Venäjä ja Ukraina käyvät informaatiosotaa tunnetasolla – Sotilasprofessori vaatii malttia: ”On hyvä harkita jakaako julkaisun sosiaalisessa mediassa”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
informaatiosota
Informaatio­sodassa pyritään vaikuttamaan konfliktin tulokseen omalta kannalta positiivisesti. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on onnistunut: Ukrainalla on muun maailman tuki hyökkääjää vastaan. © Ukrainian Presidential Press Office / AP / LEHTIKUVA
Sosiaalisen median eri palveluissa käydään kiivasta informaatiosotaa. Kremlin mielipidesoturit pyrkivät muokkaamaan asenteita Venäjä-myönteisiksi. Propagandan tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Venäjän hallinnon informaatiovaikuttaminen on lisääntynyt Suomessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kremlin asennevaikuttajat pyrkivät muokkaamaan suomalaisten mielipiteitä ja aiheuttamaan ristiriitoja tekaistujen sosiaalisen median tilien avulla. Tavoitteena on vaikuttaa esimerkiksi suomalaisten Nato-kantaan.

Juuri nyt Venäjä tosin on pääasiassa keskittynyt infor­maatiovaikuttamisessa ­Vladimir Putinin kannattajiin ­Venäjällä. Näin sanoo sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta:

”Venäjä hyvin tietää, että sen on vaikea vaikuttaa länsi­maiseen mielipiteeseen, jos se kieltää sosiaalisen median­ käyttöä koko ajan tai rajoittaa sitä.”

Vaikka Venäjä tällä hetkellä suojaa omaa kansalaisyhteiskuntaansa, niin se kuitenkin seuraa suomalaista keskustelua tarkasti.

”Venäjän tiedustelu seuraa, kuinka yhtenäisiä olemme, ja toki he etsivät kohtaa, johon voisivat iskeä. Suomalaisten huoli Venäjästä on kasvanut. Jos se huoli muuttuu peloksi, niin venäläiset haistavat sen ja iskevät siihen.”

Myös keskustelu­palstoilla mielipidevaikuttaminen on ­lisääntynyt. Suosittu Suomi24-palsta on aloittanut tehostetun valehahmotilien viestien ja profiilien poistamisen.

Suomi 24:stä vastaava johtaja Teemu Puurunen ­kertoo, että trollaaminen keskustelupalstalla on lisääntynyt ­viime aikoina merkittävästi. Hän ei halunnut avata tilannetta muuten.

informaatiosota

Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen

Ukrainan informaatiosota vahvistaa uhrin roolia

Venäjän informaatiosota on näkyvämpää osana hyökkäystä Ukrainaan. Infosodan ­Venäjä on kuitenkin hävinnyt Ukrainalle hyökkäyssodan ­alkupäivistä lähtien.

Ukrainalaiset tuottavat materiaalia jatkuvasti sosiaalisen median kanaville, ­pääasiassa Facebookiin ja Telegramiin. Ukrainan valtio ja armeija poimivat niistä materiaalia omille sometileilleen.

”Nimenomaan Ukrainan kansalaisyhteiskunta tuottaa materiaalia sosiaaliseen mediaan. Ne, jotka auttavat siellä pakolaisia ja sodan jalkoihin jääneitä siviileitä, ovat liittyneet joukkoistettuun infoarmeijaan”, Aki-Mauri Huhtinen sanoo.

Somessa jaetuilla videoilla venäläisille sotavangeille on annettu ruokaa ja heidän on annettu soittaa kotiin. Vies­tintä on tuntunut inhimilliseltä ja pehmeältä, mikä on osaltaan lisännyt maailman tukea ­Ukrainan puolutustaistelulle ja myös pakottanut valtioita toimiin Euroopassa.

Suomestakin lähetettiin lopulta puolustusvarusteita ja aseita Ukrainaan.

”Niin kauan kuin Ukrainan armeija pidättäytyy ylilyönneiltä, pysyy moraalinen tuki ja sympatiat sen puolella”, Huhtinen toteaa.

Venäjän informaatiosota ei pyri täydelliseen laatuun eikä sillä ole väliä, jääkö kiinni valehtelusta. Hallinnon virallinenkin viestintä on räikeää valehtelua. Idea on tuottaa materiaalia koko ajan lisää ja jakaa sitä mahdollisimman paljon.

Länsimaissa Venäjä yrittää saada sanomaansa läpi erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten käyttämässä lyhytvideopalvelu Tiktokissa. Siellä venäläiset ovat esitelleet omaa kulttuuriaan ja tapojaan jo ennen sotaa.

Palveluun tuotetaan mate­riaalia, joka korostaa Venäjän erityisyyttä ja sitä, miten venäläinen ihminen suhtautuu erilaisiin arkisiin asioihin.

Lue myös: Keho kuormittuu sotauutisten seuraamisesta – Aivotutkija Minna Huotilainen: ”Jokainen uutinen laukaisee pienimuotoisen taistele-tai-pakene-tilan”

Somessa pitää olla tarkkana

Kaikkiin sosiaalisen median julkaisuihin kannattaa Aki-Mauri Huhtisen mukaan suhtautua kriittisesti. Väärän tiedon erottaminen oikeasta vaatii hieman vaivaa. Täytyy selvittää, puhutaanko samasta asiasta usealla eri kanavalla samalla vai täysin eri tavalla.

”Jokaisen täytyisi pohtia, miten postauksien informaatio vaikuttaa tunnetasolla. Onko itse jossain vahvassa tunne­tilassa tai uskomuksessa, kun niitä lukee? On hyvä harkita, jakaako julkaisun heti eteenpäin.”

Huhtisen mukaan omaa objektiivisuutta voi lisätä sillä, ettei jaa sosiaalisen median postauksia, vaan käy niistä ja niiden väitteistä keskusteluja.

”Osa ihmisistä lukee melko nopeasti julkaisuja ja jakaa niitä eteenpäin miettimättä, minkälainen vaikutus niillä voi olla muihin.”

Huhtisen mukaan jatkossa ei voi enää vain luottaa, että somejulkaisu tulee joltain tutulta tai aiemmin luotettavalta taholta. Kuva- ja videomanipulaatio lisääntyy. Silloin on hyvä katsoa metadatatiedoista, koska video tai kuva on oikeasti tehty, tai onko äänet kopioitu videoon jostain muualta.

Tämä vaatii erillisen ohjelman käyttämistä ja teknistä taitoa. Ohjelmia ja käyttöohjeita niiden käyttämiseen löytyy netistä. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, postausta ei kannata jakaa.

Lue myös: Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi käyttää ääntään taitavasti kuin asetta: rohkaisuun ja myötätunnon keräämiseen maailmalta

Volodymyr Zelenskyi

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pilapiirtäjien ja katutaiteilijoiden uusi suosikkihahmo kaikkialla Euroopassa – helposti tunnistettava kansanjohtaja. © Armend Nimani/AFP/LK

X