Viljelijät ahdingossa - Viljasatoa jää korjaamatta ja tappiot nousevat 100–150 miljoonaan euroon
Maassa on vielä runsaasti puimatonta viljaa, mutta vettä tulee taas taivaan täydeltä. Koko Suomen viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta 10-15 prosenttia.
Rajujen sateiden jälkeen tarvitaan useampi perättäinen poutapäivä, että pelloille voidaan edes mennä.
Viljelijät eivät ole olleet säiden vuoksi näin suuressa ahdingossa kolmeenkymmeneen vuoteen.
Viljelijöiden ahdinko syvenee
Maassa on vielä runsaasti puimatonta viljaa, mutta vettä tulee taas taivaan täydeltä.
”Koko Suomen viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta 10–15 prosenttia”, kertoo johtava asiantuntija Sari Peltonen Proagriasta.
Näin rajujen sateiden jälkeen tarvitaan useampi perättäinen poutapäivä, että pehmenneille pelloille voidaan edes mennä.
Etelässä osa viljatiloista on saanut kerättyä hyvän ja laadukkaan sadon, mutta tilanne pahenee asteittain pohjoiseen mentäessä. Siellä jopa 20 prosenttia sadosta on vaarassa mennä hukkaan. Öljy- ja palkokasveista on etelässäkin korjaamatta jopa puolet.
Kuivikkeetkin ovat märkiä
Peltosen mukaan pahin tilanne on tiloilla, jotka viljelevät vain viljaa ja sijaitsevat Pohjois-Savossa tai Pohjois-Karjalassa. Kylvösiementä viljelevät tilat ovat myös ahtaalla, sillä sade heikentää sen laatua ja itävyyttä.
Myös ne kotieläintilat, jotka ovat laskeneet saavansa tietyn rehutarpeensa viljoista, ovat vaikeuksissa. Epäillään myös, saadaanko tänä syksynä viljasta tarpeeksi kuivikkeitakaan eläinsuojiin.
Satokausi kuin kesällä 1987
Myös kaksi vuotta sitten kesä oli kylmä, mutta lämmin elo-ja syyskuu pelastivat silloisen sadon. Viljelijöiden tilanne ei olekaan ollut yhtä paha kuin nyt kolmeenkymmeneen vuoteen. Vuonna 1987 vielä tätäkin vuotta suurempi osa sadosta jäi kylmän kesän vuoksi korjaamatta.
”Mutta silloin Suomi ei ollut EU:n jäsen ja viljelijöiden taloudellinen tilanne oli nykyistä parempi. Nyt heillä on takanaan kolme taloudellisesti heikkoa vuotta ja päälle tuli vielä katovuosi. Tilit olivat monilla täysin tyhjät jo valmiiksi”, Peltonen sanoo.
Katokorvaukset lopetettiin
Poikkeukselliset sääolot aiheuttavat Peltosen mukaan viljelijöille tänä vuonna 100–150 miljoonan euron tappiot. Yksittäinen tila voi menettää tuloistaan kymmeniä tuhansia euroja.
Hyvänkin sadon kerännyt viljatila menettää tuloja, sillä viljan kuivatuskulut ovat kaksinkertaiset normaalivuoteen verrattuna.
Jos viljelijä ei saa satoa talteen, tappio on yksin hänen. Valtion maksamat katokorvaukset lakkautettiin vuonna 2015. Viljelijän ainut keino saada katokorvauksia on ottaa yksityinen vakuutus, mutta Peltosen mukaan sellaisen on ottanut vain noin prosentti viljelijöistä.
”Niissäkin on niin tiukat ehdot, että ne eivät välttämättä kata tällaista epätavallisen kasvukauden aiheuttamaa tappiota”, Sari Peltonen sanoo.
Ovatko Suomi-pullat vaarassa?
Jos sato jää peltoon, se täytyy murskata ja maa pitää muokata. Märästä maasta johtuvat puintiurat pitää tasoittaa. Ongelmat heijastuvat siis ensi vuoteenkin.
Kuluttajille yksittäinen katovuosi ei Peltosen mukaan näy mitenkään, sillä raaka-aineen osuus esimerkiksi leivän hinnasta on kolme prosenttia. Viljaa on varastossa hyvin, ainoastaan leivontalaatua parantavaa viljaa täytyy Peltosen mukaan ehkä tuoda ulkomailta.
Täytyykö suomalaisten siis leipoa juhlavuoden joulupullat tuontijauhoilla?
”Myllyt eivät ole vielä osanneet arvioida tarvetta tarkasti. Mutta kotimaista ruista kyllä riittää, se saatiin hyvin talteen.”
Lue myös:
Alkukesän kolea sää on viljelijöille kuin uhkapeliä – Mitä lupaavampi sato, sitä kovemmat riskit