Venäjän-risteily tuotti kaksi rikossyytettä suomalaiselle matkailuyrittäjälle - liika rehellisyys koitui kohtaloksi?

Pieneen oikeussaliin Viipurin kaupunkioikeuden kolmannessa kerroksessa pakkautuu kymmenkunta ihmistä: tuomari, oikeuden sihteeri, kaksi Viipurin tullin edustajaa, suomalaisen yrittäjän asianajaja, toimittajia ja yksi kuvaaja.

Ulkona joulukuinen torstaiaamu valkenee vaivalloisesti märässä lumisateessa. Pyöreä torni, luterilainen kirkko ja muut Viipurin maamerkit oikeustalon lähellä ovat kostean talvihämärän peitossa.

Oikeuden on tarkoitus käsitellä haminalaisen Japi-Matkat-yhtiön tapausta. Yrittäjä Jarmo Ahonen Charlotte-veneineen pidätettiin kesäkuussa juhannuksen alla Viipurin lähettyvillä Vysotskissa eli Uuraassa.

Viipurin tulli vaatii Ahoselta 36 000 euron sakkoja sekä arviolta 200 000 euron arvoisen Charlotte-laivan menettämistä Venäjän valtiolle luvattomasta turistiliikenteen harjoittamisesta.

Kieliongelmia

Oikeudessa Jarmo Ahosta puolusti asianajaja Andrei Ahremtšuk (vas.). Vastapuolelta paikalla oli kaksi Viipurin tullin edustajaa. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

Tuomari Roman Petrov aloittaa istunnon tarkistamalla läsnäolijat. Ahonen ei ole henkilökohtaisesti paikalla. Puolustusasianajaja Andrei Ahremtšukin mukaan tiedonkulkua syytetyn kanssa on hankaloittanut se, että asiointi on tapahtunut tulkin välityksellä.

Ahremtšuk ei puhu suomea tai englantia, ja Ahosen venäjän taito taas ei riitä asioimiseen puhelimitse asianajajansa kanssa ilman tulkkia.

Käräjöinti päättyy nopeasti.

”Koska vastaaja ei ole henkilökohtaisesti paikalla, istuntoa on siirrettävä”, Petrov napauttaa päätöksen.

Uusi istuntopäivä sovitaan tammikuun lopulle. Saliin pakkautunut väki purkautuu käytävään, kun istuntoa on kestänyt alle kymmenen minuuttia.

Myöhemmin Ahonen ihmettelee tapauksen venymistä ja Ahremtšukin toimia Seuralle.

”Hän nimenomaan ilmoitti minulle ennen oikeudenkäyntiä, että henkilökohtainen läsnäoloni istunnossa ei ole tarpeen”, Ahonen sanoo.

Harrastus vai bisnes?

Ahremtšuk selvittää käytävällä toimittajille, että vyyhdissä on kaksi erillistä rikossyytettä.

Toinen liittyy siihen, että Ahonen kieltäytyi maksamasta hänelle määrättyä ja hänen aiheettomana pitämäänsä tullimaksua. Tätä syytettä oli tarkoitus käsitellä joulukuun peruuntuneessa istunnossa.

Toinen syyte liittyy luvattomaan liikenteen harjoittamiseen väliaikaisesti maahan tuodulla liikennevälineellä.

”Kun valtiorajan yli tuodaan kulkuneuvo, tuoja sitoutuu käyttämään sitä vain yksityiseen käyttöön, ei liiketoimintaan. Nyt Ahosta syytetään siitä, että hän kuljetti aluksella turisteja Venäjän sisällä ansaitakseen rahaa”, Ahremtšuk selittää.

Tätä syytettä käsiteltiin jo marraskuun lopulla Viipurin kaupunkioikeudessa. Tuomari kuitenkin palautti luvatonta liikennettä koskevan tapauksen syyttäjälle, ja asian käsittely jatkuu myöhemmin pietarilaisessa oikeusistuimessa.

Ahremtšukin mukaan puolustuksen tehtävä on osoittaa, että kyseessä oli yksityinen retki, jonka tarkoituksena oli vain katsella kauniita maisemia, ei tehdä bisnestä.

Ahonen on vedonnut siihen, että laivalla ei esimerkiksi myyty retken aikana alkoholia lainkaan. Tämän osoittivat todeksi tullin tutkimat kassatositteet. Venäjällä rahaa ei Ahosen mukaan muutenkaan liikkunut lainkaan, vaan kaikki maksut suoritettiin Suomessa.

Ahremtšuk arvioi, että oikeuden ratkaisuja on odotettavissa aikaisintaan ensi keväänä.

Kovan onnen risteily

Kovan onnen sotahistoriallinen risteily tehtiin 14.–16. kesäkuuta. 45 suomalaisen ryhmä tuli Sovjetskin eli entisen Johanneksen satamaan suomalaisen liikennöitsijän linja-autolla ja risteili Johanneksesta Viipurin lähivesille Charlotte-aluksella.

He palasivat bussilla Suomeen Uuraasta, jonne sotahistorian kannalta merkittäville paikoille tehty risteily päättyi.

Välittömästi risteilyn jälkeen Uuraassa viranomaiset tulivat aluksen luokse veneillään, pidättivät Ahosen ja ohjasivat tämän aluksineen Tervasaaren satamaan Viipuriin. Ahosta kuulusteltiin aamuun asti, mutta päästettiin sen jälkeen vapaaksi oikeudenkäyntiä odottamaan.

Yrityksistään huolimatta Jarmo Ahonen ole saanut Charlottea Suomeen. Hän pelkää laivalle käyvän huonosti, mikäli se jää talveksi jäihin.

”Laiva on turvallisessa paikassa ja lukkojen takana Viipurin laivanrakennustelakalla. Siitä huolehditaan asianmukaisesti”, vakuutti tullin edustaja Viipurin kaupunkioikeudessa.

Viipurin tulli vaatii Ahoselta sakkoja sekä arviolta 200 000 euron arvoisen laivan menettämistä Venäjän valtiolle.

Rehellisyys kostautuu

Andrei Ahremtšuk ©Juha Metso/Otavamedia

Oikeuteen haastettu Jarmo Ahonen on Venäjän-matkailun konkari, jonka on vaikea ymmärtää päätymistään oikeuteen Venäjälle. Hän kertoo Venäjän vesille tullessaan näyttäneensä rajaviranomaisille ja tullille kaikki luvat ja paperit ja kertoneensa, millä asialla on.

Vielä Johanneksessakin ennen risteilylle lähtöä rajaviranomaiset kävivät laivalla ja Ahonen varmisti, että kaikki paperit ovat kunnossa.

”He sanoivat, että kaikki on kunnossa ja toivottivat hyvää matkaa”, ihmettelee Ahonen.

Hän on tehnyt vastaavan risteilyn aiemminkin ilman ongelmia. Kaiken kaikkiaan Ahosella on takanaan neljännesvuosisadan kokemus Venäjän-matkailusta.

Ahosen asianajaja Andrei Ahremtšuk arvioi, että Jarmo Ahosen ongelmaksi koitui liiallinen rehellisyys ja avoimuus – mikäli tämä olisi kertonut aikeistaan viranomaisille ylimalkaisemmin, koko sotku olisi luultavasti vältetty.