Venäjän-tuntija: Putinin katoamistemppu kiihdyttää Venäjän hajoamista
Kuka hyötyi Putinin katoamisesta? Yhden oletuksen mukaan piileskely oli Putinin viimeinen oljenkorsi.
Vladimir Putin palasi julkisuuteen tavatessaan Pietarissa Kirgisian presidentin maanantaina 16. maaliskuuta.
Venäjän meno presidentti Vladimir Putinin katoamistemppuineen on hillitöntä, toteaa Venäjän älymystöön ja kansalaismediaan yhteydessä oleva kirjailija-suomentaja Jukka Mallinen.
Ydinaseuhkailuineen se tuo Mallisen mieleen Pohjois-Korean ja Kuuban kriisin 1962.
”Mediatempullaan Putin sai maailmanlaajuisen julkisuuden ja hyödyn. Tästedes häneen kuitenkin suhtaudutaan ulkomailla kuin Pohjois-Korean päämieheen Kim Jong-uniin”, Mallinen toteaa.
Sunnuntaina esitetyssä televisio-ohjelmassa Putin julisti, että Venäjä oli valmistautunut Krimin yhteydessä ydinaseiden käyttöön.
”Se merkitsi vakavaa ydinaseella uhkaamista ensimmäisen kerran sitten Kuuban kriisin.”
Moskovassa opiskellut ja Pietarissa Suomen Pietarin-instituuttia johtanut Mallinen jatkaa:
”Maaliskuun 15.–16. välisenä yönä Putin – näin kai voidaan nyt sanoa – komensi vuoteistaan sotaharjoituksiin 40 000 venäläissotilasta. Tällä tavoin Putin yrittää korostaa omaa asemaansa.”
Vallankaappaus yhä mahdollinen
Putinin katoamistempusta on kaksi teoriaa.
”Ensimmäisen mukaan kulisseissa käydään kovaa valtataistelua, jossa Putin on ahtaalla. Toisen teorian mukaan kysymys oli juuri mediatempusta, jonka päätteeksi hallitsija ilmestyi takaisin näyttämölle kuin jumala auringonvaloon. Yritetään sanoa, että Putin on yhä tiukasti satulassa.”
Onko hänen valtansa uskottava?
”Se on hyvä kysymys. Venäjän kokonaistilannetta ajatellen on mahdollista, että katoamistemppu merkitsi tarttumista viimeiseen oljenkorteen. Palatsivallankaappaus, jossa Putin syöstään vallasta, on yhä mahdollinen.”
Varjonyrkkeilyä
Tapahtumasarja sai alkunsa oppositioaktivisti Boris Nemtsovin murhasta helmikuun lopussa. Se yllätti myös Putinin.
”Nemtsovin murhasta alkoi jatkuva varjonyrkkeily maton alla. Turvallisuuspalvelut olivat murhasta selvästi turhautuneita.”
Mallinen toteaa, että Venäjällä armeija ei sotkeudu politiikkaan.
”Seurasi kuitenkin armeijan ja mainittujen turvallisuuspalveluiden – silovikkien – välinen yhteenotto. Turvallisuuspalvelut saivat Nemtsovin murhasta siinä määrin tarpeekseen, että ne varoittivat illalla 15. maaliskuuta oppositioaktivisti Ksenia Sobtshakia, joka seuraavana päivänä ilmoitti pakenevansa Venäjältä länteen.”
Seuraavaksi Putin olisi menettänyt luottamuksensa turvallisuuspalveluihin.
”Niiden löytämällä murhalistalla olivat Sobtshakin ja Nemtsovin lisäksi Venäjältä paenneen Mihail Hodorkovskin nimet.”
Päät leikattaisiin poikki
Kaikki alkoi Venäjän sotaretkestä Ukrainaan.
”Lännen talouspakotteet Venäjälle seurasivat sitä, ja Venäjän talous kääntyi syöksyyn. Nyt Venäjä on konkurssiaallon kourissa, sitä uhkaa massatyöttömyys.”
Entä paljon puhutut miljardöörit, Putinin oligarkit?
”Oligarkit ja talouselämän eliitti ymmärsivät, millaista virhettä Ukrainan sotaretki merkitsi. Seurasi jälleen uusi konflikti sodan laajentajien ja vetäytymisen kannattajien välillä.”
Mikseivät oligarkit ryhmity avoimeen kapinaan Putinia vastaan?
”Heidän päänsä leikattaisiin poikki. He olisivat entisiä miljardöörejä.”
Mallinen mainitsee yhdeksi lähteekseen arvostetun talouslehden Vedomostin. Se on kritisoinut nykymenoa varsin avoimesti.
Venäjä hajoaa
Mallisen mukaan nyky-Venäjän johtamisjärjestelmä on muuttunut peruuttamattomasti. Vauhti on ollut hirmuinen.
”Jos näin jatkuu, Venäjä hajoaa. Sen talous luhistuu, ja valtavaa maata on yhä vaikeampi hallita keskusjohtoisesti. Ainoa tapa välttää katastrofi on saada lännen pakotteet poistettua, mikä merkitsisi Krimin ja Itä-Ukrainan palauttamista Ukrainalle.”
Miten siinä kävisi Putinille?
”Häneltä menisi virka. Ehkä myös henki.”