Vastaamon tietomurto – Vähentääkö se nyt erityisesti miesten halua hakea apua jaksamiseensa?

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrossa voi olla negatiivisia seurauksia etenkin miesten halukkuuteen hakea apua terapiasta, uskoo Brightside Helsingin psykologi, psykoterapeutti Lauri Mannermaa. Hänen asiakkaistaan puolet on miehiä, mikä on hieman keskimääräistä enemmän.

”Jos lähtökohta on, että keskimäärin miehet mieluummin kuolevat kuin hakeutuvat terapiaan, nyt kynnys hakeutua terapiaan on vieläkin korkeampi”, Lauri Mannermaa arvioi.

Mannermaan mukaan etenkin miesten on vaikea myöntää heikkouksiaan tai näyttää tunteita. Yhteiskunnassa vallitsee koodi, jonka mukaan pitää pärjätä itse tai mieluummin toiminnallistaa tunteet kuin puhua niistä.

Heikoimmat kärsivät eniten

Ennen Vastaamon tietomurtoa kehitystä oli ehtinyt tapahtua parempaan suuntaan, sillä nuoremmat miehet suhtautuvat vanhempaa ikäpolvea avoimemmin terapiaan. Silti monille miehille mielen huoltaminen on ollut viimeinen vaihtoehto.

”Miehet hakevat apua vasta, kun heillä on niin paha olo, että mikään muu ei auta ja he ovat romahtamaisillaan tai joku toinen sanoo heille, että on pakko mennä”, Lauri Mannermaa sanoo.

Hän vertaa terapiakäyntiä auton huoltoon: jos moottori kolisee oudosti, auto viedään huoltoon. Miksei itseä voisi kohdella samalla tavoin? Mannermaa uskoo, että miehille esimerkiksi tunteista puhumisessa voisi käyttää erilaista kieltä, vaikkapa tietokonevertauksia.

Tietomurto ja Vastaamon asiakkaihin kohdistunut henkilökohtainen kiristäminen on herättänyt yhteisöllisyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Mannermaa toivoo, että julkinen keskustelu vahvistaisi  ymmärrystä siitä, että terapia on tavallista, kenen tahansa ihmisen huoltamista.

Hän muistuttaa kuitenkin, että pinttyneiden yhteiskuntakoodien muuttaminen on hidasta.

”Nyt eniten kärsivät ne, jotka on heikoimmillaan. Jos jalat eivät ole tukevasti maassa, uutinen tietomurrosta saattaa kaataa maahan.”

Vastaamon tietovuoto voi vaikeuttaa sitä, kuinka avoimesti terapiassa uskalletaan puhua. Todelliset ongelmat saattavat jäädä käsittelemättä, jos joutuu pelkäämään, että läheinen tai työnantaja pääsee lukemaan terapiakäynnistä.

”Psykoterapeutin tehtävä on luoda turvallinen ympäristö. Siihen kuuluu, että voi luottaa, etteivät asiat mene eteenpäin”, Mannermaa muistuttaa.

Ratkaisukeskeistä apua ongelmiin

Psykologi Tony Dunderfelt ei usko, että juuri miehet jättäisivät menemättä terapiaan Vastaamon tietomurron takia. Hän arvioi, että tietomurron vaikutus suhtautumisessa terapiaan on yksilökohtainen, sukupuoleen katsomatta.

”Olemme tottuneet siihen, että lääketieteen ja psykoterapian asiat pysyvät vaitiolovelvollisuuden piirissä. Luulen, että tämän syksyn aikana osa ihmisistä harkitsee, minne menee terapiaan. Kentältä olen kuullut, että tämä on 50/50. Tietyt asiakkaat haluavat jatkaa kerran aloitettua terapiaa”, Tony Dunderfelt sanoo.

Hän muistuttaa, että käynnistä kirjattavien tietojen täytyy pysyä yleisellä tasolla eikä esimerkiksi väkivallan uhriksi joutuneen lähiomaisen nimiä tallenneta. Ylipäänsä tiedot eivät saa olla tunnistettavia tai liian yksityiskohtaisia.

Psykoterapiaan keskittyneet yksiköt ja yritykset joutuvat nyt arvioimaan uudelleen tietoturvallisuuttaan. Dunderfelt uskoo, että vastedes asiakkaiden tietosuoja voi jopa parantua. Samanlaiseen skandaaliin ei ole millään alan toimijalla enää varaa.

Hän kannustaakin apua tarvitsevia turvautumaan jatkossakin psykoterapiaan.

”Psykoterapiasta tulee tänä päivänä erittäin hyviä tuloksia ja hyvin moneen ongelmaan konkreettista ja todellista apua. Samanlaista apua on vaikea saada ystäväpiiristä tai itse miettimällä. Nykyään psykoterapeuttinen auttaminen on hyvin ratkaisukeskeistä ja eteenpäin vievää, asiakkaan voimavaroja rohkaisevaa.”

Lue myös: Valviran asiantuntija: ”Vastaamon tietomurto ei tullut yllätyksenä – jotain tällaista osasi odottaa, koska tietojärjestelmien ennakkoarviointia ei ole”