Varusmiespalveluksen aloitusajat hankaloittavat kesätöitä ja opintoja – Asiaa selvitettiin, mutta ongelma pysyy
Nykyisellään armeijan voi aloittaa joko tammi- tai heinäkuussa. Monen kohdalla se tarkoittaa silppua kesätöihin ja opiskeluun. Asiaa selvitettiin, mutta lopputuloksena mikään ei muutu.
Laajempi keskustelu asepalveluksen alkamisajoista alkoi tammikuussa, kun puolustusministeri ehdotti saapumiesrien vuosittaisen määrän nostamista. Kuvassa varusmiehiä Vekarajärvellä.
”Viiden vaihtoehtoisen saapumiseräratkaisun vertailussa tarkoituksenmukaiseksi osoittautui nykyinen malli, jossa palvelukseen astuminen tapahtuu tammi- ja heinäkuussa”, puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja puolustusministeri Jussi Niinistö kirjoittavat Ruotuväki-lehden kolumnissaan.
Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuuksia järjestää uudelleen varusmiespalveluksen aloitusajankohtia ja lisätä saapumiserien vuosittaista määrää. Aloitusaikoihin liittyvät ongelmat ovat puhuttaneet ennenkin. Opetusalan ammattijärjestö OAJ halusi herättää aiheesta keskustelua jo viime vuonna.
Nykyisten aloitusaikojen takia monen varusmiehen kesätöistä tai opinnoista tulee silppua. Siksi Lindbergin ja Niinistön näkemys ei tyydytä kaikkia.
Mikä nykyisissä aloitusajoissa sakkaa?
Otetaan esimerkki.
Marko astuu armeijan harmaisiin heinäkuussa. Hänen on vaikea saada alkukesälle töitä, koska intti katkaisee kesän. Työnantaja palkkaa mieluummin Pekan, joka pystyy työskentelemään koko kesän ajan.
Suoraan lukiosta armeijaan mennyt Marko palvelee puoli vuotta ja kotiutuu joulukuussa. Hän haaveilee korkeakouluopinnoista, mutta pääsykoemateriaalit julkistetaan vasta maaliskuussa. Seuraa kahden kuukauden pakollinen tauko.
Tilanne ei muuttuisi paljoakaan, vaikka Marko palvelisi vuoden ja hänellä olisi jatko-opiskelupaikka jo ennen armeijan aloittamista. Tällöin Marko kotiutuisi kesäkuussa ja korkeakouluopinnot alkaisivat syyskuussa. Kesätöitä olisi silloinkin vaikea saada katkonaisen kesän takia.
Niin tai näin, Markolla on ennen ja jälkeen varumiespalvelusta edessään kahden kuukauden kompastuskivi. Siksi Varusmiesliitto haluaisi muuttaa palvelukseenastumispäiviä.
Varusmiesliitto: Armeijaan maalis- tai syyskuussa
”Varusmiesliitto kannattaa sitä, että pidetään kaksi saapumiserää niin kuin vanhassakin mallissa, mutta palvelukseenastumisajankohtia tulisi siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin”, Varusmiesliiton puheenjohtaja Juuso Kurttila sanoo Seuralle.
Varusmiesliiton mukaan varusmiesten toimeentulo on huonoilla kantimilla ja sitä heikentää entisestään asepalveluksen aiheuttamat katkokset kesän ja kesätöihin. © PEKKA NIEMINEN/OTAVAMEDIA
Vuosi sitten liitto julkaisi kannanoton, jossa se ehdotti, että palvelukseen astuttaisiin joko maaliskuun tai syyskuun alussa. Silloin kotiutuminen tapahtuisi joko elo- tai helmikuussa. Liiton mukaan siirto helpottaisi varusmiesten kiinnittymistä opiskelu- ja työelämään ja näin pidentäisi nuorten työuria.
”Silloin kotiuduttaisiin joko pääsykokeiden äärelle tai suoraan sinne opiskelupaikkaan. Se olisi koko kuvion kannalta parempi”, Kurttila sanoo.
Taustalla on myös huoli varusmiesten toimeentulosta. Varusmiesliitto kysyi hiljattain entisiltä varusmiehiltä vinkkejä uusia alokkaita varten.
”Niissä toistui se, että ennen armeijaa kannattaisi olla vähän pesämunaa. Se on huolestuttavaa. Varusmiesten toimeentulo on jo nyt aika huonolla tolalla ja sitä heikennetään entisestään, kun kesätöitä ei pysty tekemään koko kesää.”
Jussi Niinistö kuittasi Varusmiesliiton kannaoton ehdottamalla, että palvelukseen voisi astua neljä kertaa vuodessa. Varusmiesliitto ei lämmennyt ehdotukselle.
Vuosi sitten käyty keskustelu johti lopulta palvelukseenasutumisaikojen muutosta koskevan selvityksen tekemiseen.
Selvitys luovutettiin Niinistölle lokakuussa ja siinä tarkasteltiin yhteensä viiden eri mallin toimivuutta. Yksi tarkastelluista malleista oli nykyinen malli, yksi Varusmiesliiton esitys myöhennetystä, kahden saapumiserän mallista.
”Harjoittelisimme massiivisesti lomakauden aikaan”
Kolme muuta selvityksessä ollutta mallia sisälsivät enemmän kuin kaksi saapumiserää. Kaikkia malleja tarkasteltiin valmiuden, joukkotuotannon, toimintamäärärahojen, yhteiskunnallisten vaikutusten ja koulutuksen kokonaisjärjestelyjen näkökulmista.
Selvitystyöhön osallistuneen pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikön Petteri Tervosen mukaan valmiusnäkökulma toteutui kaikissa viidessä mallissa. Muissa kuin kahden saapumiserän malleissa koulutus ja sen suunnittelu kuitenkin muodostuivat sirpaleisiksi. Koulutettavat joukot olisivat liian pieniä.
Puolustusvoimien vuosittain teettämän kyselyn mukaan 85 prosenttia varusmiehistä kokee, että heidän palvelusaikatoiveensa on otettu huomioon. Kuvassa Puolusvoimat esittelee kalustoaan vuonna 2015. © PEKKA NIEMINEN/OTAVAMEDIA
Varusmiesliiton esittämässä mallissa haasteeksi muodostui palvelusajan lopulla järjestettävät suuret sotaharjoitukset. Nykyisessä mallissa harjoitukset ajoittuvat touko-kesäkuulle, Varusmiesliiton mallissa ne ajoittuisivat heinä-elokuulle.
”Silloin harjoittelisimme massiivisesti ihmisten loma- ja mökkikauden aikaan. Meillä olisi silloin myös harjoitusalueita, joita emme voisi käyttää eri koulutusjaksoilla tarkasti neuvoteltujen ympäristölupien takia, esimerkiksi lintujen pesimisaikoina”, Tervonen kertoo.
Haasteita aiheuttavat myös juhlapyhät. Varusmiesliiton mallissa palvelus ajoittuisi jatkumaan joulun ja juhannuksen yli. Tällöin hukattaisiin koulutuspäiviä lomien vuoksi, Tervonen toteaa.
Myös Puolustusvoimien henkilöstön kannalta tilanne olisi Tervosen mukaan harmillinen, jos vuodesta toiseen ei olisi mahdollista olla jouluna lomalla yhdessä muun perheen kanssa.
Tervonen muistuttaa myös, että varusmiehen on jo nykyisin mahdollista esittää kutsunnoissa toive palveluspaikastaan ja -ajastaan. Puolustusvoimat teettää vuosittain kaikille uusille eli noin 22 000 varusmiehelle kyselyn armeijakokemuksistaan.
Kyselyn mukaan 85 pronsenttia varusmiehistä kokee, että heidän palvelusaikatoiveensa on otettu huomioon.
Ongelma on yhä sama, mutta muuttuuko mikään?
Vaikka nykyiset palveluksen aloitusajat aiheuttavat harmaita hiuksia osalle varusmiehistä, Varusmiesliitolta liikenee ymmärrystä myös Puolustusvoimille. Isoissa organisaatiossa suuret muutokset ovat raskaita.
”Muut vasta-argumentit, joita olemme saaneet, ovat liittyneet koulutukseen. Eli esimerkiksi se, että jos meidän mallilla palvelee maaliskuusta syyskuuhun, ei pääse suorittamaan hiihtokoulutusta”, Juuso Kurttila kertoo.
Petteri Tervosen mukaan koulutuskysymys ei liity vain hiihtämiseen ja lumitilanteeseen. Hänen mukaansa kyse on myös valoisasta ja ei-valoisasta ajasta.
Ilman talvikuukaisille osuvaa palvelusta kuusi kuukautta palvelevat varusmiehet eivät saisi kokemusta pimeässä toimimisesta. Tervonen ei jaa myöskään Varusmiesliiton huolta varusmiesten kesätyömahdollisuuksien heikkenemisestä.
”Vakavampaa on se, johtaako myöhennetty malli eriarvoistumiseen. Eli menisikö se niin, että he joilla on opiskelupaikka, aloittaisivat aina syyskuussa ja he joilla ei sitä ole tai eivät sitä suunnittelekaan, aloittaisivat maaliskuussa. Siinä vähän niin kuin jaettaisiin väki kahtia.”
Nykyiset palveluksen alkamisajat ovat olleet käytössä parisenkymmentä vuotta. Vaikka puolustusministeri ei pääesikunnan selvityksen pohjalta ole tehnyt vielä virallista päätöstä, tilanne vaikuttaa selvältä.
Vaikka koulutusta tullaan tulevina vuosina kehittämään useasta eri näkökulmasta, nykytilanne ei muutu.
“Selvitys ei aiheuta meillä toimenpiteitä”, Tervonen vahvistaa.
Lue myös:
Taloustieteilijät lyttäävät Suomen yleisen asevelvollisuuden: Tehoton ja Euroopan kallein