Viro sai naispääministerin ja populistisen jytkyn – Seuran reportaasi kertoo, miten yllätystulokseen päädyttiin mitä siitä seuraa
Reformipuolueen yllätysvoitto nosti Kaja Kallaksen, 41, Viron ensimmäiseksi naispääministeriksi. Myös populistisen EKRE:n voitolla saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia Viron politiikkaan. Näin vaalien viime päivät etenivät.
Puoluejohtaja Kaja Kallaksen kasvoilla koristellun reformipuolueen vaalibussin viimeinen pysäkki on Tallinnan liepeellä olevassa Viimsin kaupungissa. Kylmä viima kiusaa Viron parlamenttiin riikikoguun pyrkivää Jan Alvaria (vas.).
Mart Helme, 69, puristaa toimittajan kättä Viron parlamenttitalon aulassa ja ohjastaa vieraan kohti toisessa kerroksessa sijaitsevaa toimistoa. Matkalla konservatiivisen kansanpuolueen EKRE:n puheenjohtaja purnaa avustajalleen, että toimittajilla on aina samat kysymykset.
On perjantai 1. maaliskuuta ja Viron parlamenttivaalien loppukiri. Sunnuntaina nähdään, muuttuuko EKRE:n gallup-kannatus paikoiksi riikikogussa.
Vuonna 2015 riikikoguun nousseella EKRE:llä on kahdeksan edustajaa 101-paikkaisessa parlamentissa. Parhaimmillaan 20 prosentissa käynyt gallup-kannatus povaa puolueesta vaalien suhteellisesti suurinta voittajaa.
Gallupeissa edellä ovat vain pääministeri Jüri Rataksen keskustapuolue ja hallituksessa vuodet 1999-2016 istunut keskustaoikeistolainen reformipuolue.
Eliitin valtaa, EU:a ja maahanmuuttoa kovasanaisesti kritisoivan EKRE:n loikka markkinalinaberaalien ja EU-myönteisten mahtipuolueiden kantaan olisi virolainen jytky.
Populistien porskuttaessa ympäri Eurooppaa – erityisesti sen itäisellä laidalla – EKRE:n menestyksestä ei ehkä pitäisi enää yllättyä. Silti se myös poikkeaa populistien perinteisestä menestysreseptistä.
Humanitäärisen maahanmuuton maahan tuomien ihmisten määrä lasketaan Virossa sadoissa. Noin kolme neljäsosaa kansasta on tyytyväisiä vuonna 2004 saatuun EU-jäsenyyteen.
Millä eväillä virolainen jytky on tehty?
Populistisen EKRE-puolueen puheenjohtaja Mart Helme (vas.) on 69-vuotiaana poliittisen uransa huipulla. ”EKRE:n Helsingin osastolla on yhteys perussuomalalaisiin. Ennen EU-vaaleja tapaamme heitä konsultoidaksemme vaalisuunnitelmista”, Helme kertoo Seuralle.
© Jonne Räsänen/ Otavamedia
”EKRE voi oppositiostakin vaikuttaa koko Viron politiikkaan”
Ennen kuin astutaan Mart Helmen toimistoon, on syytä kerrata paria asiaa.
Vaikka EKRE on perustettu vuonna 2012, sillä on vanhemmat juuret. Puolue nousi konservatiivisen agraaripuolueen, Eesti Rahvaliitin, raunioille. Rahvaliitinin juuret ulottuvat aina Viron vuoden 1991 itsenäistymisessä avainroolia näytelleeseen kansanrintamaan.
Perustaessaan EKRE:n Mart Helme peri Rahvaliitin puolueorganisaation, joka oli tottunut puhuttelemaan maaseudun vähäosaisia.
”Yleensä radikaaleilla oikeistopuolueilla ei ole sellaista koko maan kattavaa organisaatiota kuin EKRE:llä”, politiikan tutkija Tõnis Saarts Tallinnan yliopistosta kertoo.
Hänestä EKRE nykyinen nousu perustuu hyvän organisaation ja Helmen karisman lisäksi opportunismiin sekä onneen.
”EKRE on lainannut monia muilla populistipuolueilla toimineita teemoja ja kokeillut, menestyvätkö ne Virossa. Brexitin jälkimainingeissa he vaativat Viroon uutta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Kun testipallo ei tuottanut merkittävää tulosta, se jätettiin taka-alalle.”
Vuonna 2015 EKRE sai kaksi palloa maaliin.
Alkuvuodesta Virossa otettiin käyttöön Itä-Euroopan ja Baltian esimmäinen sukupuolineutraali avioliittolaki. Syksyllä Euroopassa käynnistyi poikkeuksellinen pakolaiskriisi.
”Nämä kaksi asiaa olivat EKRE:lle onnenpotku. Niiden onnistunut politisoiminen oli käänteentekevää puolueen kannatukselle.”
Hän uskoo, ettei puolue tavoittele tosissaan paikkaa hallituksessa.
”Jotkut puolueessa tuntuvat uskovan, että he voivat saada oppositiossa jopa 50 prosentin kannatuksen.”
Saarts uskoo silti, että EKRE:stä voi tulla Viron politiikassa käänteentekevä voima.
”Oikeistoliberaalit (reformipuolue) ja vasemmistoliberaalit (keskusta) ovat lopulta hyvin lähellä toisiaan. Riippumatta kumpi niistä voittaa vaalit, isossa kuvassa mikään ei tule muuttumaan. Jos EKREsen sijaan saa noin 20 kansanedustajaa, se voi oppostiostakin haastaa muita oikeistopuolueita muuttamaan politiikkaansa entistä radikaalimmaksi.”
Kansallismielistä konservatiivisuutta edustaa esimerkiksi nykyisessä hallituksessa istuva Isänmaa.
”Ensin on viides kolonna, sitten vihreät miehet”
Pärnussa syntynyt ja historiaa opiskellut Helme toimi Viron ulkoministerinä vuonna 1994 ja Moskovan suurlähettiläänä 1995-1999. Seitsemänkymmenen kynnyksellä hän on kuitenkin poliittisen uransa huipulla.
”Jos saamme noin 20 paikkaa, tulemme olemaan parlamentin vaikutusvaltaisin puolue joka tapauksessa”, Helme sanoo toimistossaan gallupien voimistamalla itseluottamuksella.
EKRE-johtaja vakuuttaa puolueen tavoittelevan roolia hallituksen muodostamisessa. Pääoppositiopuolueen asemakaan ei kuitenkaan olisi katastrofi.
Reformipuoluetta johtava
Ex-
”Minua ei juuri kiinnosta, mitä sanotaan ennen vaaleja. Jos reformipuoleen vaalitulos on huono, Kallas vaihdetaan. Seuraava johtaja voi olla joustavampi.”
Reformipuolueen entinen talous- ja rakenneministeri Kristen Michal onkin vihjannut, ettei EKRE olisi mahdoton hallituskumppani.
Vaalikeskustelun kuumimpiin puheenaiheisiin EKRE-pomolla on ehdottomat kannat.
Edellisen hallituksen päätös nostaa tuntuvasti alkoholiveroa on EKRE:stä pikaisesti peruttava. Näin katkaistaan Latviaan suuntautuva viinaralli ja houkutellaan suomalaisia turisteja takaisin.
”Emme voi antaa vuodessa verotuloina satoja miljoonia euroja Latviaan ja sanoa samalla, että meillä ei ole rahaa terveydenhuoltoon.”
Viron lapsilisät ylittävät jo suomalaisen tason, mutta eläkeläisten elintasoa kritisoidaan heikoksi. EKRE lupaa kertaheitolla kaksinkertaistaa eläkkeet.
Kiista venäläisvaltaisen Kohta-Järven lukion opetuskielestä pitää nationalistipuolueesta tietenkin ratkaistava viron hyväksi.
Omiin koulutusputkiinsa ajettujen vironkielisten valtaväestön ja suuren venäjänkielisen vähemmistön sekoittaminen on Helmestä ylipäätään hullu ajatus.
”Emme halua laittaa kaikkia lapsia samaan kouluun ja luoda tilannetta, jossa toinen on aina vähemmistö.”
Virossa asuu 340 000 venäjänkielistä ihmistä, joista 160 000:lla on Viron kansalaisuus.
Helmelle Kohta-Järven lukion kielivalinta on turvallisuusuhka, joka voi ajaa virolaiset pois maan itäosista.
”Sen jälkeen Venäjä hyödyntää tilannetta jossain vaiheessa. Ensin on viides kolonna, sitten vihreät miehet. Sen jälkeen Itä-Virunmaan maakunta
EKRE:n aktiivit kampanjoita tallinnalaisen ostoskeskuse Kristinen edessä lauantaina 2. maaliskuuta. © Jonne Räsänen/ Otavamedia
”Voimme tehdä historiaa”
Lauantaina 2. maaliskuuta kylmä pakkastuuli työntää kapuloita kampanjatyöntekijöiden rattaisiin.
Tallinnalaisen kauppakeskus Kristiinen parkkipaikalla EKRE:n, Isänmaan ja pikkuruisen Viron vapaapuolueen aktiivit yrittävät kiinnittää ohikulkijoiden huomion haastavissa oloissa.
Kynät kelpaavat, sanoma ei.
Ruskeakolttuinen mummo sättii Isänmaan esitteitä jakavaa miestä ja jatkaa vapaapuolueen tiskille katsomaan, mitä tavaraa on tarjolla.
Isänmaan kansanedustaja Tarmo Kruusimäe pysähtyy juttusille.
”Koko ajan ollaan paikallaan, ihmiset haluavat jotain muutosta, sitten ne miettivät pystytkö sitä tarjoamaan. Isänmaa on kuin kokoomus Suomessa. Konservatiivinen, mutta ei sellainen joka huutaa että sä teet kaiken väärin”, Kruusimäe selittää suomeksi.
Muusikkotaustainen kansanedustaja säntää asioille.
Konservatiivipuolueiden jäädessä viimeistelemään kampanjaansa reformipuolueen vaalibussi päättelee omaa kierrostaan Tallinnan vieressä sijaitsevassa Viimsin kaupungissa.
Kaja Kallaksen kuvan koristamassa bussissa kahvi on loppu, mutta optimismia piisaa. Vaikka keskusta on johtanut gallupeja, reformipuolue on kirinyt.
”Voimme tehdä vielä historiaa ja saada naispääministerin”, nuori naiskampanjatyöntekijä sanoo.
Hän ei halua kertoa nimeään, mutta lupaa hälyyttää paikalle viereisen ostoskeskuksen parkkipaikalla yhä päivystävän ehdokkaan.
Keski-ikäinen Jaan Alvar kiipeää bussiin, tarjoaa kättä ja valittelee, kuinka vaikea äänestäjien kanssa on päästä kunnolla juttusille.
”Virolaiset ovat vähän kylmiä, venäläiset tunteellisempia. Heidän kanssaan on helpompi saada yhteys.”
Maahanmuutto oli jo kaataa hallituksen
Vaikka humanitaarisen maahanmuuton reitit eivät kohdistuneet Viroon, maahanmuutto meinasi kaataa jo edellisen hallituksen.
Marraskuussa 2018 Isänmaa esti hallitusta liittämästä Viroa YK:n siirtolaissopimukseen.
Konservatiivinen pienpuolue pääsi vaa’ankieleksi, koska hallitus oli sitoutunut konsensuspäätöksiin.
Sosiaalidemokraattiset hallituskumppanit raivostuivat ja keskustalainen pääministeri Jüri Ratas ratkaisi pattitilanteen viemälllä asian koko parlamentin ratkaistavaksi.
Riikikogu liitti Viron sopimukseen äänin 41-27.
Vaalitemppu nosti Isänmaan viiden prosentin äänikynnykselle hiipuneen kannatuksen nousuun.
Mielipidemittauksia tekevän Turu-uuringute tutkimuslaitoksen johtajan Juhan Kivirähkin mielestä YK:n pakolaissopimus tai sukupuolineutraali avioliittolaki selittävät vain osan virolaisen populismin noususta.
”EKRE:n kannatus ei perustu siihen, että 20 prosenttia virolaisista vihaisi maahanmuttajia ja seksuaalivähemmistöjä.Sille on paljon laajempia syitä”, Kivirähk sanoo.
Tutkimusjohtaja kertoo, että EKRE:n kannattajia yhdistää voimakkaimmin yleinen epäilys kaikkia vallanpitäjiä kohtaan.
Sille ovat luoneet pohjaa huiman talouskasvun sivutuotteena syntyneet suuret tuloerot ja erityisesti vuoden kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin vaikutukset.
Se ajoi virolaisia töihin ulkomaille, usein Suomeen.
Kivirähkistä hallitusvastuussa ryvettymätön EKRE vetoaa ihmisiin, jotka eivät ole saaneet osaansa Viron talouskasvusta.
”Virolaiset sosiaalidemokraatit ovat valkokaulusväkeä. Myös keskustapuolue on vedonnut ihmisiin, jotka eivät pärjää kovin hyvin. Heillä on kuitenkin venäläismielisen puolueen leima, mikä epäilyttää vironkielisiä.”
Siirtotyöläiset ovat EKRE:lle otollinen kannattajaryhmä. Siksi sillä on osasto myös Helsingissä.
Sen hallituksessa istuvat, Suomessa vuosia asuneet, bussikuski Valver Korgemägi ja lukkoseppä Renee Riisenberg pitävät EKRE:ä ainoana puolueena, joka kohtelee työn perässä muuttaneita kunnioittavasti.
”Moni on lähtenyt Virosta pakon edessä konkurssien aiheuttamien velkojen takia. Silti muuttajille naureskellaan”, Riisenberg sanoo.
Korgemäki komppaa: ”Kukaan kriisiin vaikuttanut poliitikko ei ole pyytänyt omia virheitään anteeksi ja vain EKRE on kannustanut lähtijöitä palaamaan takaisin.”
Putin-yhteys antaa lyömäaseen keskustan vastustajille
EKRE:n kasvu on virolaisen politiikan näkyvin muutos. Ei kuitenkaan välttämättä suurin.
Myös keskustan johdon sukupolvenvaihdos liikuttaa Viron politiikan mannerlaattoja.
Keskustan perustaja Edgar Savisaar oli Viron toimeenpaneva pääministeri maan irtautuessa Neuvostoliitosta. Ajan myötä skandaalien ryvettämästä konkarista tuli rasite puolueelleen.
Korruptiosyytteeet päättivät vuonna 2015 Savisaaren kauden Tallinnan pormestarina.
Vuoden 2016 puoluekokous ei kuunnellut perustajansa ohjetta äänestää seuraajakseen venäjänkielistä europarlamentaarikko Yana Toomia.
Pääministeriksi nousi vuonna 1978 syntynyt Jüri Ratas, joka on muokannut venäläisväestön edunvalvojaksi miellettyä keskustaa neutraalimmmaksi yleispuolueeksi.
Venäjä-leima painaa silti yhä keskustaa kielirajojen halkomassa maassa. Muodollinen yhteys Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen ei varsinaisesti helpota asiaa.
Keskustan kansanedustaja ja riikikogun varapuhemies Enn Eesmaa, 72,ähkäisee työhuoneessaan lauantai-
”Olin Savisaaren rinnalla, kun siitä päätettiin ja sanoin, että se on virhe. Vaikka sopimus on pelkkää protokollaa, eikä siinä puhuta yhteisistä poliittisista tavoitteista, se on antaa vastustajillemme ikuisen lyömäaseeen”, Eesmaa sanoo sujuvalla Suomella.
MTV:n avustajanakin toiminut entinen tv-toimittaja uskoo, että kiusallisesta yhteydestä päästään nykyjohdossa ajan myötä eroon.
Vaalien aattona suuri spekulaation aihe on, voisivatko uudistunut keskusta ja reformipuolue mahtua samaan hallitukseen. Kaja Kallas on nimennyt yhteistyölle kolme kynnyskysymystä.
Reformipuolue haluaa pitää voimassa kansalaisuuteen vaadittavasta viron kielen kokeesta, vironkielistää koulutusjärjestelmän lastentarhasta asti ja pitää kiinni luomastaan tasaverosta.
Eesmaalle reformipuolue olisi mieluisa hallituskumppani.
”Porrastettu verotus on meille tärkeä, mutta myös olemme kyenneet luopumaan siitä. Kouluopetuksen voi muuttaa vähitellen täysin vironkieliseksi, mutta liian nopeasti muutoksesta seuraa ongelmia. Ei ole kenenkään syy, jos hän on sattunut syntymään (venäläisvaltaisessa) Narvassa”, Eesmaa sanoo.
Kristine Kallaksen johtama Eesti 200 perustettiin viime marraskuussa. Liberaali politiikan ”think thank” lähti vaaleihin, mutta jäi rannalle. ”Jatkamme toimintaamme joka tapauksessa.”
© Jonne Räsänen/ Otavamedia
”Tasa-arvokeskustelu on virolaisessa politiikassa olematonta”
Sunnuntaiaamuna trendikäs Kalajamajan kaupunginosa kylpee auringossa.
Illan vaaleista ei ole merkkiäkään
”Poliittiset katumainokset on kielletty Virossa vuosia sitten ja hyvä niin. Se estää suuria puolueita jyräämästä rahalla”, Kristina Kallas sanoo Gourmet Club -kahvilassa.
Vähemmistöjen oikeuksia ja integraatiota Tarton yliopistossa tutkiva Kallas tietää mistä puhuu.
Hän on viime marraskuussa perustetun Eesti 200-liikkeen puheenjohtaja. Liberaali liike kutsui itseään perinteisiä puolueita haastavaksi politiikan ”think thankiksi”, mutta lähti myös mukaan vaaleihin.
Gallupkannatus on keikkunut viiden prosentin äänikynnyksen liepeillä. Kävi miten kävi, Kallas vakuuttaa olevansa tyytyväinen.
”Olemme saaneet kuudessa kuukaudessa valtavasti aikaan. Saimme myös nostettua venäjänkielisten virolaisten integraation vaalikeskustelun ytimeen. Se on ollut pitkään kuin huoneessa oleva elefantti, josta kukaan ei halua puhua”, Kallas sanoo.
Hän vakuuttaa, että Eesti 200 jatkaa joka tapauksessa toimintaansa.
”Vähintään haastamalla muita puolueita.”
Kallaksesta tasa-arvokeskustelu on virolaisessa politiikassa olematonta.
”Maskuliininen ’voittaja saa kaiken’ -asenne ja sen lietsoma aggressiivinen kampittamiskultt
Virossa on kuitenkin naispresidentti, Kersti Kaljulaid. Ja naispuolinen oikeuskansleri Ülle Madise.
Jos Kaja Kallas (ei sukua Kristinalle) nousee pääministeriksi, nelikymppiset naiset ovat vallanneet virolaisen yhteiskunnan huipun.
Kristina Kallas toivoo, että se näkyy myös politiikan tekemisen tavoissa.
”Kaja Kallasin miesavustajat usuttavat häntä jatkuvasti olemaan aggressiivisempi vaaliväittelyissä. Toivon, että hän seuraisi omaa vaistoaan ja tekisi politiikkaa niin kuin naisena parhaaksi näkee.”
EKRE: vaalivalvojaisia valmisteellaan Tallinnan Vapaudenaukion lähellä olevassa ravintolassa sunnuntai-iltana 3. maaliskuuta. © Jonne Räsänen/ Otavamedia
Vihreys ei nouse Virossa
Suomaisrunoilija Ville Hytönen muutti Tallinnaan vuonna 2013.
”Saan äänestää paikallisvaaleissa ja EU-vaaleissa, joissa asuinpaikka määrittää äänioikeuden. Parlamentti- ja presidentinvaaleissa äänestäminen edellyttää Viron kansalaisuutta”, Hytönen kertoo Kalamajan kauppahallin panimorav
Kalamajan venäläisen torin paikalle rakennetussa kauppahallissaon sunnuntaina puolitapäivin raukea tunnelma.
Kalamajassa asuvasta Hytösestä kotikaupungin
”Viron vihreiden puoluejohtaja, Züleyxa Izmailova, asuu lähes naapurissa.”
Vuonna 2006 perusteut Vihreät nousivat riikikoguun vuoden 2007 vaaleissa. Sen heitä ei ole parlamentissa nähty.
Viron ihmisoikeuskeskuksen johtajan Kari Käsperin arvion mukaan moni merkittävä vihreä toimija keskittyy puolueen sijaan järjestötyöhön. Pienessä maassa poliittista tähtipotentiaalia on rajallinen määrä.
”Vihreät ovat ainoa puolue, joka puhuu täällä esimerkiksi vegaaniudesta”, Hytönen sanoo.
Virolaisesta politiikasta Eesti on My Mind–
”Viron historialla markkinatalouteen heittätyminen on luonnollista. Virolaisessa yhteiskunnassa voi helposti pudota, mutta toisaalta myös ylös nouseminen on helpompaa kuin Suomessa.”
”Emme saa enää kilpailuetua halvalla työvoimalla”
Sunnuntain kääntyessä iltapäiväksi keskustan ja reformipuolueen poliitikot saavat vielä
Puolet gallupeista on
”Virolaiset gallupit eivät ole yhtä täsmällisiä kuin Suomessa”, Taavi Rõivas, 39, sanoo puhelimessa.
Hän johti reformipuoluetta ja toimi Viron pääministerinä vuosina 2014-2016. Rõivasin hallitus nosti lapsilisät yli suomalaisen tason ja takasi 100-prosenttisen palkan kotiin jäävälle vanhemmalle 1,5 vuoden ajaksi.
Viime vuonna Viron syntyvyys kääntyi nousuun. Lapsilisää eniten nostavia kolmansia lapsia ovat hankkineet eniten korkeasti koulutetut naiset.
Riippumatta illan vaalituloksesta, tulevaisuuden haasteena siintää talouden rakennemuutos. Ulkomaiden alihankkijana toimiminen on tullut tiensä päähän.
”Emme saa enää kilpailuetua halvalla työvoimalla. Siksi tarvitsemme lisää korkean osaamisen työpaikkoja.”
Viennistä ja ulkomaisesta pääomasta voimakkaasti riippuvainen talous on myös haavoittuvainen. Sille on myös historiallisia syitä.
”Liberaalin talouspolitiikan kannattajana olen tyytyväinen Viron kykyyn houkutella ulkomaisia sijoituksia. Niitä tarvitaan myös siksi, että neuvostomiehitys vei meiltä 50 vuodeksi mahdollisuuden kerryttää varallisuutta.”
EKRE:n vaalivalvojaisissa ravintola Wabadusissa lseurataan tuloslaskentaa sunnuntaina 3. maaliskuuta. © Jonne Räsänen/ Otavamedia
Illan voittajaa Ex-pääministeri ei tohdi ennakoida.
”Voittomarginaali tulee joka tapauksessa olemaan pieni.”
Hallitusyhteistyö keskustan kanssa ei olisi Rõivaksellekaan mahdoton ajatus. Ei tosin myöskään ensimmäinen vaihtoehto.
”Houkuttelevin hallituskokoonpano syntyisi sosiaalidemokraattien ja Isänmaan kanssa.”
Yllätysvoittajien juhlat
Sunnuntai-iltana hento lumi laskeutuu hiljalleen Tallinnan Vapaudenaukiolle.
EKRE on valinnut vaalivalvojaisilleen symbolisen paikan.
Kello 20.15 Ravintola Wabadusin yläkerran pöytiin on viritetty valkoiset liinat ja alakerrassa päivystäneet toimittajat päästetään sisään.
Virolainen kollega tulee juttusille ja kyselee, mitä yhteistä EKRE:llä ja perussuomalaisilla on.
Puolueväki saa odottaa Mart Helmeä toista tuntia ja hyvien uutisten varmistumista puolille öin. 19 paikan tulos vahvistaa, ettei EKRE:n jytky jäänyt suutariksi.
Hyvä tulos ei kuitenkaan näy Wabadusissa erityisenä riehakkuutena. Teatteri NO99:n tiloissa vaalijuhlinaan viettävät reformipuolueen kannattajat eivät kuitenkaan peittele iloaan.
34 kansanedustajallaan puolue on repinut peräti kahdeksan paikan eron keskustaan. Vaalikamppailussa pitkään takaa-ajajana olleen reformipuolueen voittomarginaali on suuryllätys.
Vaalivoittaja iloitsee Teatteri NO99:ssa. Kaja Kallaksesta on nousemassa 41-vuotiaana Viron ensimmäiseksi naispääministeriksi. © Lehtikuva
Isänmaan 12 ja sosiaalidemokraattien 10 paikkaa takaavat, ettei reformipuolueen tarvitse tehdä neuvotella keskustan saati EKRE:n kanssa.
Eesti 200 ei yllä riikikoguun.
”Kaja” Kaja!” huudot kaikuvat kun puheenjohtaja Kallas kävelee riemusaatossa pitämään voitonpuhetta.
Ylätasanteella pääministerikandidaatti ottaa vastaan Viron pääministerinä vuodet 2002-2003 toimineen isänsä Siimin onnittelut.
Nyt on tyttären vuoro.
Kaja Kallas kertoi sunnuntaina Postimees-lehden haastattelussa, että hänen ykkösvaihtoehtonsa hallitusneuvotteluissa on muodostaa hallitus Isänmaan ja sosiaalidemokraattien kanssa.
Juttua täydennetty 8.3. klo 11.24: Lisätty Valver Korgemäen ja Renee Riisenbergin kommentit.