia väkivaltarikoksia tehneisiin vakavasti persoonallisuushäiriöisiin ihmisiin, joiden häiriötyyppi on lähellä psykoosia. Nämä ovat skitsoidi-, skitsotypaalinen- ja paranoidinen persoonallisuushäiriö”, Lauerma sanoo.