Viking Sally -laivasurmassa syytteet hylättiin – Epäilty tanskalaismies kuvasi tekoa Seura-lehdessä 1987 poikkeuksellisen tarkasti
Oikeusistuin on hylännyt tanskalaismiehen murhasyytteet vuoden 1987 veriteosta Viking Sally -aluksella. Näyttämättä jäi, että mies olisi ainut, jolla oli tekoon tilaisuus.
Vanha murhamysteeri sai eräänlaisen päätöksen tänään, kun käräjäoikeus päätti hylätä tanskalaismiehen syytteet Viking Sally -jutussa. © Otavamedia
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut tuomionsa 28. heinäkuuta 1987 tapahtuneesta raa´asta veriteosta Viking Sally -aluksella. Epäilty tanskalainen, silloiselta nimeltään Thomas Nielsen vapautettiin syytteistä murhaan ja murhan yritykseen.
Syyttäjän teoria perustui sille, että Nielsen oli murhan aikana ainut tekopaikalla ja hän olisi siten ollut ainut, jolla oli mahdollisuus murhata uhrit. Tämä jäi käräjäoikeuden mukaan kuitenkin näyttämättä ja mies todettiin syyttömäksi.
Syyttäjä vaati teosta elinkautista tuomiota ja aikoo Helsingin Sanomien mukaan ilmoittaa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden päätöksestä sekä harkita tekeekö valituksen käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.
Nielsen oli tapahtumien aikaan 18-vuotias ja matkalla partioleirille Suomeen. Nielsenin lisäksi Viking Sally -matkustajalaivan kyydissä Turusta Tukholmaan matkustivat 20-vuotias saksalainen opiskelija Klaus Schelkle ja tämän 22-vuotias naisystävä Bettina Taxis.
Uhrit nukkuivat laivan helikopterikannella makuupusseissa, kun heidän kimppuunsa hyökättiin. Murha-asetta ei koskaan löytynyt, mutta syyttäjän käsityksen mukaan tekijä löi uhreja laivan varusteisiin kuuluvalla kuonavasaralla. Schelkle kuoli hyökkäyksessä ja Taxis sai vakavia vammoja. Kumpikin uhreista sai vakavia vammoja päähän.
Käräjäoikeuden mukaan myös se jäi näyttämättä, että Nielsenillä olisi sellaista tietoa murha-aseesta, jota hän ei olisi voinut saada tietoonsa muualta.
Nielsen kertoi Suomen poliisille vuonna 2016 löytäneensä laivalta veriteon jälkeen kuonavasaran, jota syyttäjä piti käsittelyssä murha-aseena.
Tekstiviestit todisteena
Syytteet murhasta ja murhan yrityksestä miestä vastaan nostettiin joulukuussa 2020. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yleisradio. Ylen tietojen mukaan miehellä on Tanskassa tuomio muun muassa aseellisesta ryöstöstä.
Keskeinen uusi todistusaineisto jutussa olivat Nielsenin ex-vaimolleen lähettämät tekstiviestit, joissa hän kertoo syyllistyneensä murhaan laivalla. Hänen väitetään puhuneen murhasta myös useille muille henkilöille.
Kärjäoikeuden päätöksen mukaan Nielsen ei ole kuitenkaan tunnustanut tekoa tavalla, joka todistaisi hänen todella murhanneen Schelklen.
Jutun tutkinta on alusta saakka ollut Turun rikospoliisilla. Ylen mukaan poliisi lennätti murhayönä paikalle neljä rikostutkijaa helikopterilla ja laivan ympärillä partioi poliisivene. Matkustajien henkilötiedot kirjattiin ylös ja heidät videokuvattiin.
Paikalta löydettyä veristä kädenjälkeä verrattiin rikospaikalla käyneiden henkilöiden ja Viking Sally -aluksen henkilökunnan käsiin, mutta tekijää ei löydetty.
Vuonna 2016 mies tunnusti teon suomalaisille rikostutkijoille, mutta kuulustelunauhat julistettiin hyödyntämiskieltoon. Kuulusteluja ei tehty miehen äidinkielellä ja näin vakavassa rikosepäilyssä epäillyllä olisi pitänyt olla paikalla avustaja.
Ensimmäisen kerran tanskalaista kuulusteltiin murhasta ja murhan yrityksestä epäiltynä jo syksyllä 1987. Silloinkaan hänen syyllisyydestään Viking Sally -laivasurmaan ei saatu riittävää näyttöä.
Seura-lehden juttu vuodelta 1987 nousi esiin – Partiolainen antoi hämmästyttävän tarkan kuvauksen
Tanskalaista kuultiin ensin jutussa todistajana, koska hän oli ensimmäisten joukossa paikalla auttamassa uhreja. Hän antoi haastattelun yön tapahtumista lähes tuoreeltaan myös Seuralle.
Seuran juttu nousi esiin myös tapauksen oikeuskäsittelyssä, kun syyttäjä huomautti, että Nielsen oli kuvannut tapahtumia haastattelussa hätkähdyttävän tarkasti. Syyttäjän teoria murhaajasta perustui osittain juuri tämän poikkeuksellisen tarkkoihin tietoihin, mutta käräjäoikeuden tuomareita seikka ei vakuuttanut.
Poliisi arvioi jutun esitutkintamateriaalissa, että niin tarkkaan kuvaukseen pystyisi vain teon tekijä.
”Kasvoja ei oltu lyöty tai potkittu eikä pahoinpitelijä minun mielestäni ollut myöskään käyttänyt veistä. Heidän kasvonsa olivat kuin sohjoa, ikään kuin niitä olisi hakattu jollain vasaran tapaisella”, Thomas Nielsen lausui tuolloin Seuralle.
Pekka Anttila työskenteli vuonna 1987 Seuran kesätoimittajana ja haastatteli Nielsenin pian Viking Sallyn veriteon jälkeen. © Petri Kaipiainen
Seuran silloinen kesätoimittaja, nyt jo eläkäitynyt Pekka Anttila, muisteli haastattelua toukokuussa 2021 näin:
”Eniten minua hämmästytti se, että hän kertoi tapahtumista vuolaasti ja hirveän avoimesti – toisin kuin nuoret haastateltavat yleensä. Hän myös kuvaili asioita tosi tarkasti. Minun ei tarvinnut esittää juurikaan kysymyksiä, ja silloin kun jotakin kysyin, hän vastasi tosi napakasti.”
Anttilan mukaan nuori Nielsen ei vaikuttanut järkyttyneeltä. Tämä kertoikin Seuralle haluavansa vain unohtaa murhayön tapahtumat ja keskittyvänsä käsillä olevaan partioleiriin.