Viisi vastausta, joilla pärjää väittelyssä HX-hävittäjäkaupoista missä tilanteessa vain
Yksinkertaistukset ovat höhliä, mutta niitä poliitikotkin käyttävät, kun väitellään valtion lähiajan suurimmasta ostoksesta, Hornet-hävittäjien uusimisesta kymmenellä miljardilla eurolla. Tässäpä siis ilmainen lista ostoperusteluista, joilla pärjäät asiantuntijana niin A-studiossa kuin lähimmän ABC-huoltamon baarissakin.
Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen.
1. Onko meidän pakko ostaa 64 uutta konetta? Mitä vikaa vanhoissa on?
Jos nyky-Hornetit olisivat autoja, kaikki autonomistajat ymmärtäisivät, että 30 vuotta täysillä kaasuteltua kärryä on kohta vaikea saada katsastuksesta läpi. Metalli väsyy äärimmäisestä rasituksesta ja kuskien työturvallisuus alkaa olla uhattuna.
Oikeastihan koneita tarvittaisiin mieluummin sata, etteivät ne tositilanteessa ole kaikki samaan aikaan väärillä paikkakunnilla, määräaikaishuolloissa tai Windowsin ohjelmistopäivityksessä.
2. Eivätkö kaikki maat voisi olla sovussa keskenään?
Kyllä voisivat, mutta kaikki vanhenevien, pelokkaiden yksinvaltiaiden maat eivät aina omista syistään kykene pysymään sopuisina.
Suomen täytyy puolustusratkaisuissaan olla kuin se koulunpihan vahva pikkutyttö tai -poika, joka sanoo uhoavalle koulukiusaajalle, provosoimatta mutta varmasti ”Ole rauhassa keskenäsi, mutta mulle et rupee”.
3. Eikö samalla rahalla rakentaisi 64 uutta lastensairaalaa?
Kyllä varmaan, mutta rakennukset jäisivät ilman työntekijöitä. Meillä on niin kova hoitajapula, ettei nykyisiinkään sairaaloihin riitä ammattiväkeä. Ja vaikka ne rakennettaisiin, se ei poista sotalentsikoiden käyttötarvetta: miten lähetät yhdenkään sairaalan ilmaan tunnistus- tai torjuntalennolle, saati pysäyttämään maahyökkäystä?
”Mitä muuta samalla rahalla saisi” -koulukunnalle on hyvä mainita, että 12 miljardia maitolitraakin olisi hyvä verrokki, ja sitä on käytetty keskustelussa turhan harvoin.
4. Mitä virkaa on meidän 64 koneella, jos vastustajalla on tuhat lentolaitetta?
Taitavinkaan vihulainen ei saisi yhtä aikaa sitä määrää kimppuumme. Jos tänne joku hyökkää, koneet tulevat pienempinä osastoina kerrallaan. Jokainen tietää, että suomalaiset pystyvät aina tekemään hyökkääjälle ikävää jälkeä vähilläkin varusteilla.
Kaikki nyt Suomelle tarjotut konemallit ovat tehokkaampia ”ikävän jäljen” tekijöitä kuin edeltäjänsä, niillä saa pudotettua ohjuksia pahisten niskaan liki tuhannen kilometrin päähän lähtöpaikasta.
Ja koska koneita on vain ne 64, epäluuloisinkin diktaattorivanhus tajuaa, ettei niitä ole ostettu Suomen maailmanvalloitusaikeita varten – ne ovat puolustautumiseen.
(Onneksi muuten kukaan ei kertonut meidän isovanhemmille syksyllä 1939, ettei kannata lähteä poteroihin, koska rajan yli on tulossa miljoona ukkoa ja meitä on joka rykmentissä vain pari tuhatta.)
5. Miksi sotilaat valitsevat koneet? Miksei kysytä taviksilta, taiteilijoilta tai tutkijoilta, millaisia aseita Suomi oikeasti tarvitsee?
No, samasta syystä kun koronataudin hoitokeinoista päättäminen ja rokotteiden valitseminen annettiin lääkärien tehtäväksi. Moni toki on sitä mieltä, että reikihoitaja tai hyvinvointivalmentaja olisi pätevä epidemiologikin.
Mutta onneksi lopullisen ostopäätöksen tekee kuitenkin eduskunta – syyttäkää tai kiittäkää heitä, jotka sinne äänestitte.