Korkeasaaren vikunja oli yllätysvauva – Meinasi syntyä turistiryhmän keskelle  

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kamelieläimiin kuuluva vikunja on sukua guanakoille ja elää Andien vuoristossa. © Henrik Sundén / Korkeasaaren eläintarha
Vikunjatamman tiineys ja synnytyksen alkaminen olivat yllätys jopa eläintarhan henkilökunnalle.

Korkeasaaren eläintarhan kaikkien aikojen ensimmäinen vikunjavarsa syntyi tänä kesänä keskellä kirkasta päivää. Kun synnytys käynnistyi, eläinten aitauksen halki kulkevalla ”vikunjaväylällä” oli parhaillaan turistiryhmä oppaineen. Väylä ja aitauksen läheiset käytävät kuitenkin suljettiin välittömästi, jotta vikunjatamma saisi synnyttää rauhassa.

Videolta näkyy, kuinka ensimmäistä varsaansa synnyttävä emä nousee välillä jaloilleen ja pyörii levottomasti paikallaan. Useita tunteja kestänyt synnytys sujui ilman ongelmia, ja orivarsa otettiin laumassa hyvin vastaan.

Video: Henrik Sundén/Korkeasaaren eläintarha (2017)

Yllätysraskaus

Korkeasaaren eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti kertoo vikunjavarsan olleen jopa eläintarhan henkilökunnalle yllätys.

”Varsa oli toivottu tulokas, mutta emme olleet varmoja, onko tamma tiineenä. Olimme laskeneet alun perin, että oletetun varsan olisi pitänyt syntyä juhannuksena, mutta mitään ei tapahtunut ennen kuin vastas torstaina 13. heinäkuuta. Se oli ensisynnyttäjä, ja vikunjatamman tiineyttä on vaikea nähdä päällepäin. Sikäli se oli yllätysvauva”, Trontti paljastaa.

Eläintarhan pienissä tulokkaissa on aina yllätysmomentti mukana. Lajikohtainen kiima-aika on tiedossa ja toisinaan henkilökunta näkee parittelun.

”Kissapedoilla saattaa tulla jopa raskausajan keskellä valekiima. Vatsan kasvukaan ei välttämättä näy, jos eläin on pulskassa kunnossa”, Trontti jatkaa.

Vikunjatamma synnyttää. © Henrik Sundén / Korkeasaaren eläintarha

Kameleiden sukua

Etelä-Amerikasta kotoisin oleva vikunja (Vicugna vicugna) on villi kamelieläin, jota tavataan Perussa, Boliviassa, Chilessä ja Argentinassa. Se elää Andien vuoristossa jopa neljän kilometrin korkeudessa.

Kamelieläimistä vikunja on kaikkein pienin. Ruumiin pituus on noin 120 senttiä ja säkäkorkeus alle metrin.

”Vikunja ja guanako (Lama guanicoe) ovat villejä lajeja. On puhuttu, että guanako saattaisi olla kotieläimeksi kesytettyjen laaman (Lama glama) ja alpakan (Vicugna pacos) kantamuoto. Geneettistä tutkimusta lajien välillä on tehty, mutta täyttä varmuutta sukulaisuussuhteista ei ole”, Trontti kertoo.

Vikunjaa peittävä villa on erittäin hienojakoista ja hyvin lämpöä eristävää. Hieno turkki oli vähällä koitua lajin kohtaloksi.

Vielä 1500-luvulla vikunjoja oli useita miljoonia. Ahkera metsästys romahdutti populaation. Aallonpohja saavutettiin 1900-luvun puolivälissä, kun 400 000 vikunjan populaatio romahti kymmenessä vuodessa noin 6 000 yksilöön. Laji saatiin elpymään kieltämällä sen metsästys ja vikunjatuotteiden kauppa. Tänään vikunjoita arvioidaan olevan noin 350 000.

Vikunjavarsa ja sen emä. © Henrik Sundén / Korkeasaaren eläintarha

Nihkeää yhteiseloa

Korkeasaareen vikunjat tulivat 2013 yhdessä samoilta seuduilta olevien marojen kanssa. Marat eli pampajänikset (Dolichotis patagonum) ovat marsuille sukua olevia jyrsijöitä. Samaan aitaukseen sijoitettujen eläinten yhteiselo oli aluksi nihkeää.

Uteliaat ja reviiriään puolustavat vikunjat hätyyttelivät arkoja maroja. Aitaus jouduttiin tilapäisesti kahtia. Kun marat oppivat löytämään niitä varten rakennetut piilopaikat, lajien yhteiselokin alkoi sujua paremmin.

”Maroille rakennettiin katos, johon ne pääsivät suojaan ja jonne niiden ruoka tarjoiltiin. Alkuvaiheen kahnauksessa taisi olla enemmänkin kyse ruoasta, kun marojen ruoat olivat alkaneet maistua vikunjoillekin”, Trontti kertoo.

Lue myös:

Amurintiikeri sai pentuja – Korkeasaaren tulokkaat ovat söpöjä ja poikkeuksellisen arvokkaita

Korkeasaaren pikkuapinat lisääntyvät liikaa – ehkäisyä tarvitaan

Uusi kokeilu tappajaetanoiden torjumiseksi: Nilviäisiä syötetään Korkeasaaren eläimille 

 

 

X