Venäjä aiheuttaa nälänhätää Intian ennätyshelteidenkin iskiessä viljakauppaan – Myös Suomessa syötävästä ruoasta yli 40 prosenttia tuodaan muualta

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa ruokakriisin, joka uhkaa miljoonien ihmisten henkeä. Ruokaturvallisuus laskee maailmanlaajuisesti, kun Venäjä estää viljan laivakuljetukset Ukrainasta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Aliravittua lasta hoidetaan Jemenin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Taezissa. Vuosien sotiminen, talouden romahtaminen ja koronaviruspandemia on aiheuttanut ruokapulan, joka koskettaa 16,2 miljoonaa ihmistä. © Ahmad Al-Basha/afp/Lk

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa ruokakriisin, joka uhkaa miljoonien ihmisten henkeä. Ruokaturvallisuus laskee maailmanlaajuisesti, kun Venäjä estää viljan laivakuljetukset Ukrainasta.
Teksti: Juha Pippuri

Akuutti nälänhätä uhkasi YK:n mukaan viime vuonna 193 miljoonaa ihmistä. Syynä on usein ilmastonmuutos tai luonnonkatastrofi.

Lisätuskaa tuovat sodat.

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainassa vaikeuttaa jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää monessa ruokapulasta kärsivässä maassa.

Ukraina maailman vilja-aitta

Ennen sotaa Venäjällä ja Ukrainassa viljelty vehnä piti isoa osaa maailmasta kylläisenä. Vehnän vienti näistä maista kattoi noin kolmanneksen kaikesta vehnän viennistä koko maailmassa.

Venäjältä ja erityisesti Ukrainasta on perinteisesti viety viljaa Mustanmeren kautta Välimeren rannikoille Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan sekä Suezin kanavaa pitkin Itä-Afrikan rannikolle.

Sodan tuhojen takia viljanvienti on nyt vähentynyt radikaalisti.

Nälänhätä, kuivunut järvi Intiassa.

Osittain kuivunut järvi Ahmedabadissa. Intiassa on syttynyt lukuisia maasto- ja kaatopaikkapaloja. Toukokuun monsuunikauden odotetaan helpottavan kuivuutta. © AP / LK / AJIT SOLANKI

Intian hätäapulupaus kuivumassa pelloille

Nälänhädän piinaaman Afrikan sarven maat saivat tärkeää apua Intialta, joka lupasi toimittaa alueelle viljaa. Nyt tosin näyttää siltä, että Intian hallitus joutuu perääntymään ainakin osin lupauksestaan, sillä Intian ennätyshelteet heikentävät maan tämän vuoden viljasatoa huomattavasti.

Intiassa ja Pakistanissa oleva tukala kuumuus pahentaa jo ennestään vakavaa ruokakriisiä myös Afganistanissa. Se on lähes täysin ulkomailta tuodun viljan varassa. Perinteisesti Afganistan on käynyt viljakauppaa etenkin Intian kanssa.

Viljaa olisi, mutta sitä ei saada hätää kärsiville

Pahin tilanne on Jemenissä, jonne on juuri saatu vuo­sien sotimisen jälkeen aselepo. Jemenissä on varastossa vehnää vain neljäksi kuukaudeksi. Viljaa maahan on ostettu sieltä, mistä sitä on halvimmalla saatu. Nyt edullista viljaa ei ole missään.

Viljan hintaan on vaikuttanut myös kuljetuskustannusten nousu. Öljy ja Mustallamerellä liikennöivien­ alusten vakuutukset ovat nyt ennätyskalliita.

Talouspakotteiden vuoksi viljan ostaminen sodan Euroopassa aloittaneelta Venäjältä on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Haaste ei välttämättä olekaan se, että vehnää tai muuta viljaa ei olisi, vaan se että vilja on väärissä paikoissa ja sen liikuttaminen on todella kallista.

Lisäksi venäläiset estävät laivojen pääsyn Ukrainan Odessan valtaville viljavarastoille.

”Joidenkin arvioiden mukaan sata rahtialusta on odottamassa, että ne pääsisivät lastaamaan viljaa”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki.

Viljasiiloja Odessan satamassa Ukrainasta. Vilja kuljetettiin ennen sotaa rahtilaivoilla eri puolille maailmaa. Köyhät maat ovat riippuvaisia kuljetusten jatkumisesta.

Viljasiiloja Odessan satamassa Ukrainasta. Vilja kuljetettiin ennen sotaa rahtilaivoilla eri puolille maailmaa. Köyhät maat ovat riippuvaisia kuljetusten jatkumisesta. © Elena Larina/Alamy/aop

Jemenin hauras rauha uhattuna

Venäjä ei tuhoa vain Ukrainaa ja omaa maataan, vaan sodalla on valtavat heijastusvaikutukset myös kauemmas.

”Jemenin kannalta surullista on se, että sisäisessä konfliktissa näkyi valoa tunnelin päässä, ja sitten taivaalle ilmestyy tällainen musta joutsen, joka laittaa koko pelikentän uusiksi. Tragedia, joka olisi voitu välttää”, Olli Ruohomäki toteaa.

Myös Somalian alue Afrikan sarvessa kärsii tilanteesta erityisellä tavalla.

Sekä Afrikan sarvessa että Jemenissä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät vuorotellen kuivuutena ja toisaalta äkillisinä rankkasateiden aiheut­tamina tulvina. Tulvat ovat tuhonneet infrastruktuuria ja viljaa.

Lisäksi viime vuonna valtavat heinäsirkkojen parvet söivät paljon satoa.

Maat ovat hyvin riippuvaisia häiriöttömästä raaka-aineiden kulusta

Maailman väestöstä 80 prosenttia on osittain riippuvaista tuontiruoasta. Tilannetta on kutsuttu ”yliverkostoituneeksi ruokasysteemiksi”.

Tiettyyn rajaan asti on hyvä, että maa erikoistuu tuottamaan jotain omaa ja hankkii loput tarvittavat ostamalla muualta. Mutta jos on liian riippuvainen kauppasuhteista, niin ennakoimattomat ja yllättävät tilanteet aiheuttavat suuria vaikeuksia, šokkeja.

Suomikaan ei ole tällä hetkellä omavarainen. Syömästämme ruoasta yli 40 prosenttia tulee muualta. Lisäksi esimerkiksi eläinrehujen osalta olemme täysin riippuvaisia valkuaisten tuonnista rypsin ja rapsin muodossa.

Sen lisäksi olemme riippuvaisia ulkomaisista lannoitteista. Venäjä on yksi suurimpia lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden viejiä.

Ruokaturvattomuus saattaa lisätä levottomuuksia

Huoltovarmuus on mahdoton tavoite monissa konflikteissa kärsivissä yhteiskunnissa. Elämä on ollut selviytymiskamppailua jo liian kauan.

Tulevaisuudessa ruokaturvattomuus aiheuttaa Ruoho­mäen mukaan sekä yksilöllistä kärsimystä että yhteiskunnallista levottomuutta. Ruokapula ei välttämättä johda väkivaltaisuuksiin, mutta ruoan kallistuminen väistämättä syventää ongelmia, hän sanoo.

”Eri maiden sisäiset yhteiskunnalliset kudelmat ovat aina hyvin erilaisia.”

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on taas uusi kerros kudelmassa ja pahentaa vaikeuksissa olevien­ ihmisten tilannetta entisestään.

Intia ja Pakistan helteiden armoilla

Ennätyksellinen helleaalto toi Intiaan ja Pakistaniin 40 asteen kuumuuden jo maaliskuussa. Alueilla ei ole ollut näin kuumaa näin aikaisin keväällä yli 60 vuoteen.

Pahimmillaan lämpötila nousi liki 50 asteeseen.

Maat ovat joutuneet turvautumaan laajoihin sähkökatkoihin energian riittävyyden varmistamiseksi. Satokadon odotetaan olevan suuri etenkin Intiassa.

Helle on jatkunut edelleen toukokuussa ja tuhonnut jo neljäsosan Intian viljasadosta. Ruoantuotannossaan maa on ollut lähes omavarainen. Ilmastonmuutoksen takia monsuunisateita on vähemmän, ja ne ovat muuttuneet erittäin epävarmoiksi. Myös pohjaveden pinta on alentunut.

”Tilannetta pahentaa entisestään se, että varsinkin tärkeimmillä Intian ruoantuotannon alueilla peltojen kasteluun pumpataan enemmän vettä kuin pohjavesi ehtii uusiutua sateista”, sanoo Aalto-yliopiston vesitalouden apulaisprofessori Matti Kummu.

Pohjavesi voikin joiltain alueilta loppua kokonaan. Intiassa pohjaveden pumppaaminen on Kummun mukaan lähes ilmaista valtion energiantuotantotukien vuoksi.

Pohjois-Pakistanin vuoristoalueilla kuumuus sulattaa jäätiköitä. Nopea sulaminen on jo synnyttänyt satoja järviä, joista kolmisenkymmentä on vaarassa tulvia.

X