Vieraan vallan valheita, verkkorikollisuutta ja kiivasta vakoilua: Supo julkaisi listansa Suomen uhkatilanteesta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Verkkovakoilu lisääntyy myös Suomessa.
Suojelupoliisi varoittaa kansallisessa uhkakatsauksessaan etenkin verkkovakoilun ja -vaikuttamisen kasvaneista riskeistä. © iStock
Suojelupoliisin uuden kansallisen turvallisuuden katsauksen mukaan valtiolla on suuria ulkomaisia vakoilu-uhkia, mutta eniten väkivaltariskiä kaduilla aiheuttavat kotimaiset toimijat.

Ensiksi hyvät uutiset: 101-vuotias Suomi on edelleen yksi maailman turvallisimmista kolkista asua ja elää. Lehtiotsikoista ja nettikeskusteluista saa liian usein sellaisen kuvan, että meitä uhkaavat tuhannet erilaiset vaikeudet, vaarat ja pahuudet, ihmisten ja luonnonmullistusten aiheuttamat hirmuteot.

Suojelupoliisi on lohduttavan realistinen.

Supo julkaisi maanantaina 10. joulukuuta tuoreen katsauksensa maamme turvallisuusuhkiin, ja lista on yllättävän lyhyt. Vaaroja on, mutta maaleina ovat enimmäkseen valtiolliset toimijat ja vahingontekojen kohteena tietoverkot.

Voit lukea koko katsauksen tästä linkistä.

Vakoilu jatkuu aktiivisena

Suomeen kohdistuva vakoilu on jatkunut aktiivisena, eikä meno näytä laantuvan. Kehitys johtuu Krimin vuoden 2014 miehityksestä alkaneesta idän ja lännen välien kiristymisestä. Tiedustelupalvelut yrittävät vaikuttaa ja saada vihiä Suomen päättäjistä, ratkaisuista sekä sitä kautta myös EU:n päätöksenteosta.

Supon mukaan tänne on pesiytynyt pysyvästi kymmeniä ulkovaltojen tiedusteluihmisiä, ja saman verran keikoillaan olevia vakoojia.

Suojelupoliisi jättää kohteliaasti mainitsematta, tuleeko valtaosa näistä toimijoista idästä. Läntisten yhteistyömaiden kun tiedetään saavan tarvitsemansa informaation suoraan tietovaihdolla valtiokoneistomme kautta.

Helsingissä parveilevien agenttien määrä ei ole silti yhtä suuri kuin 1970-luvulla kylmän sodan aikana, koska vakoiluun tarvitaan nykyään tietoverkkojen ansiosta vähemmän työvoimaa kuin ennen.

Verkossa peli kovenee

Supo varoittaa, että tietomurrot ja muut verkkorikokset muuttuvat lähivuosina yhä vaikeammiksi torjua.

Supo kertoo, että Venäjän tekemiksi arvioidut tietoturvahyökkäykset ovat kohdistuneet muun muassa valtionhallintoon ja energia-alan yritystoimintaan. Maaleina ovat ilmeisesti myös puolustushallinnolle töitä tekevät alihankkijafirmat.

Kiinaa epäillään enemmän puhtaasta yritysvakoilusta: sen toimijoiden arvellaan yrittäneen päästä kiinni suomalaisten teollisuusyritysten tuotekehitystietoihin.

Samalla Supon mukaan Suomeen kohdistettu hybridivaikuttaminen on määrätietoista ja suunnitelmallista.

Katsaus ennakoi, että vastedes – osittain jo nyt – Suomessa jaetaan verkon kautta informaatiokampanjoilla väärää tietoa, mustamaalataan yksittäisiä päättäjiä ja toimijoita ja käytetään talouden suhdanneilmiöitä hyväkseen kaaoksen lietsomisessa.

Kohteena on Suomen poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko, jota nimeltämainitsemattomat suurvallat pyrkivät joko ohjaamaan haluamaansa suuntaan tai häiritsemään ratkaisevasti.

Tässä ne ovat Supon mukaan todennäköisesti valmiita käyttämään kovempia otteita kuin aiemmin.

Terrorismin uhka ennallaan

Ääri-islamistisen terrorin uhka on pysynyt vuodentakaisella kohonneella tasolla, eli Supon oman neliportaisen asteikon puolivälissä.

Supon mukaan sillä on seurattavanaan 370 mahdollista riskihenkilöä, joista osa on saanut koulutusta terroristialueilla. Seurannassa olevien määrä on kasvanut edellisvuosista muutamalla kymmenellä. Parinkymmenen Syyriassa sotineen vierastaistelijan arvellaan palanneen tänne ISIS-järjestön maailmalla kärsimien tappioiden takia.

Kansalliselle arkipäivän turvallisuudelle merkittävin yksittäinen ääriryhmä koostuu silti Supon mukaan kotimaisista, Ruotsista johdetuista ”Pohjoismaisen vastarintaliikkeen” uusnatseista.

Nämä ja heidän kumppaniporukkansa ovat hanakoita käyttämään katuväkivaltaa.

 

X