Rasismi ei selitä populismin nousua - Trump on luvannut palauttaa tehtaat Kiinasta takaisin Amerikkaan
Uusi vastakkainasettelujen aika alkoi vuoden 2008 talouskriisistä.
Sauli Niinistön kuuluisa vaalilause ”vastakkainasettelun aika on ohi” vietti keväällä 10-vuotispäiviään. Vasemmistossa konsensusretoriikalle hymisteltiin, mutta siitä ei viitsitty suuttua. Sen verran lähelle totuuttaa kärjistys vuoden 2006 Suomessa osui. Se olikin viimeisiä hetkiä, jolloin poliitikko saattoi sanoa jotain näin maailmoja syleilevää.
Uusi vastakkainasettelujen aika alkoi vuoden 2008 talouskriisistä. Se muistutti, ettei bonuksia jahdanneilla pankkiireilla ja holtittomuuden laskut kuitanneilla veronmaksajilla ollut yhteistä etua. Velkapommin jälkien siivoaminen kärjisti ilmapiiriä ympäri maailmaa.
Saldoa on korjattu yhä aggressiivisempaan retoriikkaan nojaavien populistien nousuna. Vihaisten vastaisku huipentui Donald Trumpin noustessa USA:ssa presidenttiehdokkaaksi.
Viholliskuviin perustuvan politiikan menestys perustuu tyytymättömyyden määrään. Barack Obaman presidenttikaudella vuoden 2008 kriisin nostama työttömyys on puolittunut ja USA:n talous kasvaa tasaisesti. Selitystä lisääntyneeseen kiukkuun on haettava suuremmista murroksista: sekä työväenluokkaisia haalarihommia että keskiluokkaista toimistotyötä halpamaihin siirtävästä globalisaatiosta tai työtä kokonaan hävittävästä automatisaatiosta.
Vaalit ratkova keskiluokka tulee yhä toimeen, mutta saa tehdä entistä enemmän töitä toimeentulonsa eteen yhä epävarmemmissa oloissa. Pelon ja epävarmuuden kasvaessa yhteistyöhalu korvautuu syyllisten etsinnällä.
Vaikka niiden nimeäminen on populistien leipälaji, populismin suosion yleistä nousua ei voi selittää pelkällä rasismilla ja siihen vetoavalla maahanmuuttokritiikillä. Populistit ovat nousseet myös äänekkäimmiksi globalisaation arvostelijoiksi. Vasemmiston puhuessa epämääräisesti oikeudenmukaisemmasta globalisaatiosta, Trump lupaa palauttaa tehtaat Kiinasta, ja Brexit-leiri sanoo sulkevansa maan rajat omiensa suojelemiseksi.
Vaatimukset nykyistä suljetumpaan maailmanjärjestykseen palaamisesta vetoavat niihin, joista globalisaation hyödyt eivät jakaudu tasaisesti edes vauraissa länsimaissa. Kaikesta päätellen heitä on paljon.
Jaa juttu Facebookissa
Jaa juttu Twitterissä
Tilaa Seura
