Kansanedustajilla on nyt omat vauvatalkoot – Näin eduskunta näyttää esimerkkiä

Jaa artikkeliTilaa Seura
eduskunnan vauvatalkoot
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sai toisen pojan vuosi sitten syyskuussa. Perhevapaalta palannut ministeri valittiin alkukuusta myös keskustan puheenjohtajaksi. © Mirva Kakko/Om-arkisto
Eduskunta tekee parhaansa täyttääkseen maata: tällä vaalikaudella jo parikymmentä edustajaa on joko pitänyt perhevapaata tai jäämässä sille. Riittääkö Arkadianmäen vauvatalkoot esimerkiksi nostamaan syntyvyyttä, vai tarvitaanko muutakin?

Vuodesta 2016 lähtien Suomessa on joka vuosi kuollut enemmän ihmisiä kuin syntynyt! Syntyvyys on itse asiassa laskenut jo vuosikymmenen ajan.

Jotta valtiomme kestäisi sosiaalisesti ja taloudellisesti, syyskuun alussa julkaistu Väestöliiton väestöpoliittinen raportti yllyttää Suomea lisääntymään niin, että vuosittainen kokonaishedelmällisyys nousisi 1,9 lapseen. Viime vuonna luku oli 1,35.

Ikävä totuus on, että väestö ikääntyy, eläkejärjestelmä murenee ja bruttokansantuote sakkaa.

Pienenä lohtuna vauvatalkoot kielivät Arkadiamäeltä nyt poikkeuksellisen paljon iloisia uutisia. Kansanedustajat – äidit ja isät – jäävät perhevapaille ennätystahtia, vaikka vaalikautta on edetty vasta puolitoista vuotta.

Vauvatalkoot ja parhaan ikänsä ihmiset

Yksi luonnollinen selitys eduskunnan vauvatalkoot -ilmiöön löytyy tietysti ikäjakaumasta. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa parlamenttiin pääsi jopa puolensataa vuosina 1980–1989 syntynyttä, nykyään tyypillisessä perheenperustamisiässä olevaa edustajaa.

Heistä neljännes on jo pitänyt tai pitää pian perhevapaata. Edellisessä eduskunnassa tätä ikäluokkaa oli parikymmentä edustajaa vähemmän.

Mukana on muutama ministerikin. Toisen pojan saanut tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) palasi perhevapaalta elokuussa ja valittiin saman tien keskustan puheenjohtajaksi. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sai esikoispojan heinäkuussa.

Opetusministeri Li Andersson (vas) liittyy pian tähän joukkoon, sillä hän saa esikoisensa vuodenvaihteessa.

Niin ikään Hanna Sarkkinen (vas) sai esikoispojan joulukuussa. Hän nousee ensi vuonna loppukauden sosiaali- ja terveysministeriksi. Anderssonia ministerinä ensi vuonna sijaistavalle Jussi Saramolle (vas) syntyi toinen lapsi viime syksynä.

Kolmannen kauden edustaja Sanni Grahn-Laasonen odottaa toista lastaan. Esikoisensa hän sai ensimmäisellä vaalikaudellaan.

Kolmannen kauden edustaja Sanni Grahn-Laasonen odottaa toista lastaan. Esikoisensa hän sai ensimmäisellä vaalikaudellaan. © LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Vauvatalkoot vievät isätkin perhevapaille

Li Anderssonin lisäksi parhaillaan raskaana ovat Sanni Grahn-Laasonen (kok), Iiris Suomela (vihr), Hilkka Kemppi (kesk) ja Jenna Simula (ps).

Perussuomalaisten eduskuntaryhmää vetävästä Ville Taviosta on tulossa isä marraskuussa.

Vihreistä Emma Kari sai kolmannen lapsensa heinäkuussa, Saara Hyrkkö esikoispojan maaliskuussa. Sofia Virta sai esikoisensa hieman aiemmin, vaalikampanjan aikana.

Kokoomuksen Sofia Vikman sai esikoispojan maaliskuussa. Kokoomusisistä Antti Häkkänen ja Heikki Autto ovat perhevapaillaan hoitaneet aiemmin syntyneitä tyttäriään.

Isistä perhevapaalla ovat olleet myös Pekka Aittakumpu (kesk), Matias Mäkynen (sd), Johan Kvarnström (sd), Ville Vähämäki (ps) ja muutama viikko sitten tyttären saanut Sakari Puisto (ps).

Nykyiset kansanedustajaisät pitävät perhevapaita selvästi aiempia enemmän, mitä ylistävät myös edustajaäidit.

Luoko vauvatalkoot uskoa tulevaisuuteen?

Seura kysyi tältä joukolta, mikä olisi tärkein sellainen yksittäinen politiikan teko, jotta Suomen väkiluku kääntyisi selvään kasvuun ja vauvatalkoot laajenisivat?

Kukaan haastatelluista kansanedustajista ei usko, että ihmisten patistelu tai vetoomukset nostaisivat syntyvyyttä.

Kukaan haastatelluista kansanedustajista ei usko, että ihmisten patistelu tai vetoomukset nostaisivat syntyvyyttä.

”Kukaan ei tee lapsia yhteiskunnalle. Silloin mentäisiin lähelle ajattelua, että naiset olisivat synnytyskoneita, jotka synnyttävät isänmaalle”, tuleva sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen miettii.

Sarkkisen mielestä olennaisinta on tehdä politiikkaa, joka luo uskoa tulevaisuuteen. Välttämättä edes lapsiperhe-etuuksien korotukset tai perhevapaauudistus eivät auta, jos elämän perusasiat eivät ole järjestyneet.

”Ei löydetä kumppania. Se ei ole poliittisesti ratkaistavissa. Sitten on kysymys työn ja toimeentulon epävarmuudesta. Miten niitä voidaan lisätä, siinä on jotakin tehtävissä.”

Opetusministeri Li Andersson ja vauvatalkoot

Opetusministeri Li Andersson odottaa esikoistaan syntyväksi vuodenvaihteen tienoilla. Häntä sijaistaa perhevapaalla kansanedustaja Jussi Saramo, joka puolestaan sai toisen lapsensa viime vuoden lokakuussa. © LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Myös Sanni Grahn-Laasonen korostaa sellaisten päätösten merkitystä, joilla nuorille aikuisille saadaan uskoa tulevaisuuteen.

”Minusta tärkeimmät keinot ovat perheiden toimeentuloa vahvistavat työllisyyspäätökset, myös perhevapaauudistus”, hän sanoo.

Grahn-Laasonen saa toisen lapsen joulukuussa. Enää häneltä ei udella, miten kansanedustajan työ onnistuu lapsen kanssa. Seitsemän vuotta sitten, hänen odottaessa esikoistaan, moista saatettiin vielä kysyä.

”Suomen tulee olla maa, jossa perhe-elämä onnistuu kaikissa töissä ja elämäntilanteissa!”

Veroeduilla vai lapsilisillä?

Ville Tavion perussuomalaiset on nostanut yksittäiseksi potentiaaliseksi keinoksi verotuksessa olleen lapsivähennyksen palautuksen.

”Työssäkäyvät saisivat verovähennystä lapsista, ja vähennyksen voisi saada jo ensimmäisestä lapsesta”, tuleva isä Tavio esittää.

Keskustan ensimmäisen kauden edustaja Pekka Aittakumpu sai tammikuussa kahdeksannen lapsensa, pojan. Hän korottaisi lapsilisiä reippaasti nykytasosta, esimerkiksi 50 eurolla ensimmäisestä lapsesta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajasta Ville Tavio ja vauvatalkoot

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajasta Ville Taviosta tulee isä marraskuussa. © LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

”Se voisi olla yksittäinen myönteinen signaali siitä, että arvostamme kaikkia, sekä varakkaamman että köyhemmän perheen lapsia”, Aittakumpu uskoo.

Aittakumpua harmittavat mielikuvat siitä, että työura olisi tärkeämpää kuin lapsiperhe-elämä. Hän ei kannata ajatusta, että lapset pitäisi aina saada kodeista mahdollisimman nopeasti päivähoitoon. Aittakumpu on taustaltaan vanhoillislestadiolainen pappi.

Elämä kahdeksan lapsen suurperheessä on Aittakummun mielestä rikasta, mutta toki työteliästä.

”Meillä on ollut välillä lastenhoitaja kotona, ja osa lapsista on ollut välillä päivähoidossa.”

Kokoomuksen Heikki Autton neljäs lapsi, tytär, syntyi viime vuoden kesällä.

Autton mielestä tärkein syntyvyyttä tukeva keino olisi saada vanhemmuuden kustannukset pois työnantajilta valtion piikkiin, yhteiskunnan vastuiksi.

”Uskon, että siten paranisi erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asema. Se toisi turvallisuudentunteen, eikä toisi pelkoa perheen kasvusta.”

Kansanedustaja Emma Kari ja vauvatalkoot

Kansanedustaja Emma Kari sai kolmannen lapsensa, tytön, heinäkuussa. Sitä ennen hän siirtyi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta toiseksi varapuheenjohtajaksi. © LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Lapsi on lahja ja oikeus

Vihreiden kansanedustajat Iiris Suomela ja Saara Hyrkkö huomauttavat heti aluksi, että lapsia saadaan, ei tehdä.

Suomelan mielestä ensimmäiseksi pitäisi mahdollistaa lapsi niille, jotka lasta kovasti haluavat ja yrittävät.

”Tärkeintä on varmistaa adoption toimivuus sekä hedelmöityshoitojen saatavuus etenkin yksinään lasta yrittäville ja sateenkaariperheille, joilla on tällä hetkellä eniten haasteita hoitojen saannin kanssa. Molemmissa on tällä hetkellä jonoja, eivätkä ihmiset pääse edes toivomaansa lapsilukuun”, Iiris Suomela sanoo. Hän, 26-vuotias eduskunnan kuopus, saa esikoisensa joulun aikoihin.

”Tasa-arvoinen perhevapaauudistus, perheiden matalan kynnyksen tukipalvelut ja panostukset varhaiskasvatukseen”, listaa puolestaan kollega Hyrkkö.

Ne viestittäisivät hänestä ajatusta, että lapset ovat tervetulleita yhteiskuntaan ja auttavat valamaan tulevaisuususkoa siihen, että elämä kantaa.

Saara Hyrkön mielestä syntyvyyskeskustelun sävy on hyvin tärkeä, koska kyse on niin henkilökohtaisesta asiasta.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja vauvatalkoot

Puolustusministeri Antti Kaikkonen sai esikoispoikansa heinäkuussa 46-vuotiaana. © LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Täysi perhevapaan palkka

Sosialidemokraattien kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen aloitti kansanedustajatyöt varasijalta joulukuussa, koska puoluetoveri Jutta Urpilainen siirtyi kesken kauden EU-komissaariksi.

Mäkynen jäikin pian 48 päivän perhevapaalle, jota kesti maaliskuun alusta kesäkuun alkuun. Hän sai viime kesällä esikoisensa, pojan, ja on puolittanut perhevapaat vaimonsa kanssa.

”On ollut hirvittävän onnellista aikaa”, Matias Mäkynen summaa lapsiperheen ensimmäistä vuotta.

”Korostaisin perhevapaajärjestelmää, jossa korvaustaso olisi riittävän korkea, ettei kenenkään tarvitse pelätä, että perhevapaita pitäessä toimeentulo heikkenee liikaa”, Mäkynen esittää.

Korvaustasoa pitäisi hänestä parantaa sen jälkeen, kun hallitus on sovitusti pidentänyt perhevapaita.

Vauvatalkoot eivät laske kansanedustajan tulotasoa perhevapaalla, sillä tehtävä on luottamustoimi, josta maksetaan täysimääräistä palkkiota koko ajan. Mäkyselle täysi palkkio tuli yllätyksenä.

Kansanedustajan tulotaso ei laske perhevapaalla, sillä tehtävä on luottamustoimi, josta maksetaan täysimääräistä palkkiota koko ajan.

”On tärkeää, että myös eduskunnasta näytetään mallia työn ja perheen yhteensovittamisesta. Tällä talolla olisi tarvetta ehkä myös miettiä omia käytäntöjään, miten se mahdollistettaisiin.”

Mäkysen mielestä eduskunta voisi työpaikkana selvittää, olisiko lyhytaikaiselle lastenhoidon järjestämiselle käyttöä.

Iiris Suomela ja Saara Hyrkkö toivovat, että eduskunnassa olisi lastenhoitohuone, jossa edustajan puoliso tai muu henkilö voisi olla vauvan kanssa esimerkiksi pitkään venyvien tärkeiden äänestysten aikana.

Hyrkkö kertoo nyt vaihtaneensa lapsen vaippaa esimerkiksi vihreiden ryhmähuoneen pöydällä.

”Asia on kehittämisen arvoinen”, vastaa eduskunnan hallintojohta­ja Pertti Rauhio tilatoiveen kuul­tuaan.

Kunnissa yritetään yhä rahalla

Vajaan 1 900 asukkaan kaakkoissuomalainen Miehikkälän kunta on tarjonnut vuodesta 2018 jopa 10 000 euron Lahja lapselle -rahaa. Syntyvälle lapselle maksetaan tonni vuodessa 10-vuotiaaksi asti.

Viime vuonna kunnassa syntyi kolme lasta, samoin tänä vuonna. Loppuvuodesta tiedetään syntyvän vielä yksi tai kaksi lasta lisää.

”Sanoisin, että rahan vaikutukset näyttäytyvät parin vuoden aikana. Nuoria ihmisiä on asettunut kuntaan”, kunnanjohtaja Arto Ylönen selvittää.

Lahjarahalla on yritetty houkutella muuttajia ja rohkaista jo asuvia nuoriapareja lasten hankintaan. Viime vuosina on investoitu uuteen ala- ja yläkouluun. Kunta on lisäksi mukana viisivuotiaiden maksuttomassa varhaiskasvatuksen pilotissa.

”Perheenisänä toteaisin, ettei kukaan minkään rahasumman takia perheenlisäystä hanki”, Ylönen huomauttaa itsekin.

Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo, ettei yksittäinen kunta pysty laatimaan sellaista keinovalikoimaa, että syntyvyys lähtisi räjähdysmäisesti nousuun.

Kunnissa on kokeiltu niin vauvarahoja, halpoja tontteja kuin maksutonta varhaiskasvatusta.

”Näiden keinojen taustalla on laajempi tavoite. Näillä pyritään pitämään asukkaat kunnassa, ja toivotaan, että kuntaan muuttaisi uusia asukkaita.”

Toki hartaasti toivotaan, että samalla kunnan lapsiluku kasvaa.

Lahtinen uskoo, että työpaikat ja työnsaannin mahdollisuudet pitävät asukkaat kunnissa paremmin.

”Ehkä korona-aika, etätöihin siirtyminen ja työelämän muutos ovat vaikuttaneet huomattavasti enemmän pohdintaan siitä, muutetaanko isoista kaupungeista muualle.”

Lahtisen mielestä syntyvyyden pohdinta kuuluu aivan ensin yhteiskunnalle. Tärkeintä on antaa myönteinen mielikuva perhe-elämästä.

”Sen jälkeen olisi pohdittava, miten kunnat pystyvät kehittämään palvelukokonaisuutta siihen suuntaan, että siellä oikeasti ajatellaan lapsiperheitä.”

Lahtisesta on tärkeätä, että Suomessa on poliitikkoja, ministereitäkin, joista osa on saanut lapsia.

”He ovat tavallaan luoneet kuvan, että menestyvän uran ja perheen yhdistäminen on mahdollista. Se luo ihmisille luottamusta elämään.”

”Ihmiset voivat ajatella, että ”kun he pystyvät siihen, kai mekin uskallamme.”

Lisäksi tarvitaan lapsimyönteisiä yrityksiä ja työpaikkoja.

Se tarkoittaa Lahtisen mukaan kykyä sellaiseen ajatteluun, että välillä lapsen kanssa kotonaolo ei ole este kehittymiselle työuralla.

Lue myös: Seura selvitti: Nämä poliitikot ovat eduskunnan arvostetuimpia – Kysely myös paljasti, kuka on hallituksen ylivoimaisesti kunnioitetuin ministeri työkavereiden silmissä

X