Muistatko vielä kalja-ankkurin? Vitsi oluenjuonnista vei Kimmo Wilskan työpaikan – Nyt hän haluaa päättäjiltä faktoihin pohjautuvaa päihdepolitiikkaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kimmo Wilska
© Kuvaruutukaappaus / YouTube
Kimmo Wilskan mielestä hänen irtisanomisensa oli ylimitoitettu reaktio. Nykyään hän kaipaa tabujen murtamista faktaperäisellä keskustelulla.

Sen piti olla vain työpäivää piristävä vitsi. Tyhjäksi kuvitellun olutpullon sisällä oli kuitenkin muutama pisara, jotka pirskahtelivat ulos valtoimenaan suorassa lähetyksessä.

Yksittäinen juontiele muutti Kimmo Wilskan uran, ja hän sai potkut työstään Yleisradion englanninkielisten uutisten lukijana. Lokakuussa tapauksesta tulee kuluneeksi kymmenen vuotta.

”Kyllähän potkut ja siitä seurannut laaja julkisuus tulivat yllätyksenä. Toisin kuin tuolloin spekuloitiin, en hankkinut potkuja tahallani julkisuustemppuna seuraavia vaaleja varten”, Wilska sanoo.

Työpaikka meni, mutta maine kasvoi. Juonnon päättänyt vitsi muistetaan edelleen. Wilskalle perustettiin tukiryhmä Facebookiin ja Youtubessa on edelleen hänestä tehty Hitler-meemivideo.

Julkisuus ei kuitenkaan alkanut ärsyttää Wilskaa, vaan huomion määrä pysyi varsin kohtuullisena. Jotkut tosin saattavat yhä kadulla tunnistaa hänet ja vaihtaa muutaman sanan tapauksesta.

Wilska oli Ylellä töissä freelance-sopimuksella ja hänellä oli muitakin tulonlähteitä, joten potkut eivät kaataneet hänen talouttaan. Potkujensa jälkeen hän on työskennellyt muun muassa radiojuontajana ja kääntäjänä sekä tehnyt harrastusmielellä stand up -keikkoja englanniksi.

Vitsi ei pelasta vastuulta

Nykyisin on tyypillistä vedota sananvapauden rajoittamiseen, mutta vitsi riitä enää perusteluksi millaiselle käytökselle tahansa. Wilskakaan ei koe, että potkuilla olisi rajoitettu hänen sananvapauttaan. Hän ymmärtää potkujensa syitä hyvin.

”Visuaalisesti temppu näytti jopa vielä rajummalta kuin olin ajatellut. Ymmärrän, ettei tuollaisia kannattaisi välttämättä tietyssä asemassa tehdä. Potkujani en pidä sananvapauskysymyksenä, vaan pikemminkin kohtuullisuuskysymyksenä”, Wilska sanoo.

Wilska kertoo kuulleensa jopa spekulointia siitä, että potkuilla olisi haluttu välittää viesti muille Ylen toimittajille, ettei kannata sooloilla liikaa. Hän uskoo, ettei Ylen tapa reagoida ollut yhtiölle eduksi.

Nykyistä sananvapauskeskustelua Wilska pitää monipiippuisena juttuna, sillä sananvapauskysymykset ovat hänelle tärkeitä. Toisinaan on tilanteita, joissa näkyy suomalainen tyyli argumentoinnin sijaan paheksua normaalista ajattelusta poikkeavia asioita.

”Olen kohdannut sitä jo 1970-luvulta lähtien esimerkiksi kysymyksissä Suomen virallisesta ulkopolitiikan linjasta, josta poikkeavia mielipiteitä ei voinut esittää. Samanlaista käytöstä olen havainnut myös päihdepolitiikan parissa.”

Wilska pitää julkista debattia hyvänä, mutta usein se jää tasolle, jossa käsiteltävä aihe pelkistetään pahaksi. Hän kaipaa enemmän keskustelua, jossa mielikuvien sijaan argumentit kamppailevat keskenään.

”Toivon, että asioista väitellessä ei kauhisteltaisi, vaan asioista esitettäisiin perusteltuja mielipiteitä. Tämä koskee myös väitteitä, joiden kanssa olen samaa mieltä”, Wilska sanoo.

Päihdekeskustelu ei perustu faktoihin

Oluthuikkaan liittyvä vitsi ei ole päässyt vieläkään unohtumaan. Viime vuonna Wilska esiintyi uutistenlukijan roolissa Suomen kannabisyhdistyksen videolla. Videon tarkoitus oli tukea kannabiksen demkriminalisointia ajavaa Kieltolaki kumoon 2020 -lakialoitetta.

Wilska on koko ikänsä ollut aktiivinen päihdekeskustelussa, ja toiminut muun muassa Humaania päihdepolitiikkaa -yhdistyksessä.

”Olen huomannut, että Suomessa annetaan ymmärtää tiettyjen asioiden oleva virallisesti hyväksyttyjä eikä niistä saisi olla eri mieltä. Huumausainekeskustelu on yksi tällainen ilmiö”, Wilska sanoo.

Wilska käyttää havainnostaan ilmaisua saatanateologia: omia näkemysten suojeleminen vastustavilta mielipiteiltä johtaa varomattomuuteen, jossa mielipiteitä ei tarvitse perustella. Tämän saatanateologian harjoittaja voi liittää kaikkia kuvittelemiaan pahoja ominaisuuksia kuvittelemaansa asiaan.

Huumevalistuksessa saa hänen mukaansa esittää mitä tahansa väitteitä aineiden haitoista ilman, että niitä voi kyseenalaistaa oikeallakaan tiedolla.

”Paheksunnan sijaan tarvittaisiin avoimuutta ja järkevää keskustelua huumausaineista. Tilanteessa on kuitenkin tapahtunut hirvittävän paljon edistystä aiempiin vuosiin verrattuna”, Wilska sanoo.

Lue lisää: Mikä on kaikkien aikojen hauskin Matti ja Teppo -vitsi? Tämä on veljesten oma suosikki

Lue lisää: Tappoiko kannabiksen käyttö ensimmäisen suomalaisen? – Isän epäily: Pojasta haluttiin esimerkkitapaus lainsäätäjille

X