Viktor Orbán – Euroopan vaarallisin mies? Näin sosialismin kaatajasta tuli vallanhimoinen ”pomo”, jonka puheluhin Angela Merkel ei enää halua vastata

Unkarin pääministeri on itsevaltainen monimiljonääri, joka on nyt luvannut ”tehdä tilit selviksi” vastustajiensa kanssa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Unkarin pääministeri Viktor Orbán piti lehdistötilaisuuden Budapestissa 10. huhtikuuta 2018 sen jälkeen, kun parlamenttivaalien tulos oli selvillä.

Unkarin pääministeri on itsevaltainen monimiljonääri, joka on nyt luvannut ”tehdä tilit selviksi” vastustajiensa kanssa.
Teksti: Tuula Koponen ja Pentti Väistö

BUDAPEST – Viktor Orbán, 54, on häikäilemätön taktikko ja ajan hengen haistava populisti, jolla on käytännössä lähes kaikki valta Unkarissa.

Häntä joko rakastaa tai vihaa. Kylmäksi hän ei jätä ketään.

Orbán aloittaa jo neljännen – ja kolmannen peräkkäisen kautensa Unkarin pääministerinä.

Hänen johtamansa Fidesz kahmaisi kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin 8. huhtikuuta 2018 pidetyissä vaaleissa. Orbán oli Unkarin pääministeri myös vuosina 1998–2002.

Mikä mies tämä ”Euroopan pahaksi pojaksi” tai peräti ”Euroopan vaarallisimmaksi mieheksi” tituleerattu Viktor Orbán oikein on?

Uhmaahan hän EU:ta seurauksista piittaamatta ja kiihottaa unkarilaisia verovaroin rahoitetulla propagandallaan muukalaisvihaan, jonka seuraukset voivat olla arvaamattomia.

Kahdeksassa vuodessa Orbán on rakentanut ympärilleen vankan suojamuurin. Sekä presidentti János Áder että parlamentin puhemies László Kövér ovat hänen nuoruudenystäviään, tuttuja jo opiskeluvuosilta.

Unkaria johtaa kolmen kopla, jollaisia tavataan vain Latinalaisen Amerikan tai Afrikan yksinvaltaisissa järjestelmissä.

Miten Unkarin demokratian esitaistelijasta ja sosialismin kaatajasta tuli itsevaltainen ja vallanhimoinen ”pomo”, jolle EU:n tukieurot kelpaavat mutta arvot eivät?

Lapsuuden kylien välille museorautatie

Viktor Miháil Orbán eli 10-vuotiaaksi Alcsútdobozin syrjäkylässä, sitten viereisessä Felcsútissa.

Isä Győző Orbán (1940–) kävi aluksi töissä kollektiivitilalla mutta kouluttautui myöhemmin koneinsinööriksi. Orbánilla on kaksi nuorempaa veljeä.

Lapsuuttaan Viktor Orbán on itse kuvannut niin köyhäksi, että vasta 15-vuotiaana hän peseytyi ensimmäistä kertaa juoksevalla vedellä oikeassa kylpyhuoneessa, kun Orbánit muuttivat kaupunkiin Székesfehérváriin.

Nykyään Orbán on amerikkalaisen talouslehti Forbesin listan mukaan monimiljonääri, ja ainakin neljä hänen lähipiiriläistään kuuluu Unkarin rikkaimpien joukkoon. Myös Győző Orbán on louhinta-alalla menestynyt liikemies.

Rutkasti rahaa on virrannut myös Orbánin lapsuusmaisemiin.

Alcsútdobozia ja Felcsútia yhdistää EU:n tuella kunnostettu museorautatie.

Noin 1 800 asukkaan Felcsútissa on jalkapallostadion, arkkitehtuuriltaan mestariluomuksen mitat täyttävä Pancho-areena, jonne mahtuu 3 800 katsojaa. Areenan vieressä on jalkapalloakatemia – sekin Orbánin aikaansaannos.

Jos lyötiin, löi kaksi kertaa takaisin

Jalkapalloon Viktor Orbán sai kipinän isoisältään. Hänen idolinsa oli Unkarin jalkapallohistorian tunnetuin pelaajaa Ferenc Puskás (1927–2006), joka sai lempinimen Pancho pelatessaan Real Madridissa.

Orbánista ei kuitenkaan tullut jalkapalloilijaa, siihen hänen lahjansa eivät riittäneet, vaikka hän harjoitteli sinnikkäästi Székesfehérvárissa.

Orbánin ja hänen vaimonsa Anikó Lévain viidestä lapsesta Gáspár (1992–) pelasi hetken jalkapalloa ammatikseen, kunnes hänestä tuli Felház-nimellä tunnetun uskonnollisen yhteisön johtaja.

Jalkapalloilijan pelisilmä on auttanut Orbánia politiikassa.

Esimerkiksi pakolaiskriisin hän käänsi poliittiseksi voitokseen. Kun muualla mietittiin, miten sopeuttaa pakolaiset, Orbán rakensi Unkarin etelärajalle aidan, jolla pakolaisten tulo pysäytettiin. Se teki Orbánista miltei kansallissankarin muukalaisia vieroksuvassa Unkarissa.

Orbán on kertonut olleensa ”uskomattoman tuhma lapsi”, vaikka pärjäsi koulussa hyvin.

”Aikuiset eivät sietäneet minua, enkä minä sietänyt aikuisia. Minut heitettiin toistuvasti ulos koulusta…”

”Kotona minulla oli jatkuvasti ongelmia, ja isä antoi selkään kerran pari vuodessa. Olin huonokäytöksinen, nenäkäs ja väkivaltainen”, Orbán sanoo vuonna 1989 tehdyssä haastattelussa.

Video: Viktor Orbánin haastattelu vuodelta 1989. Lähde: Johnathan Perez / YouTube.

Sorosin avustamana politiikan eturintamaan

Viktor Orbán opiskeli englantia ja oikeustiedettä ja valmistui lakimieheksi 1987 budapestilaisesta korkeakoulusta (Bibó István Szakkollégium).

Bibó kollégium oli yksi niistä oppilaitoksista, jonka poliittisesti aktiivisia opiskelijoita amerikkalaisunkarilainen miljardööri ja sijoittaja George Soros oli ryhtynyt tukemaan avokätisesti jo 1980-luvun puolivälissä.

Myös Orbán kuului Sorosin suojatteihin – asia, josta nyky-Unkarissa vaietaan. Voittihan Fidesz huhtikuun vaalit mustamaalaamalla Sorosia ja muslimipakolaisia. Unkarin hyvä talouskehitys ja ihmisten elintaso nousu jäivät vaalitaistossa täysin vihanlietsonnan varjoon.

Valmistuttuaan lakimieheksi Orbán työskenteli osa-aikaisesti Sorosin Avoin yhteiskunta -säätiön toimistossa ja aisti tilaisuutensa tulleen.

Kesäkuussa 1989 hän piti puheen, joka teki hänestä kertaheitolla kuuluisan. Hän vaati demokratiaa: vapaita vaaleja ja neuvostojoukkojen vetämistä Unkarista.

Syksyllä 1989 Orbán lähti Sorosin säätiön stipendin turvin opiskelemaan Oxfordiin mutta keskeytti opintonsa neljän kuukauden kuluttua.

Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989. Orbán halusi Unkarin politiikan eturintamaan.

Liberaalista nuoresta itsevaltaiseksi konservatiiviksi

Orbán on yksi nuorten demokraattien eli Fideszin perustajajäsenistä. Puolue nousi parlamenttiin ensimmäisissä vapaissa vaaleissa 9 prosentin äänisaaliilla. Neljä vuotta myöhemmin se sai enää 7 prosenttia äänistä.

Fideszin liberaali sanoma ei uponnut vahvaa johtajaa kaipaaviin unkarilaisiin.

Orbán näki tilaisuutensa taas tulleen. Hän ”kaappasi” Fideszin ja ryhtyi muovaamaan siitä oikeistolaista, kristillisille arvoille perustuvaa konservatiivipuoluetta. Sille oli selvä tilaus.

Uransa alussa Orbán oli piikitellyt uskovaisista, nyt hän ryhtyi pitämään Raamattua yöpöydällään

”Unkarissa oli tuolloin kaksi liberaalipuoluetta, joista toinen [vapaat demokraatit SZDSZ] lähti [sosialistien kanssa] hallitukseen. Orbánille avautui tilaisuus korostaa kansallismielisyyttä ja yhdistää samoin ajattelevat”, sanoo politikan ja historian tutkija Heino Nyyssönen.

Taktiikka puri, ja kevään 1998 vaaleissa 35-vuotiaasta Orbánista tuli Unkari historian nuorin pääministeri.

Pääministeriyttä seurasi kuitenkin kaksi kautta oppositiossa. Keväällä 2010 Orbán oli täydessä iskussa.

Unkari oli 2008 alkaneen finanssikriisin ja kahden myrskyisän sosialistikauden jäljiltä taloudellisesti rapakunnossa ja henkisesti lamassa.

”Äärioikeisto oli vahvistunut, ja Orbán omaksui sen teemat. Orbánin kärjekkäät puheet vetoavat erityisesti vähemmän koulutettuihin”, Nyyssönen sanoo.

Fidesz voitti kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin. Sen jälkeen Orbánia ei ole pidätellyt mikään. Hän tiesi, että valta on katoavaista.

Orbánin hallinto teki vimmaisella kiireellä uuden perustuslain, tiukensi median, keskuspankin, syyttäjänviraston ja kansalaisjärjestöjen säätelyä sekä muutti vaalijärjestelmää niin, että Fideszin kaataminen vaaleissa on lähes mahdotonta.

Fidesz on miehittänyt myös kulttuurilaitokset, tiedotusvälineet ja poliittiset instituutiot. Jäljellä ovat enää oikeuslaitoksen rippeet sekä paikallinen itsehallinto, jonka kohtalo ratkaistaan 2019 pidettävissä vaaleissa.

Pehmeä autokratia ja demokratian kulissi

Onko Orbánin Unkari enää demokratia?

Siitä tutkijat nyt kiistelevät. Orbánin oma termi on Putinin Venäjältä lainattu ”epäliberaali demokratia”. Tutkija Nyyssönen puhuu ”pehmeästä autokratiasta”.

Unkari ei kuitenkaan ole kuin Venäjä, sillä oppositio saa toimia ja osoittaa mieltään eikä vastustajia vangita tai hakata.

”Demokratiasta jää jonkinlainen kulissi, yrittäähän Orbán säilyttää suhteet EPP:hen [EU-parlamentin kansanpuolueeseen]”, Nyyssönen arvioi tulevaa nelivuotiskautta.

Saksa on Unkarille tärkeä yhteistyökumppani taloudellisesti – ja Venäjän ohella se toinen ”karhu”, joiden välissä Orbán taiteilee.

Orbánin tyly ja periksi antamaton pakolaispolitiikka on kuitenkin viilentänyt välit Saksaan niin, ettei liittokansleri Angela Merkel halua vastata Orbánin puheluihin. Tieto on peräisin Saksan diplomaattilähteistä. Unkari kiistää väitteen jyrkästi.

Unkarilla on ystäviäkin, niin sanottu Visegrádin nelikko, johon kuuluvat myös Puola, Slovakia ja Tšekki. Toistaiseksi maiden kyky puhaltaa yhteiseen hiileen EU:ssa on perustunut lähinnä maahanmuuton vastustamiseen.

Ratkaisevana tekijänä pidetään sitä, onnistuuko EU ujuttamaan budjettiinsa viittauksen yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen. Yksi vaihtoehto ovat koheesiorahat, joita saisi vain jos noudattaa
EU:n arvoja. Niiden isoimpia saajia ovat Unkari, Puola ja Tšekki.

Kuviteltujen tilalle konkreettisia vihollisia

Orbán lupasi huhtikuun vaalikampanjassaan ”tehdä tilit selviksi” vastustajiensa kanssa. Vastustajilla Orbánin on arveltu tarkoittaneen muun muassa kansalaisjärjestöjä, mediaa ja oppositiota.

Hallitusta lähellä oleva Figyelő julkaisi heti vaalien 200 ihmisen nimilistan ”Sorosin palkkasotureista”, joiden lehti väittää olevan ”vaaraksi Unkarin turvallisuudelle”.

”Stop Soros” -lait on tarkoitus säätää pikimmin.

”Orbánin on tiukennettava otetta, vastustajista on tehtävä yhä konkreettisempia. Kuviteltuja vihollisia kuten maahanmuuttajia tai Sorosia vastaan ei voi taistella ikuisesti”, sanoo 31-vuotias Nóra Köves, joka työskentelee demokratiaa tukevassa Eötvös Károly -instituutissa (EKINT).

”Otin Orbánin uhkauksen hyvin vakavasti. Tältä tieltä ei ole paluuta”, Figyelőn listalta nimensä löytänyt Köves muistuttaa.

Unkarissa on ollut jo kaksi isoa mielenosoitusta vaalien jälkeen, kolmas on tulossa 8. toukokuuta, jolloin uusi parlamentti aloittaa työskentelynsä.

Fideszin ääniosuus vaaleissa oli hieman alle 50 prosenttia, mutta puolue vei kaiken vallan.

Mielenosoittajat vaativat uutta vaalijärjestelmää, vapaata mediaa sekä oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamista otsikolla ”Me olemme enemmistö”.

X