Versosurma tuhoaa taimistoja – Mäntyjen kasvu voi heikentyä lähivuosina yli 40 prosenttia

Jaa kaverilleTilaa Seura
© timo silver/metsäkeskus
Versosurma voi tappaa täysikasvuisen puun yhden kasvukauden aikana.

Kun männyn latvuston ruskeat neulaset leviävät alhaalta ylöspäin, niin mäntyyn on todennäköisesti levinnyt surmakkasieni.

Pienissä, halkaisijaltaan alle millimetrin kokoisissa itiöpesäkkeissä talvehtiva surmakkasieni leviää kesän ja alkusyksyn aikana tuulen ja sadepisaroiden mukana puusta toiseen.

Pahimmillaan surmakkasienen aiheuttama versosurma voi tappaa täysikasvuisen männyn yhden kasvukauden aikana.

”Ensin puusta kuolevat uudet ja sienen edetessä vanhemmat vuosikasvaimet, jonka seurauksena puu kuivuu ja kuolee pois”, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Vuosikausien epidemia

Versosurmaa tavataan nykyään kautta Suomen, mutta tiheimmät esiintymät ovat Ylä- ja Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen männiköissä.

Surmakkasieni elää muiden sienikasvustojen tavoin jatkuvasti maamme metsissä. Sateisina kesinä, ilmankosteuden ollessa korkea, surmakkasieni alkaa levitä tiheiköistä laajemmalle puustoon.

2010-luvulla on ollut useita sateisia kesiä ja nykyisen epidemian voidaan katsoa alkaneen vuonna 2016.

”Viime kesä oli erityisen sateinen ja syksy kostea ja viileä, mikä kiihdytti versosurman leviämistä.”

Kulunut kevät ja alkukesä ovat olleet kuivia ja lämpimiä, mikä taas on hieman hidastanut tuhosienen leviämistä. Tänä vuonna versosurman kuivattamia mäntyjen neulasia havaittiin kuitenkin jo toukokuun alussa ja tautia on löydetty alueilta, missä sitä ei ole ennen tavattu.

”Sienen riivaamassa Itä-Suomessa mäntyjen latvukset ovat supistuneet kolmasosaan siitä, mitä ne olivat ennen versosurmaepidemiaa.”

Versosurma tappaa vuosikasvaimet, minkä myötä puu kuivuu ja kuolee. © Timo Silver/metsäkeskus

Taimikot vaarassa

Versosurma tuhoaa myös mäntyjen taimistoja. Mikäli surmakkasieni leviää alle metrin korkuisiin taimiin, seurauksena on yleensä koko taimikon kuolema.

Metsien lisäksi versosurmaa on tavattu jopa kotipihojen koristemännyissä.

Versosurmalle alttiimpia paikkoja ovat alavat, viileät ja kosteat kasvuympäristöt.

Männyn lisäksi surmakkasieni voi iskeä myös kuusiin ja etenkin niiden taimiin, jos ne kasvavat sairastuneiden mäntyjen alikasvustoina.

Versosurmaa ehkäistään ja torjutaan taimitarhoilla kemiallisilla torjunta-aineilla.

”Metsissä sienitaudin leviämistä voidaan hillitä ainoastaan poistamalla sairastuneita puita tai harventamalla metsää siten, että metsä pääsee tuulettumaan, jolloin sienen elinolosuhteet heikkenevät”, Remes kertoo.

Uusia tauteja tulossa?

Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan mäntyjen kasvu voi alentua tulevina vuosina yli 40 prosenttia, mikäli surmakkasieni tuhoaa puiden elävien latvusten pituuden kolmasosaan alkutilanteesta.

”Jos syksystä ei tule kostea ja talveksi saadaan kuivia pakkaskelejä, niin surmakkasienten itiöpesäkkeitä alkaa hävitä metsistämme”, Markku Remes kertoo.

Leuto ja kostea talvi puolestaan lisäisi surmakkasienen lisäksi myös muiden sienitautien määrää.

”Tulevaisuus näyttää siinä mielessä huolestuttavalta, että ilmaston lämpeneminen suosii sienikasvustoja ja lämpenemisen myötä metsiimme saattaa levitä meillä vielä toistaiseksi tuntemattomia tuhosieniä.

X