Hakeeko Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja tukea Suomesta? Tutkija: ”Patriarkka Kirill on keskittänyt kaiken vallan kirkon sisällä itselleen”
Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, patriarkka Kirill I, vierailee Suomessa ensi toukokuussa. Mitä hän vierailullaan tavoittelee?
Venäjällä kirkon ja valtion tavoitteet ovat yhteneväiset – patriarkka Kirill on presidentti Putinin läheinen neuvonantaja.
Ukrainan kriisi ei vaikuta ainoastaan valtiollisella tasolla – myös välit ortodoksisen kirkon sisällä ovat tulehtuneet.
Ukrainan kirkon vaatimus itsenäisestä asemasta sai vastakaikua vuosi sitten, kun Konstantinopolin patriarkaatti myönsi Kiovalle luvan irtaantua Venäjästä yli 300 vuoden jälkeen.
Liike suututti Moskovan patriarkka Kirill I:sen, joka katkaisi välinsä Konstantinopolin emäkirkkoon.
”Voimme spekuloida sillä, että Kirill hakee Suomesta tukea Venäjän ortodoksiselle kirkolle”, sanoo tutkija Kaarina Aitamurto Aleksanteri-instituutista.
Kutsu vierailulle tuli Suomesta ja on osa tavanomaista ekumeenista suhdetoimintaa.
Kirkko on poliittinen toimija, joka ei kritisoi Kremliä
Moskovan patriarkan kohdalla on kuitenkin otettava huomioon, että kirkko on Venäjällä myös poliittinen toimija.
Vielä 1990-luvulla ortodoksisen kirkon piispat saattoivat tukea Venäjällä eri puolueita. Kirillin valtaannousun myötä sekä liberaalit että äärinationalisteja tukeneet piispat on korvattu valtapuolueen kannattajilla.
Samalla kirkko lakkasi kritisoimasta Kremliä.
Moskovan patriarkka Kirill kohdalla on muistettava, että kirkko on Venäjällä myös poliittinen toimija. © iStock
Patriarkka Kirill on presidentti Putinin läheinen neuvonantaja
”Patriarkka Kirill on keskittänyt kaiken vallan kirkon sisällä itselleen”, Kaarina Aitamurto sanoo.
Venäjällä kirkon ja valtion tavoitteet ovat yhteneväiset – Kirill on presidentti Putinin läheinen neuvonantaja. On varsin todennäköistä, että samaan aikaan kun Putin pyrkii heikentämään Ukrainaa, Kirill pyrkii vahvistamaan Moskovan patriarkaatin asemaa ortodoksisen kirkon sisällä.
”Meillä on historiallisesti paljon ortodokseja, joista osa kuuluu venäläisiin ja osa suomalaisiin seurakuntiin”, Aitamurto muistuttaa.