Viljasta ei tarvitse katovuoden jälkeenkään olla huolissaan: Viljaa riittää vientiin moninkertaisesti tuontimäärään nähden

Hyvä uutinen alkutalveen: pelättyä viljapulaa ei näytäkään tulevan Suomeen. Kallistuvaa rehuviljaa joudutaan toki tuomaan, mutta laadukasta ruokaviljaa riittää meiltä jopa vientiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Satokauden kuivuudesta huolimatta Suomesta myydään asiantuntija-arvion mukaan tänäkin vuonna maailmalle huomattavasti enemmän viljaa kuin sieltä joudutaan tuomaan. © Pirjo Mälkiä/Om-arkisto

Hyvä uutinen alkutalveen: pelättyä viljapulaa ei näytäkään tulevan Suomeen. Kallistuvaa rehuviljaa joudutaan toki tuomaan, mutta laadukasta ruokaviljaa riittää meiltä jopa vientiin.
Teksti: Jukka Hiiro

Viime kevään ja kesän kuivuus nousi otsikoihin moneen otteeseen viljatilallisten ahdingon takia. Vaikka yksittäisten tilojen satoja tuhoutuikin, Huoltovarmuuskeskuksen mukaan katovuosi ei kuitenkaan osoittautunut yleisesti mitenkään poikkeuksellisen pahaksi eikä viljapula uhkaa.

Valmiusasiamies Juha Mantilan mukaan huoltovarmuuden tavoitepäätös velvoittaa keskusta varastoimaan vähintään kuuden kuukauden elintarvikekäyttöä vastaavan viljamäärän. Tämä onnistuu myös nyt, tai itseasiassa vähän ylikin. Tarkka Suomen hätävaraviljan määrä on salaisuus.

”Sen lisäksi meillä on sitten näitä alkutuotantoa turvaavia tuotantopanoksia eli muun muassa kylvösiemeniä. ­Viljan kylvösiemenethän ­tässä on isoin asia. Siinä mielessä ­meillä on ihan hyvä tilanne”, Mantila sanoo.

Rehuviljasta on kuitenkin sen verran pulaa, että sitä joudutaan tuomaan alan asiantuntijoiden mukaan noin 70 miljoonaa kiloa ulkomailta. Siinä mielessä viljapula on totta. Toisaalta laadukkaampaa elintarvikeviljaa viedään Suomesta tänäkin vuonna arvioiden mukaan huomattavasti enemmän, yli 300 miljoonaa kiloa.

”Se vähän kertoo siitä vallitsevasta viljataseesta”, ­Mantila toteaa.

Mantilan mukaan viime vuoden kaltaisten kato­vuosien jälkeen ei ole mitenkään ­ennen kuulumatonta, että kylvösiementilannetta joudutaan tarkastelemaan.

”Olemme me kylvösiemeniä varmuusvarastosta aika ajoin purettukin. Esimerkiksi ihan lähihistoriassa 2013 ja 2018 niitä on pieniä määriä purettu.”

Erityisesti ohran kylvösiementilannetta tullaan Mantilan mukaan tarkastelemaan heti alkuvuoden aikana.

”Teemme selvitystyötä alan toimijoiden ja viran­omaisten kanssa, että mikä se tilanne on. Tarvitaanko sitä ja jos tarvitaan, niin kuinka paljon. Jos varaston käytölle löytyy edellytyksiä, kyllä meiltä viljaa löytyy ja se saadaan kevään ­aikana kylvöön”, hän kertoo.

Selvityksen tekemisessä ei Mantilan mukaan ­kannata hätäillä, sillä siinä on ­paljon muuttuvia tekijöitä. Ensin ­pitää selvittää, miten ­tilojen oma siementuotanto on ­onnistunut. Iso osa vilja-alasta Suomessa kylvetään viljelijöiden itse tiloillaan tuottamalla ­kylvösiemenellä.

Kun arvio siitä on saatu tehdyksi, toimenpiteet voidaan Mantilan mukaan aloittaa ­nopeastikin.

”Siemeniähän tarvitaan ­vasta siinä huhtikuun aikaan, kun eteläisimmässä Suomessa aloitetaan kylvötyöt. Operatiivinen valmius tässä toiminnassa on hyvä, ja kyllä tavara sitten liikkeelle saadaan jos vain päätöksiä tehdään. Ei siinä ole ongelmaa.”

Huoltovarmuuskeskuksen viljasiiloista ja varautumisesta kirjoitettiin Seurassa myös toukokuussa 2020.

X