Maailman erikoisin vauva – Englantilainen Otis-vauva kasvoi kummankin äitinsä kohdussa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lääkäreiden mukaan kyseessä on maailman ensimmäinen lapsi, joka on kasvanut kahdessa eri kohdussa.
Lääkäreiden mukaan kyseessä on maailman ensimmäinen vauva, joka on kasvanut kahdessa eri kohdussa. © iStock
Maailman ensimmäinen vauva, jonka keinohedelmöityksessä käytettiin mullistavaa tekniikkaa. Vauvan biologinen vanhemmuus jaettiin kahden äidin kesken.

Keinohedelmöityksen avulla syntyi terve Otis-vauva Jasmine Francis-Smithille, 28, syyskuussa Lontoossa.

Perhetapahtumassa oli täysin uutta sveitsiläinen tekniikka, jolla poikalapsi sai alkunsa. Syntyneen lapsen munasolu oli peräisin Jasminen vaimolta Donna Francis-Smithiltä, 30, joka myös kantoi hetken aikaa alkiota omassa kohdussaan.

Alkio kasvoi siis naisparin molempien äitien kohdussa.

Miten se on mahdollista?

Maailman ensimmäinen vauva

Otis-vauvan alku oli jännittävä. Donnan munasolu asetettiin ensin hänen omaan kohtuunsa kapselin sisällä. Donna kantoi alkiota 18 tuntia, jonka jälkeen hedelmöittynyt munasolu asetettiin hänen vaimonsa Jasminen kohtuun kasvamaan loppuraskauden ajaksi.

Pariskunta halusi erikoisen järjestelyn, jotta molemmat äidit kokisivat tasa-arvoisesti lapsen biologisesti heti omakseen. Molemmat kokevatkin nyt suhteensa olevan erityisen läheinen heidän biologiseen poikaansa.

”Tämä on tuonut meidät lähemmäksi yhteen. Olemme oikea perhe”, Jasmine kertoo hedelmöitystekniikan kehittäneen Anecova-firman sivulla.

Keinohedelmöitys tehtiin Lontoossa sijaitsevalla klinikalla. Lääkäreiden mukaan kyseessä on maailman ensimmäinen vauva, joka on kasvanut kahdessa eri kohdussa.

Englantilaisäidit saivat lapsen erikoisella tavalla.

© iStock

Tätä hedelmöitystekniikkaa ei ole kaivattu Suomeen

Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring kertoo, että suomalainen sateenkaariväki ei ole kaivannut vastaavaa hedelmöitystekniikkaa Suomeen.

Suomalaiset naisparit käyttävät yleensä hedelmöityshoidossaan vain inseminaatiota eli luovutettujen siittiöiden ruiskutusta äidin kohtuonteloon, jolloin vain yksi äiti on lapsen biologinen vanhempi.

Koeputkihedelmöitys on kalliimpi ja vaivalloisempi menetelmä.

”Jos on kaksi potentiaalista äitiä, voidaan ottaa toisen munasolu ja hedelmöittää se niin, että toinen äiti kantaa ja synnyttää vauvan. Mutta tähän ei yleensä ryhdytä vain periaatteellisista syistä vaan, jos muutenkin olisi pitänyt käyttää koeputkihedelmöitystä”, Moring sanoo.

Silti vanhemman biologinen suhde lapseen on olemassa oleva keskustelunaihe myös suomalaisissa sateenkaariperheissä. Brittiläinen pariskunta ryhtyi uuteen tekniikkaan turvatakseen molempien äitien mahdollisimman vahvan biologisen vanhemmuuden tunteen.

”Ei biologisen vanhemmuuden merkitys ole mitenkään vähäinen. Onhan se merkittävä keskustelu myös heteropuolella, jossa isältä voidaan yrittää viimeiseen asti löytää toimivia siittiöitä, jotta vältettäisiin lahjoitettujen sukusolujen käyttö”, Moring sanoo.

Lue myös: Nuorena sairastetun syövän välitön hinta ei ole enää lapsettomuus – Naistentautien erikoislääkäri: ”Yhä useampi syövästä toipunut nainen voi saada lapsia ja uskaltaa perustaa perheen”

X